Tukholman lääni (Stockholm County)
Valtiota läänissä edustaa Tukholman lääninhallitus. Seutuhallinnon osalta toimivaltainen on Tukholman alue. Valtiopäivävaaleissa lääni on jaettu Tukholman kunnan vaalipiiriin ja Tukholman läänin vaalipiiriin.
Vuonna 2007 läänissä oli 844,23 km² peltoa, joten saman ajankohdan maapinta-alaan vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 12,9 prosenttia läänin maapinta-alasta.
Tukholman läänin ja Uppsalan läänin käsittänyt Uplannin lääni oli olemassa vuosina 1634–1640 ja 1655–1713. Näiden ajankohtien välissä vuosina 1641–1654 alue oli jaettuna kahteen lääniin. Vuonna 1714 tehtiin alueen uusi ja lopulliseksi jäänyt jako kahteen lääniin.
Tukholman kaupunki ei alun perin kuulunut Tukholman lääniin, vaan muodosti oman hallintoalueensa, jonka nimitys oli överståthållarämbetet. Vaikka Tukholma ei ollutkaan osa Tukholman lääniä, niin se oli silti sen pääkaupunki. Kaikkien muiden läänien pääkaupungit ovat kuuluneet lääniin. Vuoden 1968 alussa Tukholma yhdistettiin muun läänin kanssa. Ennen hallintoalueiden yhdistämistä Tukholman kaupungin läänikoodi oli 01 ja läänikirjain A. Tukholman läänin läänikoodi puolestaan oli 02 ja läänikirjain B. Liitoksen jälkeen läänikoodiksi otettiin Tukholman kaupungin läänikoodi 01 ja läänikirjaimeksi AB.
Vuoden 1952 kuntauudistus ei muuttanut läänin rajoja, mutta 1970-luvun kuntauudistus muutti. Vuonna 1971 Upplands-Bron kunta liitettiin Uppsalan läänistä Tukholman lääniin. Vastaavasti Tukholman läänistä liitettiin Uppsalan lääniin Knivstan kunta sekä osia nykyisistä Uppsalan ja Östhammarin kunnista pohjoisessa. Liitoksen myötä Östhammarin ja Öregrundin kaupungit vaihtoivat lääniä. Lännessä Tukholman lääniin ja Södertäljen kuntaan liitettiin aiemmin Södermanlandin läänissä sijainneet Enhörnan ja Hölön maalaiskunta sekä Taxingen seurakunta jaetusta Mariefredin kaupungista. Tämän jälkeen Tukholman läänin rajoja ei ole muutettu.
Kartta - Tukholman lääni (Stockholm County)
Kartta
Maa (alue) - Ruotsi
Ruotsin lippu |
Ruotsin valtio muodostui keskiajalla ja se nousi suurvalta-asemaan Euroopassa 1600-luvulla. Maa kuitenkin menetti Skandinavian niemimaan ulkopuolelta valloittamansa alueet vähitellen 1700- ja 1800-luvuilla, lopulta Suomen vuonna 1809. 1800-luvun alkupuolelta lähtien Ruotsi on ollut puolueeton eikä se ole osallistunut Euroopassa käytyihin sotiin. Ruotsin väestötiheys on Euroopan unionin keskiarvon alapuolella, ja yli puolet maasta on metsää. Puutavara, vesivoima ja rautamalmi ovatkin Ruotsin talouden perustana, ja ruotsalaiset ovat perustaneet monia suuria yrityksiä, kuten Scania, Volvo, Vattenfall, Ericsson, Ikea, H&M ja Skanska. Nykyisin Ruotsi on vauras hyvinvointivaltio, joka on sijoittunut korkealle useissa kansainvälisissä vertailuissa, kuten taloudellinen kilpailukyky, kansalaisvapaudet, elämänlaatu ja inhimillinen kehitys. Maalla on merkittävä kirjallinen perinne ja kansainvälisesti tunnettu musiikkiteollisuus, ja maan urheilijat ovat menestyneet sekä kesä- että talviurheilulajeissa.
Valuutta / Kieli
ISO | Valuutta | Symboli | Significant Figures |
---|---|---|---|
SEK | Ruotsin kruunu (Swedish krona) | kr | 2 |
ISO | Kieli |
---|---|
SE | Pohjoissaame (Northern Sami) |
SV | Ruotsin kieli (Swedish language) |
FI | Suomen kieli (Finnish language) |