Kurskin itäinen lentoasema (Kursk East Airport)
Kurskin itäinen lentoasema eli Kurskin kansainvälinen lentoasema tai Kursk-Halino tai Halinon lentotukikohta (IATA: URS, ICAO: UUOK) on Venäjän Kurskin alueen aluekeskus Kurskissa toimiva siviili- ja sotilasilmailun yhteisesti käyttämä lentoasema. Lentoaseman viralliseen nimeen on kesästä 2021 lähtien kuulunut omistus Kurskin alueella syntyneelle, lentokonesuunnittelija Mihail Gurevitšille.
Lentokenttäalueen pohjoisosia hallitsevaa lentotukikohtaa kutsutaan toisinaan sijaintikylänsä, Kurskin kunnallispiirin Kljukvinskin maalaiskunnan Halinon mukaan Halinon lentotukikohdaksi. Kesällä 2017 uutisoitiin, että Halinon lentotukikohtaan oli tuotu ensimmäiset kaksi Suhoi Su-30SM -hävittäjää. Sittemmin lentotukikohdan 14. hävittäjälentorykmentti on saanut kaksi laivueellista, eli yhteensä 24 kaksipaikkaista Suhoi Su-30SM:ää. Näillä on korvattu aiemmat (noin 30 kpl) Mikojan MiG-29SMT/UB hävittäjälentokoneet.
Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen (24. helmikuuta 2022) siviililentoliikenne usean Venäjän länsiosan alueella ja yli kymmenellä lentoasemalla kiellettiin. Siviililentoliikenteen kielto koski myös Kurskin aluetta ja Kurskin kansainvälistä lentoasemaa. Sen toiminnan luonne muuttui Venäjän hyökkäyssodan seurauksena puhtaammin sotilalliseksi lentotukikohdaksi.
Kurskin itäisen lentoaseman laidalla sijaitsevaan polttoainesäiliöön iskettiin arvioiden mukaan Neuvostoliiton aikaiseen Tupolev Tu-141 Striž -tiedustelulennokkiin pohjautuvalla, Ukrainassa edelleenkehitetyllä räjähdelennokilla 6. joulukuuta 2022. Isku muistutti edellispäivänä venäläisiin strategisten pommikoneiden tukikohtiin (Saratov-Engels ja Rjazan-Djagilevo) tehtyjä lennokki-iskuja.
Lentokenttäalueen pohjoisosia hallitsevaa lentotukikohtaa kutsutaan toisinaan sijaintikylänsä, Kurskin kunnallispiirin Kljukvinskin maalaiskunnan Halinon mukaan Halinon lentotukikohdaksi. Kesällä 2017 uutisoitiin, että Halinon lentotukikohtaan oli tuotu ensimmäiset kaksi Suhoi Su-30SM -hävittäjää. Sittemmin lentotukikohdan 14. hävittäjälentorykmentti on saanut kaksi laivueellista, eli yhteensä 24 kaksipaikkaista Suhoi Su-30SM:ää. Näillä on korvattu aiemmat (noin 30 kpl) Mikojan MiG-29SMT/UB hävittäjälentokoneet.
Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen (24. helmikuuta 2022) siviililentoliikenne usean Venäjän länsiosan alueella ja yli kymmenellä lentoasemalla kiellettiin. Siviililentoliikenteen kielto koski myös Kurskin aluetta ja Kurskin kansainvälistä lentoasemaa. Sen toiminnan luonne muuttui Venäjän hyökkäyssodan seurauksena puhtaammin sotilalliseksi lentotukikohdaksi.
Kurskin itäisen lentoaseman laidalla sijaitsevaan polttoainesäiliöön iskettiin arvioiden mukaan Neuvostoliiton aikaiseen Tupolev Tu-141 Striž -tiedustelulennokkiin pohjautuvalla, Ukrainassa edelleenkehitetyllä räjähdelennokilla 6. joulukuuta 2022. Isku muistutti edellispäivänä venäläisiin strategisten pommikoneiden tukikohtiin (Saratov-Engels ja Rjazan-Djagilevo) tehtyjä lennokki-iskuja.
| IATA Code | URS | ICAO Code | UUOK | FAA Code | |
|---|---|---|---|---|---|
| Puhelin | Faksi | Sähköposti | |||
| Kotisivu |
Kartta - Kurskin itäinen lentoasema (Kursk East Airport)
Kartta
Maa (alue) - Venäjä
 |
 |
| Venäjän lippu | |
Venäjän federaatio on vuoden 1993 perustuslain mukaan puolipresidentiaalinen tasavalta. Se on liittovaltio, joka koostuu 83 liittovaltiosubjektista. Venäjän rajanaapureita ovat Norja, Suomi, Viro, Latvia, Liettua, Puola, Valko-Venäjä, Ukraina, Georgia, Azerbaidžan, Kazakstan, Kiina, Mongolia ja Pohjois-Korea. Lisäksi muun muassa Ruotsiin, Saksaan, Turkkiin, Japaniin, Etelä-Koreaan ja Yhdysvaltojen Alaskaan on vain vähän merimatkaa.
Valuutta / Kieli
| ISO | Valuutta | Symboli | Significant Figures |
|---|---|---|---|
| RUB | Venäjän rupla (Russian ruble) | ₽ | 2 |
| ISO | Kieli |
|---|---|
| KV | Komin kieli (Komi language) |
| TT | Tataarin kieli (Tatar language) |
| CE | Tšetšeenin kieli (Chechen language) |
| CV | Tšuvassin kieli (Chuvash language) |
| RU | Venäjän kieli (Russian language) |