Kartta - Valko-Venäjä (Republic of Belarus)

Maa >  Eurooppa >  Valko-Venäjä

Valko-Venäjä (Republic of Belarus)

Valko-Venäjän lippu
Valko-Venäjän tasavalta eli Valko-Venäjä (,, lyhyesti Беларусь, Belarus tai Белоруссия, Belarussija), on sisämaavaltio, joka sijaitsee maantieteellisesti keskellä Eurooppaa, mutta kuuluu historiallisesti ja poliittisesti Itä-Eurooppaan. Valkovenäläiset ovat olleet usein alistettuna jonkun voimakkaamman valtion alaisuudessa. Historiansa alussa itäslaavit asuttivat Kiovan Rusiksi kutsuttua valtakuntaa ja sen hajottua itäslaavit pikkuhiljaa erkanivat omiin kansoihinsa. Tämän jälkeen valkovenäläiset ja nykyiset Valko-Venäjään kuuluvat alueet ovat olleet osa muun muassa Liettuan suuriruhtinaskuntaa, Puola-Liettuaa, Venäjän keisarikuntaa ja Neuvostoliittoa. Valloittajat ja kauppiaat ovat matkanneet ja taistelut läntisen ja itäisen Euroopan välillä monesti pyyhkineet alueen yli. Myös neuvostovaltion suurvainot ja toisen maailmansodan hävitys näkyvät kerrostumina maan kulttuurissa ja asuinpaikoilla. Valko-Venäjän kaakkoisosassa on paikoin maankäyttörajoituksia vuoden 1986 radioaktiivisen laskeuman johdosta.

Nykyään Valko-Venäjä on autoritaarinen presidenttijohtoinen tasavalta, jossa asuu noin 9,5 miljoonaa ihmistä. Maa on valtioliitossa Venäjän kanssa, sekä tulliunionissa Venäjän ja Kazakstanin kanssa. Talouselämä on pidetty Neuvostoliiton hajottuakin valtiojohtoisena; miltei kaikki maa- ja metsäomaisuus sekä merkittävä osa yritystoiminnasta on valtion hallinnassa. Valko-Venäjää on arvosteltu sen ihmisoikeustilanteen takia.

Helmikuussa 2019 presidentti Lukašenka on ollut valmis yhdistämään Valko-Venäjän osaksi Venäjää.

Valko-Venäjä on tasainen sisämaavaltio Itämeren ja Mustanmeren valuma-alueiden vedenjakaja-alueella. Maa sijaitsee keskellä maantieteellistä Eurooppaa. Rajanaapureita ovat Puola ja Liettua lännessä, Venäjä idässä, Ukraina etelässä ja Latvia pohjoisessa. Maaston keskikorkeus on 100–200 metriä merenpinnasta. Maan korkein kohta Dzjaržynskin mäen huippu (Hara Dzjažynskaja) on 345 metriä merenpinnasta.

Maassa on 11 000 pääosin pientä järveä. Merkittävin joki on maan itäosissa etelään virtaava Dnepr; myös Dneprin sivujoet Pripet maan eteläosissa ja Bjarezina ovat merkittäviä ja purjehduskelpoisia virtoja. Itämereen laskevat Väinäjoki Valko-Venäjän pohjoisosissa ja Niemen maan länsiosissa. Valko-Venäjä on verraten soista. Suurin suoalue on Polesia maan eteläosassa.

Ilmastonsa puolesta Valko-Venäjä kuuluu merellisen ja mantereisen ilmaston vaihettumisalueeseen. Itämeren ja Pohjois-Atlantin vaikutus näkyy esimerkiksi talvilämpötiloissa, jotka ovat selvästi samoilla leveysasteilla sijaitsevia Kanadan tai Siperian eteläosia lauhempia. Atlantilta saapuvat matalapaineet ovat tyypillisiä, joskin myös esimerkiksi Mustanmeren suunnalta nousevien lämpimämpien ilmamassojen vaikutus näkyy. Tammikuun keskilämpötila on -6 °C ja heinäkuun noin 18 °C. Keskimääräinen sademäärä on 550–700 millimetriä.

Valko-Venäjän pinta-alasta 27 % on viljelysmaata. Metsät peittävät 38 %, niityt ja laidunmaat kattavat 16 % ja suot noin 4 % kokonaispinta-alasta. Valko-Venäjällä on 94 020 km² metsää sekä 1 950 km² istutuksia (2000).

Perustuslain 13. artiklan mukaan Valko-Venäjällä maatalousmaa, metsät ja maaperän mineraalivarat sekä vesivarat ovat valtion omaisuutta. Maatalousmaa ja metsävarat ovat siis kansallista omaisuutta, joskin esimerkiksi yritykset voivat vuokrata maata käyttöönsä pitkäaikaisin sopimuksin. Asunto- ja mökkitontit ovat usein yksityisomistuksessa. Turvetta on soissa runsaasti, ja sitä käytetään myös kotitalouksien polttoaineena erityisesti maaseudulla. Paikallinen energiantuotanto (puu, turve, pienimuotoinen öljyntuotanto) kattaa vain 5 % maan energiatarpeista. Maaperässä on laajoja kaliumsuola-, kalkkikivi- ja fosfaattiesiintymiä, joita hyödynnetään muun muassa lannoitetuotannossa.

