Pitsunda (Bich’vinta)
Pitsunda (, abhaasiksi Пиҵунда, Pic’unda, georgiaksi ბიჭვინთა, Bič̣vinta) on kylpyläkaupunki Georgiaan kuuluvassa, mutta de facto itsenäisessä Abhasian tasavallassa. Se sijaitsee Mustanmeren rannan samannimisellä niemellä 20 kilometriä Gagrasta etelään.
Antiikin aikana Pitsundan niemellä sijaitsi kreikkalaisten perustama Pitiuntin kaupunki. 300–700-luvuilla se oli Bysantin tärkeä tukikohta ja Kaukasian kristillinen keskus. 780-luvulta lähtien se kuului Abhasian kuningaskuntaan ja 900-luvun lopulta Georgiaan. 1300–1400-luvuilla paikalla oli genovalaisten kauppapaikka Pezonda.
Neuvostoaikana Pitsunda oli suosittu matkailukohde. 1950-luvulla tehdyissä arkeologisissa kaivauksissa löydettiin 300–400-lukujen basilikojen jäänteitä lattiamosaiikkeineen. Muinaisen keskustan koillispuolella on 900-luvulta peräisin oleva kolmilaivainen ristikupolikirkko. Nähtävyyksiin kuuluu myös 200 hehtaarin laajuinen vanha mäntymetsä.
Vuonna 1991 Pitsundassa oli 11 000 asukasta, mutta Abhasian sisällissodan jälkeen suuri osa venäläisistä ja georgialaisista on muuttanut pois. Kaupunginoikeudet Pitsunda sai vuonna 2007.
Antiikin aikana Pitsundan niemellä sijaitsi kreikkalaisten perustama Pitiuntin kaupunki. 300–700-luvuilla se oli Bysantin tärkeä tukikohta ja Kaukasian kristillinen keskus. 780-luvulta lähtien se kuului Abhasian kuningaskuntaan ja 900-luvun lopulta Georgiaan. 1300–1400-luvuilla paikalla oli genovalaisten kauppapaikka Pezonda.
Neuvostoaikana Pitsunda oli suosittu matkailukohde. 1950-luvulla tehdyissä arkeologisissa kaivauksissa löydettiin 300–400-lukujen basilikojen jäänteitä lattiamosaiikkeineen. Muinaisen keskustan koillispuolella on 900-luvulta peräisin oleva kolmilaivainen ristikupolikirkko. Nähtävyyksiin kuuluu myös 200 hehtaarin laajuinen vanha mäntymetsä.
Vuonna 1991 Pitsundassa oli 11 000 asukasta, mutta Abhasian sisällissodan jälkeen suuri osa venäläisistä ja georgialaisista on muuttanut pois. Kaupunginoikeudet Pitsunda sai vuonna 2007.
Kartta - Pitsunda (Bich’vinta)
Kartta
Maa (alue) - Georgia
Georgian lippu |
Antiikin aikana Georgian aluetta hallitsivat kaksi kuningaskuntaa, Kolkhis ja Iberia. Niistä jälkimmäinen oli yksi ensimmäisistä kristinuskon virallistaneista valtioista 300-luvun alussa ja muodosti ytimen, jonka ympärille yhdistynyt Georgian kuningaskunta muodostui 1000-luvulla. Poliittisen, taloudellisen ja kulttuurisen kukoistuskauden jälkeen kuningaskunta taantui 1200-luvulla ja hajosi lopulta useiksi kuningas- ja ruhtinaskunniksi 1500-luvulla. Kolme vuosisataa kestäneen osmanien ja Persian valtakuntien hegemonian jälkeen Georgia liitettiin Venäjän keisarikuntaan 1800-luvun alussa. Georgia itsenäistyi jälleen vuonna 1991. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeisiä vuosia leimasivat sisäinen konflikti ja taloudelliset vaikeudet. Georgian tilanne alkoi vakautua vähitellen vuonna 1995 ja parani verettömän vallanvaihdon, niin kutsutun ruusuvallankumouksen jälkeen vuonna 2003. Georgia kärsii kuitenkin edelleen ratkaisemattomista konflikteista Abhasiassa ja Etelä-Ossetiassa. Väkiluku, noin 3,7 miljoonaa, ilmoitetaankin ilman näitä alueita. Väestönkasvu on negatiivinen. Suhteet naapurimaahan Venäjään ovat pysyneet huonoina näiden kiistojen ja Georgian Nato-jäsenhakemuksen vuoksi.
Valuutta / Kieli
ISO | Valuutta | Symboli | Significant Figures |
---|---|---|---|
GEL | Georgian lari (Georgian lari) | ₾ | 2 |
ISO | Kieli |
---|---|
HY | Armenian kieli (Armenian language) |
AZ | Azerin kieli (Azerbaijani language) |
KA | Georgian kieli (Georgian language) |
RU | Venäjän kieli (Russian language) |