Gjumri (Gyumri K'aghak')
Gjumri tai Kumairi on kaupunki Širakin maakunnassa Armeniassa lähellä Turkin rajaa. Kaupungin nimi oli Aleksandropol 1840–1924, sitten Leninakan 1924–1990. Väkiluku oli 121 976 (väestönlaskenta 2011), mikä tekee siitä Armenian toiseksi suurimman kaupungin.
Linnoituksen ympärille kasvanut kaupunki nimettiin 1840 Aleksandropoliksi Venäjän keisari Nikolai I:n puolison Aleksandra Fjodorovnan mukaan. Se oli tärkeä Venäjän sotilastukikohta Kaukasiassa. Venäjän-Turkin sotien aikana sinne pakeni armeeneja Osmanien valtakunnasta. Nykyisestä Armenian pääkaupunki Jerevanista tuli tärkeämpi vasta itsenäistä Armenian tasavaltaa 1918 ja Armenian neuvostotasavaltaa 1920 perustettaessa. Vuonna 1924 kaupunki nimettiin uudelleen Leninakaniksi Leninin kuoleman muistoksi. Se oli neuvostotasavallan tärkeä teollisuuskeskus.
Vuonna 1988 maanjäristys tuhosi suuren osan kaupunkia ja tappoi 24 000 asukasta.
Gjumri on merkittävä rautateiden risteyspaikkakunta Armeniassa. Sinne saapuu Georgian Tbilisistä Armenian länsiosien läpi kulkeva päärata Tbilisi–Armenian raja–Ajrum–Gjumri(risteysasema)–Armavir–Masis (risteysasema). Gjumrista erkanee länteen, Turkin puolelle (Kars–...) johtava ratayhteys sekä pistorata kaakkoon Maralikiin. Kaupungissa on myös lentoasema.
Kaupungissa on Venäjän Armeniassa olevien sotajoukkojen päämaja.
Serkukset, syntyivät entisessä Aleksandropolin kaupungissa, nykyisessä Gjumrissa.
* Mystikko ja henkinen opettaja G. I. Gurdjieff (1866-1949).
* Kuvanveistäjä Sergei Merkurov (1881-1952).
Linnoituksen ympärille kasvanut kaupunki nimettiin 1840 Aleksandropoliksi Venäjän keisari Nikolai I:n puolison Aleksandra Fjodorovnan mukaan. Se oli tärkeä Venäjän sotilastukikohta Kaukasiassa. Venäjän-Turkin sotien aikana sinne pakeni armeeneja Osmanien valtakunnasta. Nykyisestä Armenian pääkaupunki Jerevanista tuli tärkeämpi vasta itsenäistä Armenian tasavaltaa 1918 ja Armenian neuvostotasavaltaa 1920 perustettaessa. Vuonna 1924 kaupunki nimettiin uudelleen Leninakaniksi Leninin kuoleman muistoksi. Se oli neuvostotasavallan tärkeä teollisuuskeskus.
Vuonna 1988 maanjäristys tuhosi suuren osan kaupunkia ja tappoi 24 000 asukasta.
Gjumri on merkittävä rautateiden risteyspaikkakunta Armeniassa. Sinne saapuu Georgian Tbilisistä Armenian länsiosien läpi kulkeva päärata Tbilisi–Armenian raja–Ajrum–Gjumri(risteysasema)–Armavir–Masis (risteysasema). Gjumrista erkanee länteen, Turkin puolelle (Kars–...) johtava ratayhteys sekä pistorata kaakkoon Maralikiin. Kaupungissa on myös lentoasema.
Kaupungissa on Venäjän Armeniassa olevien sotajoukkojen päämaja.
Serkukset, syntyivät entisessä Aleksandropolin kaupungissa, nykyisessä Gjumrissa.
* Mystikko ja henkinen opettaja G. I. Gurdjieff (1866-1949).
* Kuvanveistäjä Sergei Merkurov (1881-1952).
Kartta - Gjumri (Gyumri K'aghak')
Kartta
Maa (alue) - Armenia
 |
 |
| Armenian lippu | |
Armenian noin kolmesta miljoonasta asukkaasta valtaosa on etnisiä armenialaisia. Kristinusko on ollut maassa valtauskontona jo ennen Rooman keisarien kääntymystä, ja sitä noudattaa edelleen 90 prosenttia väestöstä. Antiikin aikaan Armenia oli suurvalta ja itsenäistyi myöhemmin myös keskiajalla, mutta joutui sittemmin Osmanien valtakunnan ja Venäjän keisarikunnan haltuun. Osmanien valtakunnan loppuvaiheita leimasi armenialaisten kansanmurha. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen perustettiin lyhytaikainen Armenian demokraattinen tasavalta, jonka Neuvosto-Venäjä liitti itseensä, ja Armenia kuului Neuvostoliittoon aina vuoteen 1991, jolloin maa itsenäistyi jälleen. Neuvostoliiton hajotessa Armenian ja Azerbaidžanin välille syttyi sota Vuoristo-Karabahin alueesta.
Valuutta / Kieli
| ISO | Valuutta | Symboli | Significant Figures |
|---|---|---|---|
| AMD | Armenian dram (Armenian dram) | Ö | 2 |
| ISO | Kieli |
|---|---|
| HY | Armenian kieli (Armenian language) |