Valuutta - Yhdysvaltain dollari

Valuutta  >  Yhdysvaltain dollari

Yhdysvaltain dollari

$
Yhdysvaltain dollari (symboli $, kansainvälinen valuuttatunnus USD) on Yhdysvaltain virallinen rahayksikkö. Yhdysvaltain dollari jaetaan sataan senttiin (, tunnus ¢). Yhdysvaltain dollari on yksi maailman vaihdetuimmista ja arvostetuimmista valuutoista ja myös rahanväärentäjien suosima valuutta.

Useimmissa Yhdysvaltain dollarin kolikoissa ja seteleissä käytetään maan presidenttien muotokuvia. Poikkeuksia ovat kymmenen dollarin seteli, jossa on kuvattuna maan ensimmäinen valtiovarainministeri Alexander Hamilton, ja 100 dollarin seteli, jossa on Benjamin Franklin.

Sana dollari tulee monessa Euroopan maassa aiemmin käytössä olleesta rahayksiköstä taaleri, ja Yhdysvaltain dollarista voidaan käyttää myös vanhahtavaa tai puhekielistä nimitystä taala . Buck tarkoitti alun perin kauriinnahkaa.

Erään teorian mukaan symboli $ on alun perin ollut Yhdysvaltojen (United States) monogrammi, eli kirjaimet U ja S kirjoitettuna päällekkäin. Ennen US-dollarin perustamista yleisesti käytetty maailmanvaluutta oli Espanjan peso, josta käytettiin lyhennettä P ja monikkomuodon lyhennettä PS. Kilpailevan teorian mukaan $-merkki on kehittynyt nopeasti käsin kirjoitetusta PS-symbolista.

Dollarin merkissä on tavallisesti ja virallisesti vain yksi pystyviiva. Erityisesti erilaisissa piirroksissa, kuten sarjakuvissa, esiintyy toisinaan kaksi pystyviivaa sisältävä epävirallinen versio.

Yhdysvalloissa ja muissa anglosaksisissa maissa $-merkki kirjoitetaan tavallisesti luvun eteen, esimerkiksi $76. Suomenkielisessä tekstissä rahayksiköt suositetaan kirjoitettavaksi ensisijaisesti kirjaimin. Jos merkkiä $ käytetään suomenkielisessä tekstissä, se kirjoitetaan rahasumman jälkeen sanavälillä erotettuna:

Yhdysvaltain kongressi antoi luonteeltaan symbolisen päätöslauselman dollarista Yhdysvaltain rahayksikkönä 6. elokuuta 1786, mutta vasta Alexander Hamiltonin aloitteesta kongressi sääti virallisen asetuksen dollarista laillisena maksuvälineenä (Coinage Act) 2. huhtikuuta 1792.

Ensimmäiset dollarit olivat samanpainoisia ja samaa koostumusta kuin Espanjan kahdeksan realin kolikko, eli Espanjan dollari tai peso, ja ne kiersivät rinnan. Ne painoivat 550,209 graania ja sisälsivät 93,055 % hopeaa eli 25,560 grammaa. Vuoden 1792 lailla määrättiin Yhdysvaltain dollariin 371,25 graania hopeaa ja 24,75 graania kultaa (15:1). Vuonna 1834 kullan määrää vähennettiin 23,2 graaniin (1,5 grammaa) ja hiukan myöhemmin hopean ja kullan suhteeksi määrättiin 16:1 (23,22 graania kultaa).

Sisällissodan aikaan laskettiin liikkeelle ensimmäiset dollarimääräiset paperirahat (nk. vihreäselkäiset dollarit), joita ei voinut vaihtaa kullaksi. Kulta- ja hopeakolikoita laskettiin silti edelleen liikkeelle ja vuonna 1878 metallikanta palautettiin. Vuonna 1900 bimetallismista (hopea ja kulta) luovuttiin ja dollari sidottiin kultakantaan. Dollariin tuli 23,22 graania kultaa, mikä vastasi yhtä troy-unssia 20 $ hintaan. Puolen dollarin hopeakolikoita laskettiin liikkeelle aina vuoteen 1969.

New Deal -talousohjelmassa 1933 kultakolikot ja muukin kulta vedettiin liikkeeltä ja lunastettiin liittovaltion haltuun 20,67 dollarin hinnalla unssilta. Dollarin hintaa alennettiin 13,71 graaniksi, eli yksi troy-unssi 35 dollarin hintaan. Toisen maailmansodan jälkeisessä Bretton Woodsin järjestelmässä kaikki muut valuutat olivat sidoksissa kiinteällä vaihtosuhteella dollariin ja siten epäsuorasti kullan hintaan. Vuoteen 1963 asti dollarin setelissä oli Yhdysvaltojen keskuspankin lupaus vaihtaa dollarit kultaan pyynnöstä.

