Georgian lari
₾
Lari (, ISO 4217 -koodi GEL) on Georgian rahayksikkö. 1 lari jaetaan 100 tetriin. Lari on Georgiassa ainoa laillinen maksuväline, ja oikeus laskea niitä liikkeelle on Georgian pankilla.Lari otettiin käyttöön 2. lokakuuta 1995 muutamia vuosia Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Valuutan nimeksi otettu ”lari” tarkoittaa vanhassa georgian kielessä ”kätköä”, ”aarretta” tai ”omaisuutta”; ”tetri” on myös vanha rahayksikön nimi, joka on ollut käytössä jo 1200-luvulla. Ensimmäiseen vuoden 1995 setelisarjaan kuuluivat 1, 2, 5, 10, 50 ja 100 larin setelit. Myöhemmin on otettu käyttöön myös 20 ja 200 larin setelit, ja niitä on uudistettu useita kertoja. 1995 laskettiin liikkeelle myös 1, 2, 5, 10, 20 ja 50 tetrin kolikot. Ne suunnitteli Elgudža Amašukeli, Nodar Malazonia ja Batšana Malazonia ja ne on valmistettu ruostumattomasta teräksestä. Myöhemmin vuonna 2000 Georgian pankki laski liikkeelle Jeesuksen syntymän 2000-vuotisjuhlan ja Georgian valtion 3000-vuotisjuhlan muistoksi 10 larin kolikkoja, ja vuonna 2006 liikkeelle laskettiin uudenlainen 50 tetrin kolikko ja 1 ja 2 larin kolikot.
Kolikoihin ja seteleihin on kuvattu georgialaisia kansallissymboleja ja maan historian kannalta tärkeitä henkilöitä ja paikkoja. Kaikkiin kolikoihin on kuvattu joko aurinkosymboli bordžgali tai Georgian vaakuna; muihin aiheisiin lukeutuvat viiniköynnöksen kärhi, riikinkukko, Alazanin laaksosta löydetty leijonapatsas, Gelatin luostarista löydetty Pyhää Mamaita esittävä hopeakorkokuva, uroshirvi Niko Pirosmanin maalauksesta ja aarnikotka Samtavisin kirkon reliefistä. Seteleihin kuvattuihin henkilöihin kuuluvat Niko Pirosmani (1 lari), Zakaria Paliašvili (2 laria), Ivane Džavakhišvili (5 laria), Akaki Tsereteli (10 laria), Ilia Tšavtšavadze (20 laria), kuningatar Tamar (50 laria), Šota Rustaveli (100 laria) ja Kakutsa Tšoloqašvili (200 laria).
Maa (alue)
-
Georgia
Georgia, aiemmin suomeksi venäläisittäin Gruusia ja vuosina 1990–1995 Georgian tasavalta, on valtio Kaukasiassa Itä-Euroopan ja Aasian rajalla. Georgia rajautuu pohjoisessa Venäjään, etelässä Turkkiin, Armeniaan ja Azerbaidžaniin ja lännessä Mustaanmereen. Maan pohjoisrajalla kohoaa Iso-Kaukasus. Georgian lainsäädännön mukainen pääkaupunki on Kutaisi ja hallinnollinen Tbilisi. Maan suurin etninen ryhmä on georgialaiset, ja 83,4 prosenttia kansasta on ortodokseja.
Antiikin aikana Georgian aluetta hallitsivat kaksi kuningaskuntaa, Kolkhis ja Iberia. Niistä jälkimmäinen oli yksi ensimmäisistä kristinuskon virallistaneista valtioista 300-luvun alussa ja muodosti ytimen, jonka ympärille yhdistynyt Georgian kuningaskunta muodostui 1000-luvulla. Poliittisen, taloudellisen ja kulttuurisen kukoistuskauden jälkeen kuningaskunta taantui 1200-luvulla ja hajosi lopulta useiksi kuningas- ja ruhtinaskunniksi 1500-luvulla. Kolme vuosisataa kestäneen osmanien ja Persian valtakuntien hegemonian jälkeen Georgia liitettiin Venäjän keisarikuntaan 1800-luvun alussa. Georgia itsenäistyi jälleen vuonna 1991. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeisiä vuosia leimasivat sisäinen konflikti ja taloudelliset vaikeudet. Georgian tilanne alkoi vakautua vähitellen vuonna 1995 ja parani verettömän vallanvaihdon, niin kutsutun ruusuvallankumouksen jälkeen vuonna 2003. Georgia kärsii kuitenkin edelleen ratkaisemattomista konflikteista Abhasiassa ja Etelä-Ossetiassa. Väkiluku, noin 3,7 miljoonaa, ilmoitetaankin ilman näitä alueita. Väestönkasvu on negatiivinen. Suhteet naapurimaahan Venäjään ovat pysyneet huonoina näiden kiistojen ja Georgian Nato-jäsenhakemuksen vuoksi.