Valuutta - Itä-Karibian dollari

Itä-Karibian dollari (valuuttakoodi ISO 4217 XCD, symboli $ tai EC$) on useimpien Itä-Karibian valtioiden järjestön (OECS) jäsenmaiden käyttämä rahayksikkö, joka otettiin käyttöön 1965. Itä-Karibian dollari jakautuu sataan senttiin. Vuodesta 1976 Itä-Karibian dollarin arvo on ollut kiinnitetty kiinteällä kurssilla suhteessa Yhdysvaltain dollariin 1 USD = EC$ 2,7. Ennen Yhdysvaltain dollariin kiinnittämistä Itä-Karibian dollari oli sidottu Englannin puntaan kurssilla  $4,80 = 1 punta.

Itä-Karibian dollaria käyttävistä alueista seuraavat kuusi ovat itsenäisiä saarivaltioita: Antigua ja Barbuda, Dominica, Grenada, Saint Kitts ja Nevis, Saint Lucia ja Saint Vincent ja Grenadiinit. Kaksi on epäitsenäisiä alueita: Yhdistyneeseen kuningaskuntaan kuuluvat merentakaiset alueet Anguilla ja Montserrat. OECS:n jäsenvaltioista ainoana Brittiläiset Neitsytsaaret käyttää maksuvälineenään Yhdysvaltain dollaria.

Yhdistyneen kuningaskunnan Karibian meren omistuksilla (Brittiläinen Länsi-Intia) muodostettiin 1950 rahaliitto British Caribbean Territories Eastern Group, joka alkoi julkaista dollari-määräisiä kolikoita ja setelirahoja. Alueen valtioiden itsenäistyttyä Länsi-Intian dollari (BWI$) korvattiin 1965 nimellisarvostaan uudella Itä-Karibian dollarilla. Uudesta rahaliitosta jättäytyivät pois Trinidad ja Tobago, sekä myöhemmin myös Barbados.

1965–1983 Itä-Karibian maiden paperirahat laski liikkeeseen Itä-Karibian valuuttaviranomainen (engl. East Caribbean Currency Authority) ja vuodesta 1981 alkaen myös metallirahat. Nykyään Itä-Karibian dollarit julkaisee Itä-Karibian keskuspankki, (engl. Eastern Caribbean Central Bank) jonka toimipaikka on Basseterressä Saint Kitts ja Nevisillä. Pankki perustettiin sopimuksessa, joka allekirjoitettiin 5. heinäkuuta 1983 Port of Spainissa.

Vuoteen 1981 saakka alueella olivat käytössä Brittiläisen Länsi-Intian kolikot. 1981 esiteltiin uusi kolikkosarja nimellisarvoiltaan 1, 2, 5, 10 ja 25 senttiä ja 1 dollari. Pyöreä alumiinipronssinen kolikkotyyppi muutettiin 1989 kymmenkulmaiseksi ja seos kuparinikkeliksi. Kolikoista on lyöty suurempiakin nimellisarvoja, mutta ne ovat keräilyrahoja, joita ei tapaa liikkeessä.

Vuonna 1965 East Caribbean Currency Authority julkaisi seuraavat paperirahat: 1, 5, 20 ja 100 dollaria. Itä-Karibian keskuspankki (Eastern Caribbean Central Bank) otti paperirahat painaakseen 1985, jolloin lisättiin 10 dollarin seteli. Yhden dollarin paperiraha korvattiin kolikolla 1989, ja 50 dollarin seteli julkaistiin 1993.

Anguilla

Anguilla [] on Britannian merentakainen alue Karibianmerellä. Alueen pääsaaren nimi on myös Anguilla ja siellä on Anguillan pääkaupunki The Valley. Anguillan saaret ovat Pienten Antillien Leewardsaarista pohjoisimmat. Anguillan maa-ala on 91 neliökilometriä. Vuosina 1971–1980 Anguilla oli valtioliitossa Saint Kitts ja Nevisin kanssa, jolloin koko valtion nimi oli St. Christopher-Nevis-Anguilla. Nimi Anguilla tulee espanjan ankeriasta tarkoittavasta sanasta anguila.

