Konibodom
Konibodom, on historiallinen kaupunki Ferganan laakson lounaisosassa, Keski-Aasiassa. Hallinnollisesti kaupunki kuuluu Tadžikistanin pohjoisosat kattavaan Sugdin maakuntaan. Vuonna 2016 runsaan 50 000 asukkaan Konibodom arvioitiin maansa seitsemänneksi väkirikkaimmaksi kaupungiksi.
Kaupunki sijaitsee linnuntietä noin 242 kilometriä pääkaupunki Dušanbesta koilliseen; maanteitse etäisyys on 382 kilometriä. Maakuntakeskus Hudžand sijaitsee 80 kilometrin päässä lännessä. Syrdarja-jokeen padottu Qairoqqumin tekojärvi on noin 7 kilometriä kaupungista länteen ja Uzbekistanin valtioraja maanteitse noin 9 kilometriä kaupungin keskustasta pohjoiseen. Uzbekistanin rataverkkoon liittyvän Taškent–Havast (risteysasema)–Kokand linjan rautatieasema (Konibodom) sijaitsee 6 kilometriä keskustasta luoteeseen.
Arkeologisten kaivausten mukaan kaupungin alueella oli asutusta toisella vuosituhannella eaa. Eräs suuren silkkitien haara kulki paikkakunnan kautta 3 700 vuotta sitten. Erään tulkinnan mukaan paikkakunta esiintyisi persialaisen kansojen kansalliseepoksessa, Kuninkaiden kirjassa nimellä Kanobad ja löytyisi kuvauksia persialaisten ja tuanialaisten välillä käydysta sotatoimista alueella. Kaupungin tulkitaan esiintyvän nimellä Kand vuodelta 712–713 olevassa kirjallisessa lähteessä. Tällä perusteilla on tulkittu asutuksen olleen olemassa ennen lähteen kuvaamia arabijoukkojen hyökkäyksiä. Pysyvämpi asutus kehittyi 700–900-luvulla jaa. Aiemmassa historiankirjoituksessa eli neuvostovuosina paikkakunnan todettiin esiintyvän kirjallisissa lähteissä ensi kertaa vasta vuonna 1463. Piirihallinto Konibodomin seudulle perustettiin 1925 (seutu tällöin osa Tadžikistanin ASNT:a). Kaupungin aseman piirikeskus sai 1937.
Kaupunki oli aiemmin kuuluisa manteleistaan. Seudun manteleita ja niiden hyvyyttä - herkullisuutta ja sormin särjettävää kuorta - kuvattiin 1100- ja 1200-luvun historioitsijoiden ja runoilijoiden säkeissä. Manteleihin viittaava nimitys Konibodom kaupungille vakiintui 1100–1500-luvuilla. Kaupungin (venäjänkielisen) nimen katsotaan juontuvan sanoista кент (kent) 'kaupunki tai kylä' ja бадам (badam) 'manteli'. Näin kaupungin nimen merkitys olisi 'mantelikaupunki'.
Kaupunki sijaitsee linnuntietä noin 242 kilometriä pääkaupunki Dušanbesta koilliseen; maanteitse etäisyys on 382 kilometriä. Maakuntakeskus Hudžand sijaitsee 80 kilometrin päässä lännessä. Syrdarja-jokeen padottu Qairoqqumin tekojärvi on noin 7 kilometriä kaupungista länteen ja Uzbekistanin valtioraja maanteitse noin 9 kilometriä kaupungin keskustasta pohjoiseen. Uzbekistanin rataverkkoon liittyvän Taškent–Havast (risteysasema)–Kokand linjan rautatieasema (Konibodom) sijaitsee 6 kilometriä keskustasta luoteeseen.
Arkeologisten kaivausten mukaan kaupungin alueella oli asutusta toisella vuosituhannella eaa. Eräs suuren silkkitien haara kulki paikkakunnan kautta 3 700 vuotta sitten. Erään tulkinnan mukaan paikkakunta esiintyisi persialaisen kansojen kansalliseepoksessa, Kuninkaiden kirjassa nimellä Kanobad ja löytyisi kuvauksia persialaisten ja tuanialaisten välillä käydysta sotatoimista alueella. Kaupungin tulkitaan esiintyvän nimellä Kand vuodelta 712–713 olevassa kirjallisessa lähteessä. Tällä perusteilla on tulkittu asutuksen olleen olemassa ennen lähteen kuvaamia arabijoukkojen hyökkäyksiä. Pysyvämpi asutus kehittyi 700–900-luvulla jaa. Aiemmassa historiankirjoituksessa eli neuvostovuosina paikkakunnan todettiin esiintyvän kirjallisissa lähteissä ensi kertaa vasta vuonna 1463. Piirihallinto Konibodomin seudulle perustettiin 1925 (seutu tällöin osa Tadžikistanin ASNT:a). Kaupungin aseman piirikeskus sai 1937.
Kaupunki oli aiemmin kuuluisa manteleistaan. Seudun manteleita ja niiden hyvyyttä - herkullisuutta ja sormin särjettävää kuorta - kuvattiin 1100- ja 1200-luvun historioitsijoiden ja runoilijoiden säkeissä. Manteleihin viittaava nimitys Konibodom kaupungille vakiintui 1100–1500-luvuilla. Kaupungin (venäjänkielisen) nimen katsotaan juontuvan sanoista кент (kent) 'kaupunki tai kylä' ja бадам (badam) 'manteli'. Näin kaupungin nimen merkitys olisi 'mantelikaupunki'.
Kartta - Konibodom
Kartta
Maa (alue) - Tadžikistan
Tadžikistanin lippu |
Ensimmäiset ihmiset saapuivat Tadžikistaniin 4000-luvulla eaa. Tadžikistanin alue on kuulunut aikojen saatossa lukuisille valtioille, enimmäkseen Persialle. Ennen ajanlaskun alkua se oli osa Baktriaa. Arabit toivat sinne islamin 600-luvulla. Samanidien valtakunta syrjäytti arabit ja myöhemmin turkkilaiset. Myöhemmin vallan ottivat mongolit, ja Tadžikistanista tuli osa Buharan emiraattia.
Valuutta / Kieli
ISO | Valuutta | Symboli | Significant Figures |
---|---|---|---|
TJS | Tadžikistanin somoni (Tajikistani somoni) | Ð…Ðœ | 2 |
ISO | Kieli |
---|---|
TG | Tadžikin kieli (Tajik language) |
RU | Venäjän kieli (Russian language) |