Kartta - Vuoristo-Badahšanin autonominen alue (Gorno-Badakhshan)

Vuoristo-Badahšanin autonominen alue (Gorno-Badakhshan)
Vuoristo-Badahšanin autonominen alue (Gorno-Badahšan) on hallinnollinen alue Tadžikistanin itäosassa Pamirin vuoristossa Keski-Aasiassa. Se kattaa valtion itäosan ja rajoittuu pohjoisessa Kirgisiaan, idässä Kiinaan ja etelässä Afganistaniin. Alueen pääkaupunki on Horog. Laajempi Badahšanin alue jatkuu Afganistanin puolelle Badahšanin maakuntana.

[[Ismail Samanin huippu Pamirvuoristossa Vuoristo-Badahšanin alueen pinta-ala on 64 200 neliökilometriä ja se käsittää noin 45 prosenttia Tadžikistanin pinta-alasta. Alueella sijaitsevat Pamirin ja Keski-Aasian korkeimmat vuoret Pik Lenina (entinen Kaufmann) (7 134 m), Qullai Ismoili Somonī (entinen Pik Kommunizma, ennen sitä Pik Stalina, 7 495 m) ja Džengiš Tšokusu (Pobeda) (7 439 m).

Asukkaita alueella oli vuoden 2016 arvion mukaan 217 400, joka on noin kolme prosenttia Tadžikistanin koko väkiluvusta. Väestöstä suurin osa on tadžikkeja, mutta alueella asuu myös pieni kirgiisivähemmistö, joka on keskittynyt Murghabin kaupungin ympäristöön alueen itäosaan. Alueella harjoitetaan lampaiden, vuohien ja jakkien hoitoa. Alueen vuorisen maaston vuoksi alueella on heikot liikenneyhteydet. Alueen liikenteellinen keskus on Horog, josta lähtevät kaikki alueen kolme tietä; yksi maan pääkaupunkiin Dušanbeen, yksi Kirgisian puolelle Ošiin ja yksi Kiinan puolelle Taškurganiin. Näistäkin Kiinan puolelle johtava on hyvin huonossa kunnossa.

 
Kartta - Vuoristo-Badahšanin autonominen alue (Gorno-Badakhshan)
Maa (alue) - Tadžikistan
Tadžikistanin lippu
Tadžikistan, virallisesti Tadžikistanin tasavalta on sisämaavaltio Keski-Aasiassa. Sen naapurivaltioita ovat etelässä Afganistan, idässä Kiina, pohjoisessa Kirgisia ja lännessä Uzbekistan. Tadžikistan on Keski-Aasian valtioista pienin. Sen vuoristosta alkaa monia jokia, joiden vettä on käytetty sekä puuvillapeltojen kasteluun että vesivoiman tuottamiseen.

Ensimmäiset ihmiset saapuivat Tadžikistaniin 4000-luvulla eaa. Tadžikistanin alue on kuulunut aikojen saatossa lukuisille valtioille, enimmäkseen Persialle. Ennen ajanlaskun alkua se oli osa Baktriaa. Arabit toivat sinne islamin 600-luvulla. Samanidien valtakunta syrjäytti arabit ja myöhemmin turkkilaiset. Myöhemmin vallan ottivat mongolit, ja Tadžikistanista tuli osa Buharan emiraattia.
Valuutta / Kieli  
ISO Valuutta Symboli Significant Figures
TJS Tadžikistanin somoni (Tajikistani somoni) Ð…Ðœ 2
ISO Kieli
TG Tadžikin kieli (Tajik language)
RU Venäjän kieli (Russian language)
Naapurusto - Maa (alue)  
  •  Afganistan 
  •  Kiina 
  •  Kirgisia 
  •  Uzbekistan