Saaren ensimmäiset asukkaat olivat Etelä-Amerikasta tulleita intiaaneja. Ei ole tiedossa tarkalleen milloin eurooppalaiset havaitsivat saaren ensimmäisen kerran, eräiden lähteiden mukaan Kolumbus olisi nähnyt saaren 1493, toisten lähteiden mukaan ranskalaiset olisivat löytäneet saaren 1564 tai 1565. Ensimmäiset englantilaiset siirtolaiset tulivat saarelle Saint Kittsistä 1650 tuoden todennäköisesti mukanaan afrikkalaisia orjia. Saariryhmästä tuli Englannin siirtomaa 1690.

Antigua ja Barbuda

Antigua ja Barbuda on saarivaltio Karibianmerellä. Se sijaitsee Pienten Antillien saariryhmässä ja sen eteläpuolella on Guadeloupe, lounaassa Montserrat, lännessä Saint Kitts ja Nevis ja luoteessa Saint-Barthélemy. Maa koostuu Antiguan, Barbudan ja Redondan saarista. Sen noin 90 000 asukkaasta suurin osa asuu Antigualla. Matkailu on tärkeä elinkeino, postimerkit omaleimainen tulonlähde. Antigua ja Barbudan pääkaupunki on St. John’s.

Syyskuussa 2017 hurrikaani Irma tuhosi Barbudan saaren rakennuskannan ja infrastruktuurin lähes kokonaan. Korjaustöiden arvioidaan vievän vuosia.

Dominica

Dominican liittovaltio eli Dominica on pieni saarivaltio Karibianmerellä. Maa oli pitkään Yhdistyneen kuningaskunnan hallinnoima alue, ja itsenäistyi vasta vuonna 1978.

Saaren kallioperä on rikkonaista vulkaanista kiveä, ja sen itärinteet kuuluvat maailman sateisimpiin alueisiin. Se on pitkään ollut riippuvainen maanviljelystä, lähinnä banaaneista, mutta talouselämää pyritään monipuolistamaan, ja maasta yritetään tehdä ekoturismin kohdetta. Lähes kaikki asukkaat ovat afrikkalaista syntyperää, mutta maan itäosassa elää noin kolme tuhatta karib-intiaania.

Grenada

Grenada on pieni saarivaltio Karibianmerellä. Siihen kuuluu pääsaaren lisäksi useita Etelä-Grenadiinien saarta. Se on pinta-alaltaan läntisen pallonpuoliskon toiseksi pienin itsenäinen valtio, vain Saint Kitts ja Nevis on pienempi. Se sijaitsee Trinidad ja Tobagosta pohjoiseen.

Grenada ehti olla Espanjan, Ranskan ja Britannian siirtomaana ennen itsenäistymistään vuonna 1974. Nykyisin se on Kansainyhteisön jäsen. Itsenäistynyt valtio siirtyi asteittain vasemmalle kahden vallankaappauksen kautta, ja liittoutui Kuuban kanssa. Yhdysvallat pelkäsi kylmän sodan voimasuhteiden muutosta ja miehitti maan viikoksi vuonna 1983. Grenadan tulonlähteitä ovat turismi ja maanviljelys, lähinnä mausteiden kuten muskottipähkinän kasvatus. Molemmat ovat sääherkkiä aloja, joten vuosien 2004 ja 2005 hurrikaanit tekivät paljon tuhoa.

Montserrat

Montserrat on Britannian hallinnoima tuliperäinen kokoinen saari Leewardsaarilla itäisellä Karibianmerellä. Sen valtionpäämies on Britannian monarkki, jota saarella edustaa kuvernööri. Saarella on oma parlamenttinsa ja hallituksensa, ja saarelaisilla on Yhdistyneiden kuningaskuntien kansalaisuus.

