Kartta - Turkmenistan

Turkmenistanin lippu

Turkmenistan (, ”turkmeenien maa”, käytetään joskus epävirallista muotoa Turkmenia) on valtio Keski-Aasiassa.

Valtaosa Turkmenistanista on aavikkoa. Siellä on kuitenkin kasvatettu puuvillaa ja vehnää keinokastelun turvin. Maassa on öljyä ja maakaasua, jonka viennin Iraniin ja Kiinaan uusia kaasuputkia pitkin toivotaan parantavan taloustilannetta.

Turkmenistan on yksi maailman eristäytyneimmistä maista, ja se tunnetaan etenkin heikosta ihmisoikeustilanteestaan. Maan elinikäisen presidentin Saparmurat Nijazovin kuoleman (2006) jälkeen henkilökultti ja eristyneisyys ovat vähentyneet, mutta silti maassa on yhä ankaria rajoituksia etenkin uskonnon- ja lehdistönvapaudessa.

Maan 5,6 miljoonasta asukkaasta lähes 89 prosenttia on islaminuskoisia.

Turkmenistan on yksi maailman autoritäärisimmistä maista. Lehdistönvapaus on erittäin heikko, ja valtio kontrolloi lähes kaikkia tiedotusvälineitä. Muun muassa riippumattomia uutisia tai oppositioon suuntautunutta sisältöä tarjoavia verkkosivuja sensuroidaan. Myös satelliittitelevisioiden käyttöä rajoitetaan. Maan poliittisen järjestelmän arvostelu on rikos, ja viranomaiset valvovat ankarasti kansalaisten välistä viestintää muun muassa nauhureiden ja kameroiden avulla.

Uskonnonvapaus on Turkmenistanissa ankarasti rajoitettu: maassa vainotaan uskonnollisia vähemmistöjä sekä niitä muslimeja, jotka eivät noudata islamin virallisesti hyväksymää tulkintaa. Hallitus myös rajoittaa etnisten vähemmistöjen koulutus- ja työllistymismahdollisuuksia, ja laki kieltää miesten välisen homoseksuaalisen kanssakäymisen. Perinteiset sosiaaliset ja uskonnolliset normit edesauttavat rajoittamaan naisten koulutus- ja työmahdollisuuksia sekä lisäävät heidän riskiään joutua seksuaalisen väärinkäytön kohteeksi.

Liikkumisvapautta on niin ikään rajoitettu ankarasti. Yli 30 000 turkmeenia on kielletty matkustamasta ulkomaille vuodesta 2018, sekä sisäiset passit ja oleskelulupajärjestelmät estävät myös matkustamista maan sisällä. Useita ulkomailla asuneita Turkmenistanin kansalaisia on painostettu palaamaan kotimaahansa ja sen jälkeen asetettu matkustuskieltoihin ja/tai tuomittu pitkiin vankeusrangaistuksiin. Lisäksi hallitus määrää vuosittain tuhansia ihmisiä puuvillaviljelmille pakkotyöhön, josta palkkaa maksetaan vähän tai ei lainkaan.

Mielivaltaiset pidätykset ja uhkailut ovat yleisiä etenkin toisinajattelijoille, hyväksymättömien uskonnollisten ryhmien jäsenille, aktivisteille ja toimittajille, jotka työskentelevät ulkomaisten organisaatioiden kanssa. Olosuhteet maan vankiloissa ovat äärimmäisen ankarat, ja turvallisuusjoukot käyttävät rutiininomaisesti kidutusta, mikä voi johtaa vankien kuolemaan.

Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeuskomitean vaatimuksista huolimatta Turkmenistan ei tarjoa mahdollisuutta asepalvelusta korvaavaan palvelukseen. Nuorten miesten asepalvelus kestää keskimäärin 2 vuotta ja artikla 58 vuoden 2016 perustuslaista kuvaa puolustuksen "pyhäksi velvollisuudeksi" kaikille ja toteaa asepalveluksen olevan pakollinen miehille. Vuonna 2019 Turkmenistanissa tiedetään olevan vangittuna 7 aseistakieltäytyjää, jotka ovat kaikki Jehovan todistajia.