Tšernobylin ydinvoimalan 4-reaktorin räjähtäminen Neuvostoliitossa vuonna 1986 aiheutti ydinlaskeuman. Suurimmat pitoisuudet radioaktiivista laskeumaa saatiin Tšernobylin lähialueilla Ukrainassa, Valko-Venäjällä ja Venäjällä. Saastuneilla alueilla (joiksi katsottiin esimerkiksi alueet, jotka saivat cesiumlaskeumaa yli 37 kBq/m²) asui noin 5 miljoonaa ihmistä. Vertailun vuoksi: Suomessakin noin 20 kuntaa (esimerkiksi Tampere ympäristöineen) kuului näin määriteltyyn lievästi radioaktiivisesti saastuneiden alueiden joukkoon. Säteilyn seurauksena arvioidaan kuolevan laskennallisesti yhteensä 3 000 ihmistä onnettomuuden jälkeisenä 80 vuoden aikana, mistä noin kolmannes Valko-Venäjällä. Suurta piikkiä syöpätilastoissa ei odoteta. Kansanterveydellisesti katastrofin epäsuorat psykososiaaliset vaikutukset ovat olleet vakavampia kuin syöpäriskin laskennallinen kohoaminen. Radioaktiivisuuden heikentyessä rajoitusalueiden laajuutta vähitellen jo pienennetty ja haittakorvauksia saavien määrää vähennetty.

Valko-Venäjän pinta-alasta 21 % eli 43 000 km² luokiteltiin Tšernobylin onnettomuuden seurauksena radioaktiivisesti saastuneeksi. Kymmeniä tuhansia ihmisiä evakuoitiin, osa pysyvämmin pois kotiseuduiltaan. Pahimmin saastuneille alueille Ukrainan vastaisen kaakkoisrajan ja Mazyrin välille perustettiin suuri Polesian säteily-ekologinen suojelualue. 
Valuutta / Kieli 
ISO Valuutta Symboli Significant Figures
BYN Valko-Venäjän rupla (Belarusian ruble) Br 2
ISO Kieli
BE Valkovenäjän kieli (Belarusian language)
RU Venäjän kieli (Russian language)
Naapurusto - Maa (alue)  

Kartta - Valko-Venäjä (Republic of Belarus)

Leveyspiiri / Pituuspiiri : 53° 0' 0" N / 28° 0' 0" E | Aikavyöhyke : UTC+3 | Valuutta : BYR | Puhelin : 375  

Kartta

Google Earth-Kartta-Valko-Venäjä
Google Earth
Nokia (yritys)-Kartta-Valko-Venäjä
Nokia (yritys)
OpenStreetMap-Kartta-Valko-Venäjä
OpenStreetMap
Kartta-Valko-Venäjä-belarus_map_12.jpg
belarus_map_12.jpg
5000x4104
www.karta24.by
Kartta-Valko-Venäjä-poland-tourist-map.gif
poland-tourist-map.g...
2320x2499
www.globalcitymap.co...
Kartta-Valko-Venäjä-Belarus_1997_CIA_map.jpg
Belarus_1997_CIA_map...
1667x2000
upload.wikimedia.org
Kartta-Valko-Venäjä-belarusmap1600.jpg
belarusmap1600.jpg
1357x1600
tobelarus.com
Kartta-Valko-Venäjä-Belarus-National-Ecological-Network-Map.jpg
Belarus-National-Eco...
1705x1130
mappery.com
Kartta-Valko-Venäjä-20_1530.jpg
20_1530.jpg
1600x1200
www.israj.net
Kartta-Valko-Venäjä-belarus_map_09.jpg
belarus_map_09.jpg
1600x1200
www.karta24.by
Kartta-Valko-Venäjä-TOURIST_MAP_of_BELARUS_area5.jpg
TOURIST_MAP_of_BELAR...
1467x1200
tobelarus.com
Kartta-Valko-Venäjä-Belarus-road-map.gif
Belarus-road-map.gif
1412x1236
www.ezilon.com
Kartta-Valko-Venäjä-Belarus-political-map.gif
Belarus-political-ma...
1412x1183
www.ezilon.com
Kartta-Valko-Venäjä-belarus_map_english_02.jpg
belarus_map_english_...
1370x1142
www.karta24.by
Kartta-Valko-Venäjä-detailed_physical_and_road_map_of_belarus_with_all_cities_and_airports_for_free.jpg
detailed_physical_an...
1350x1150
www.vidiani.com
Kartta-Valko-Venäjä-Belarus-Map-2.jpg
Belarus-Map-2.jpg
1350x1150
www.mappery.com
Kartta-Valko-Venäjä-belarus_rel_97.jpg
belarus_rel_97.jpg
1092x1354
www.lib.utexas.edu
Kartta-Valko-Venäjä-belarus_rel_97.jpg
belarus_rel_97.jpg
1092x1354
images.nationmaster....
Kartta-Valko-Venäjä-belarus_pol_97.jpg
belarus_pol_97.jpg
1088x1310
www.lib.utexas.edu
Kartta-Valko-Venäjä-full_administrative_and_political_map_of_belarus.jpg
full_administrative_...
1088x1310
www.vidiani.com
Kartta-Valko-Venäjä-belarus_pol_97.jpg
belarus_pol_97.jpg
1088x1310
images.nationmaster....
Kartta-Valko-Venäjä-belarus-map-1.jpg
belarus-map-1.jpg
1088x1310
www.orangesmile.com
Kartta-Valko-Venäjä-13334028-republic-of-belarus--vector-map.jpg
13334028-republic-of...
1122x1200
us.123rf.com
1 2 3 4 5 

Administrative Subdivision

Maa, Valtio, Alue,...


Kaupunki, Kylä,...

Facebook

 mapnall@gmail.com