Montserrat oli asumaton, kun Kristoffer Kolumbus näki sen marraskuussa 1493 ja nimesi sen espanjalaisen Montserratin luostarin mukaan. Saaren asuttivat 1632 Saint Kittsin lähetyt irlantilaiset. Samana vuonna siitä tuli Englannin siirtomaa. Saari vaihtoi muutamia kertoja omistajaa, kunnes se palautettiin 1783 Britannialle. Oma siirtomaansa Montserratista tuli 1962 lyhytaikaisen Länti-Intian federaation hajottua. Montserrat on kärsinyt 1900-luvun lopulla luonnonmullistuksista: hurrikaani Hugo tuhosi saarta 1989 ja Soufrière Hillsin 1995 alkanut purkaus muutti kaksi kolmasosaa saaresta asuinkelvottomaksi.

Saint Kitts ja Nevis

Saint Christopherin ja Nevisin federaatio eli Saint Kitts ja Nevis on kahden pienen Karibianmeren saaren muodostama valtio Väli-Amerikassa Leewardsaarilla. Saaret erottaa vain noin kolme kilometriä leveä The Narrows -salmi. Saaret ovat tuliperäisiä. Ne sijaitsevat Antigua ja Barbudan länsipuolella, Anguillan eteläpuolella ja Montserratin luoteispuolella.

Saint Kitts ja Nevisin pinta-ala on 261 neliökilometriä ja asukasluku runsaat 51 000. Valtion pääkaupunki on Basseterre.

Saint Lucia

Saint Lucia on saarivaltio Karibianmerellä. Se sijaitsee Pienillä Antilleilla, Saint Vincent ja Grenadiinien pohjoispuolella ja Martiniquen eteläpuolella. Asukkaita on noin 160 000. Sokerinviljelyn lakkauttamisen ja banaanikaupan kutistumisen jälkeen turismi on saaren tärkein elinkeino. Matkailukohteina on hiekkarantoja, vuoria ja eksoottisia kasveja sekä Qualiboun tulivuori rikinhajuisine kuumine lähteineen. Saint Lucia kuuluu Kansainyhteisöön, mutta ranskalaiset ovat jättäneet jälkiään paikannimistöön, ja varsinkin maaseudulla puhutaan englannin lisäksi myös ranskan kreolimurretta.

Vulkaaninen Saint Lucian saari on vuoristoisempi kuin useimmat muut Karibian saaret, ja niinpä siellä sataa enemmän kuin esimerkiksi Barbadoksella. Sadetta saadaan ympäri vuoden, mutta eniten heinäkuusta marraskuuhun, mikä on hurrikaanien esiintymisaikaa. Hurrikaaneja ei osu saarelle joka vuosi, mutta heikoimmat trooppiset myrskyt levittävät sateita laajemmalle alueelle. Hurrikaani Dean aiheutti tuhoja vuonna 2007: se surmasi ainakin yhden ihmisen, tuhosi rakennuksia ja koko banaanisadon. Vuonna 2010 hurrikaani Vincent aiheutti saarella tuhoja. Lämpötila, kosteus ja auringonpaiste ovat Saint Lucialla samanlaisia kuin muuallakin Karibialla. Pääkaupunki Castriesissa päivän keskimääräinen ylin lämpötila on 28–31 ja yön alin 21–23 astetta.

Saint Vincent ja Grenadiinit

right

Saint Vincent ja Grenadiinit on pieni saarivaltio Karibianmerellä. Se kuuluu Yhdistyneen kuningaskunnan johtamaan Kansainyhteisöön. Rehevän ja vuoristoisen pääsaaren lisäksi se muodostuu rikkaiden lomailijoiden suosimista korallisaarista. Banaanit olivat varsinkin aiemmin talouden perusta.