Kartta - Vuoristo-Badahšanin autonominen alue (Viloyati Mukhtori Kŭhistoni Badakhshon)

Maa >  Aasia >  Tadžikistan >  Vuoristo-Badahšanin autonominen alue

Vuoristo-Badahšanin autonominen alue (Viloyati Mukhtori Kŭhistoni Badakhshon)

Vuoristo-Badahšanin autonominen alue (Gorno-Badahšan) on hallinnollinen alue Tadžikistanin itäosassa Pamirin vuoristossa Keski-Aasiassa. Se kattaa koko valtion itäosan ja rajoittuu pohjoisessa Kirgisiaan, idässä Kiinaan ja etelässä Afganistaniin. Alueen pääkaupunki on Horog. Laajempi Badahšanin alue jatkuu Afganistanin puolelle Badahšanin maakuntana.

Vuoristo-Badahšanin alueen pinta-ala on 63 700 km² ja se käsittää noin 40 % Tadžikistanin maa-alasta. Alueella sijaitsevat Pamirin ja Keski-Aasian korkeimmat vuoret Pik Lenina (entinen Kaufmann) (7 134 m), Qullai Ismoili Somonī (entinen Pik Kommunizma, ennen sitä Pik Stalina, 7 495 m) ja Džengiš Tšokusu (Pobeda) (7 439 m).

Asukkaita alueella on noin 218 400 (2006), joka on noin 3 % Tadžikistanin koko väkiluvusta. Väestöstä suurin osa on tadžikkeja, mutta alueella asuu myös pieni kirgiisivähemmistö, joka on keskittynyt Murgabin kaupungin ympäristöön alueen itäosaan. Alueella harjoitetaan lampaiden, vuohien ja jakkien hoitoa. Alueen vuorisen maaston vuoksi alueella on heikot liikenneyhteydet. Alueen liikenteellinen keskus on Horog, josta lähtevät kaikki alueen kolme tietä; yksi maan pääkaupunkiin Dušanbeen, yksi Kirgisian puolelle Ošiin ja yksi Kiinan puolelle Taškurganiin. Näistäkin Kiinan puolelle johtava on hyvin huonossa kunnossa.

 

Kartta - Vuoristo-Badahšanin autonominen alue (Viloyati Mukhtori Kŭhistoni Badakhshon)

Leveyspiiri / Pituuspiiri : 38° 0' 0" N / 73° 0' 0" E | Aikavyöhyke : UTC+5 | Valuutta : TJS | Puhelin : 992  

Maa (alue) - Tadžikistan

Tadžikistanin lippu
Tadžikistan, virallisesti Tadžikistanin tasavalta on sisämaavaltio Keski-Aasiassa. Sen naapurivaltioita ovat etelässä Afganistan, idässä Kiina, pohjoisessa Kirgisia ja lännessä Uzbekistan. Tadžikistan on entisen Neuvostoliiton köyhin osa, ja Keski-Aasian valtioista pienin. Sen vuoristosta alkaa monia jokia, joiden vettä on käytetty sekä puuvillapeltojen kasteluun että vesivoiman tuottamiseen.

Ensimmäiset ihmiset saapuivat Tadžikistaniin 4000-luvulla eaa. Tadžikistanin alue on kuulunut aikojen saatossa lukuisille valtioille, enimmäkseen Persialle. Ennen ajanlaskun alkua se oli osa Baktriaa. Arabit toivat sinne islamin 600-luvulla. Samanidien valtakunta syrjäytti arabit ja myöhemmin turkkilaiset. Myöhemmin vallan ottivat mongolit, ja Tadžikistanista tuli osa Buharan emiraattia.
Valuutta / Kieli  
ISO Valuutta Symboli Significant Figures
TJS Tadžikistanin somoni (Tajikistani somoni) ЅМ 2
ISO Kieli
TG Tadžikin kieli (Tajik language)
RU Venäjän kieli (Russian language)
Kartta  
Kartta-TadžikistanTajikistan_regions_map.png
Tajikistan_regions_m...
3008x2200
Kartta-TadžikistanTajikistan_2001_CIA_map.jpg
Tajikistan_2001_CIA_...
2016x2032
Kartta-Tadžikistanimage.jpg
image.jpg
1398x1417
Kartta-Tadžikistan2000px-Un-Tajikistan.svg.png
2000px-Un-Tajikistan...
2000x1485
Kartta-TadžikistanSatellite_image_of_Tajikistan_in_November_2003.jpg
Satellite_image_of_T...
3039x2163
Naapurusto - Maa (alue)  
  •  Afganistan 
  •  Kiina 
  •  Kirgisia 
  •  Uzbekistan 

Facebook

 mapnall@gmail.com