Unkarin forintti

Unkarin forintti (magyar forint [ˈmɒɟɒr ˈforint]) on Unkarin virallinen rahayksikkö. Sen kansainvälinen tunnus on HUF. Forintti jakautuu 100 filleriin (fillér [ˈfilleːr]); tosin fillerit eivät nykyään ole käteiskäytössä.

Valuutan nimi tulee Firenzessä lyödyistä fiorino d’oro -kultarahoista, eli floriineista, joita Unkarissa kutsuttiin nimellä florentinus.

Itävalta-Unkarin aikana Unkarin valuutan nimi oli forintti, ja se jakaantui 100 kreutseriin (unk. krajczár [ˈkrɒjt͡saːr]). Kaksoismonarkian osista Unkari käytti forinttia, Itävalta guldenia. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen itsenäistyneessä Unkarissa otettiin käyttöön Unkarin korona [ˈkoronɒ] eli Unkarin kruunu, jota seurasi vuonna 1927 Unkarin pengő [ˈpɛŋgøː]. Valuutta koki hyperinflaation, ja liikkeelle laskettiin jopa sadan triljoonan pengőn seteli.

Forintti otettiin uudelleen käyttöön vuonna 1946. Valuutta pysyi vakaana muutaman vuoden, minkä jälkeen se alkoi heiketä suunnitelmatalouden takia. Demokratiaan siirtymisen jälkeen inflaatio oli kolme vuotta 35 %, mutta markkinatalous vakautti sen.

Toistaiseksi viimeinen filleriarvoinen kolikko, 50 filleriä, vedettiin pois rahaliikenteestä vuonna 1999. Filleri on kuitenkin edelleen virallinen yksikkö, jota käytetään esimerkiksi puhelumaksujen hinnoittelussa.

• Unkari

  Unkari ( [ˈmɒɟɒrorsaːɡ] ) on Keski-Euroopassa sijaitseva sisämaavaltio, jonka pääkaupunki on Budapest. Unkarin pinta-ala on 93 028 neliökilometriä ja asukasluku vajaat 10 miljoonaa. Unkarin itä- ja eteläosa on alavaa tasankoa, lännessä on kukkuloita ja pohjoisessa vuoria.
  
  Unkarin rajanaapureita ovat Romania, Slovenia, Slovakia, Kroatia, Serbia, Ukraina ja Itävalta. Virallinen kieli on unkari, jonka lisäksi maassa puhutaan useita muitakin kieliä, kuten romanikieltä, saksaa, slovakkia ja kroatiaa. Yksittäiset kielivähemmistöt ovat kuitenkin melko pieniä, ja unkarilaisten tärkeimmät kansainväliset käyttökielet ovat nykyään englanti ja saksa.

  Kartta - Unkari