Kartta - Yhdistynyt kuningaskunta (United Kingdom of Great Britain and Northern Ireland)

Yhdistyneen kuningaskunnan lippu

Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta , virallisesti myös Iso-Britannia ja Pohjois-Irlanti tai Yhdistynyt kuningaskunta, on saarivaltio Pohjois-Euroopassa. Se muodostuu Englannista, Skotlannista ja Walesista, jotka sijaitsevat Ison-Britannian saarella, sekä Irlannin saarella sijaitsevasta Pohjois-Irlannista. Tämän lisäksi Yhdistyneellä kuningaskunnalla on hallussaan eräitä näiden lähellä sijaitsevia saaria ja saaristoja sekä muutamia kaukaisia meren­takaisia alueita.

Yhdistyneen kuningaskunnan pinta-ala on 243 610 neliökilometriä ja asukasluku noin 67,8 miljoonaa.

Brittiläinen imperiumi oli maailmanhistorian suurin imperiumi. Imperiumi alkoi Englannin siirtomaista Pohjois-Amerikassa ja hallitsi parhaimmillaan yli neljäsosaa maailman väestöstä ja pinta-alasta. Imperiumi on hallinnut aikoinaan esimerkiksi koko Britteinsaaria, Kanadaa, Australiaa, Yhdysvaltojen itärannikkoa (kolmetoista siirtokuntaa), Uutta-Seelantia, noin puolta Afrikasta (Etelä-Afrikasta Egyptiin), Intiaa, Palestiinaa (nykyään Israel), Jordaniaa, Irakia, Kuwaitia, Qataria, Yhdistyneitä arabiemiirikuntia, Omania, Jemeniä, Bhutania, Burmaa (nykyään Myanmar), Malesiaa, Singaporea, Bruneita, suurinta osaa Karibian saaristosta ja Oseanian saaristosta, Kyprosta, Maltaa, Hongkongia, sekä Falklandinsaaria ja Gibraltaria, joita Britannia hallitsee vieläkin. Brittiläinen imperiumi oli supervalta ja pitkään myös ainoa sellainen. Britannian asevoimat olivat aikanaan maailman suurimmat ja sen laivasto hallitsi maailman kaikkia meriä. Britannia saavutti asemansa monien suurien sotien kautta, varsinkin kun se oli niissä voittajien puolella johtavassa asemassa tai kuului johtaviin valtioihin. Tällaisia sotia olivat esimerkiksi seitsenvuotinen sota, Napoleonin sodat sekä ensimmäinen ja toinen maailmansota.

Maailmansotien jälkeinen suuri velka aiheutti Brittiläisen imperiumin lopun ja siirtokuntien rauhallisen itsenäistymisen. Britannia menetti supervalta-asemansa vuoden 1956 Suezin kriisissä. Britannia on kuitenkin tänäkin päivänä suurvalta ja kuuluu YK:n turvallisuusneuvostoon. Valtiolla on maailman neljänneksi suurin ydinase-arsenaali, ja myös sen asevoimat ovat budjetiltaan neljänneksi suurimmat. Britannian talous oli vuonna 2019 maailman kuudenneksi suurin.

Britannian ilmasto tunnetaan vaihtelevana. Sää on yleisesti viileää tai lauhkeaa, pilvet ja sade ovat yleisiä, mutta poutajaksojakin esiintyy kaikkina vuodenaikoina. Alueelliset erot ovat pieniä. Suurimmat sademäärät saadaan Skotlannin, Walesin ja Pohjois-Englannin vuorilla, yli 1 500 millimetriä, paikoin jopa 5 000 millimetriä vuodessa. Lähes kaikki asutus on kuitenkin alle 300 metrin korkeudella merenpinnasta, ja siellä sateet ovat vähäisempiä. Idässä on kuivempaa kuin lännessä.

Sumua esiintyy yleisesti varsinkin talvipuolella vuotta. Lunta voi sataa missä tahansa, mutta alavilla mailla se harvoin pysyy muutamaa päivää pitempään.

East Angliassa maan kaakkoisosassa kylmimpien kuukausien eli tammi- ja helmikuun keskimääräinen vuorokauden alin lämpötila on noin yksi aste, kun taas heinä- ja elokuussa päivän ylin on keskimäärin 22 astetta. Pohjois-Skotlannissa kylmimpien kuukausien eli tammi- ja helmikuun keskimääräinen vuorokauden alin lämpötila on hiukan pakkasen puolella, kun taas heinä- ja elokuussa päivän ylin on keskimäärin 16 astetta.

Korkein Britanniassa koskaan mitattu lämpötila oli 38,5 °C Faveshamissa elokuussa 2003. Alin lämpötila, −27,2 °C, on mitattu Skotlannissa useita kertoja: 1895, 1982 ja 1995.