Ljubljana
Ljubljana (, ital. Lubiana) on Slovenian pääkaupunki ja maan kulttuurinen, taloudellinen ja poliittinen keskus. Se sijaitsee Ljubljanica-joen varrella ja siellä oli vuonna 2014 noin 286 000 asukasta. Paikalla on ollut asutusta jo esihistoriallisista ajoista, ja sitä ovat asuttaneet ainakin keltit, illyrialaiset ja germaanit. Kaupunki on kuulunut myös roomalaisille, ja siitä ovat kiinnostuneet hunnit, ottomaanit ja slaavit. Uudella ajalla sekä maailmansotien aikana siitä ovat kiistelleet Habsburgit, italialaiset sekä jugoslaavit. Nykyään paikka kuuluu itsenäisen Slovenian pääkaupunkina Euroopan unioniin.
Emonan sijainti roomalaisaikana
Ljubljanan alueella asutusta on todistetusti ollut jo neoliittisella kaudella. Pronssikaudella aluetta asutti metsästäjä- ja kalastajakansa, joita seurasivat illyrialaiset ja 400-luvulla eaa. myös keltit, jotka levittäytyivät Ljubljanicajoen varrelle. Ensimmäinen kirjoitettu merkintä Ljubljanasta on vuodelta 1144, jolloin kaupungista käytettiin nimeä "Laibach".
Nykyisen Ljubljanan paikalle roomalaiset perustivat noin vuonna 50 eaa. sotilasleirin, josta muodostui Emona-niminen kaupunki. Emona oli nykyisen Slovenian alueen ensimmäinen roomalainen kaupunki. Vuosisatojen aikana Emonasta muodostui strategisesti tärkeä ja kaupungin asukasluku kasvoi puoleen miljoonaan asukkaaseen. Roomalaisen asutuksen merkit ovat edelleen nähtävissä Ljubljanassa, muun muassa muureina ja kirkkoina. Emonan tuhoksi muodostui lopulta kansainvaellusaika 400-luvun puolivälissä, jolloin Emonaa hävittivät hunnit, ostrogootit ja langobardit. Kaupungin asuttivat slaavit 500-luvun lopulla. Ljubljana-nimi samoin kuin Ljubljanica tarkoittanee jotakin kaunista tai rakastettavaa kuten kaikissa slaavilaisissa kielissä, ja Laibach lienee samaa kantaa germaaniversiona.
Habsburgit ottivat kaupungin haltuunsa vuonna 1335. Kaupunki pystyi torjumaan 1400-luvun lopulla ottomaanien hyökkäykset, mutta vuonna 1511 kaupunki vahingoittui pahasti maanjäristyksessä. Seuraavina vuosisatoina Ljubljanaan rakennettiin paljon barokkityylisiä kirkkoja ja kartanoja. Ljubljanan linnan itä- ja eteläpuolille rakennettiin kanavat säätelemään Ljubljanican virtausta 1700-luvun lopulla. Tämä vähensi merkittävästi joen tulvimista.
Ljubljana yhdistettiin Wieniin ja Triesteen rautatiellä vuosina 1849 ja 1857, mikä edisti kaupungin teollistumista. Ljubljanan 2 500 henkilöä työllistänyt tupakkatehdas perustettiin vuonna 1871. Kaupungista oli tullut Slovenian nationalismin keskus Itävalta-Unkaria vastaan, mutta vuoden 1895 maanjäristys vahingoitti kaupunkia pahoin.
Ensimmäinen maailmansota vahingoitti Ljubljanaa vain välillisesti. Sodan jälkeen syntyi Serbien, kroaattien ja sloveenien kuningaskunta, jolloin Ljubljanasta muodostui sloveenien poliittinen ja kulttuurillinen keskus. Ljubljanan yliopisto perustettiin seuraavana vuonna.
Toisessa maailmansodassa sekä italialaiset että saksalaiset miehittivät kaupungin. Vuonna 1942 Ljubljanassa ollut vastarintaliike oli niin vahva, että saksalaiset ympäröivät koko kaupungin 30 kilometriä pitkällä piikkilanka-aidalla. Aitauksen sanottiin tehneen Ljubljanasta urbaanin keskitysleirin.
Maailmansodan jälkeen Ljubljanasta tuli Slovenian sosialistisen tasavallan pääkaupunki. Tasavalta oli kuitenkin osa Jugoslavian sosialistista liittotasavaltaa, eikä itsenäinen valtio. Ljubljana kehittyi taloudessa nopeasti sodan jälkeen, minkä johdosta kaupunkiin muutti paljon siirtolaisia ja kaupungin väkiluku paisui.