Maa (alue)

Brittiläinen Intian valtameren alue

Brittiläinen Intian valtameren alue (, lyhenne BIOT tai B.I.O.T. ) on Intian valtamerellä sijaitseva Yhdistyneeseen kuningaskuntaan kuuluva merentakainen alue . Se muodostuu Chagossaarten kuudesta atollista, joihin kuuluu noin 55 saarta. Alue sijaitsee suunnilleen puolessavälissä Afrikkaa ja Indonesiaa. Alueen koordinaatit ovat 6 astetta eteläistä leveyttä ja 71 astetta ja 30 minuuttia itäistä pituutta. Tilastokeskus laskee sen kuuluvan Afrikan maanosaan. Alueen pinta-ala on yhteensä noin 60 –78 neliökilometriä, mutta 54 400 neliökilometriä, jos vesialueet lasketaan mukaan. .

Saarista suurin ja eteläisin on Diego Garcia. Sillä sijaitsee Yhdistyneen kuningaskunnan ja Yhdysvaltojen yhteinen sotilastukikohta. Saarella asuu noin 4 000 Yhdistyneen kuningaskunnan ja Yhdysvaltain asevoimien sotilashenkilöä ja siviilityöntekijää (marraskuu 2004), mutta Tilastokeskus määrittää alueen olevan ”vailla pysyvää asutusta .”

Barbados

Barbados on Atlantin ja Karibianmeren välissä sijaitseva saarivaltio. Se kuuluu Pieniin Antilleihin ja sijaitsee 434,5 kilometriä Venezuelan rannikolta koilliseen.

Barbadoksen lähimmät naapurimaat ovat Saint Lucia ja Saint Vincent ja Grenadiinit. Maa kuuluu Kansainyhteisöön ja on esimerkiksi Maailmanpankin määritelmien mukaan kehitysmaa. Yhdistyneiden kansakuntien kehitysohjelma luokittelee maan inhimillisen kehityksen indeksin korkeaksi (0,878).

Bermuda

Bermuda on Britannian merentakainen alue, jolla on sisäinen itsehallinto. Atlantin valtamerellä sijaitsevan Bermudan pinta-ala 54 km² ja asukasluku vajaat 70 000. Bermudan virallinen kieli on englanti ja pääkaupunki on Hamilton. Virallinen valuutta, Bermudan dollari, vastaa arvoltaan Yhdysvaltain dollaria.


Brittiläiset Neitsytsaaret

Brittiläiset Neitsytsaaret on Yhdistyneeseen kuningaskuntaan kuuluva erillisalue. Maantieteellisesti se on osa Neitsytsaaria ja geologisesti Puerto Ricon vuoristojen itäinen jatke. Suurimmat saaret ovat Anegada, Jost Van Dyke, Tortola ja Virgin Gorda.

Brittiläisten Neitsytsaarten pääkaupunki on Road Town. Se sijaitsee Tortolan saarella, jossa asuu noin 83 prosenttia saarten asukkaista. Yhteensä saarilla arvioitiin vuonna 2017 olevan noin 31 000 asukasta. Matkailu on ylivoimaisesti tärkein teollisuuden ala, ja saaret ovat Karibian vauraimpiin kuuluva maa.

El Salvador

El Salvador, virallisesti El Salvadorin tasavalta on noin 6,5 miljoonan asukkaan trooppinen valtio Keski-Amerikassa. El Salvador on Amerikan mantereiden tiheimmin asuttu valtio (310 as/km²), ja sen pinta-ala on 20 041 km². El Salvador merkitsee espanjaksi pelastajaa. Maa on enimmäkseen vuoristoista, rannikkoa ja keskustasankoa lukuun ottamatta. Sen rajanaapureina ovat lännessä Guatemala, pohjoisessa ja idässä Honduras. Etelässä El Salvador rajoittuu Tyyneenmereen. Maa on kärsinyt väkivaltaisuuksista, vallankaappauksista, verisestä sisällissodasta ja luonnonmullistuksista lähes koko olemassaolonsa ajan. Maan talous perustui pitkään kahville, mutta 1900-luvun lopulla palveluala on noussut keskeiseksi talouden haaraksi.


Haiti

Haitin tasavalta eli Haiti on noin yhdeksän miljoonan asukkaan valtio Karibianmerellä. Haitin valtio käsittää pääosin Hispaniolan länsiosan, itäistä osaa hallitsee Dominikaaninen tasavalta. Haiti oli Ranskan siirtomaa, joka tunnettiin nimellä Saint-Domingue.

Haiti on pinta-alaltaan Karibianmeren kolmanneksi suurin valtio ja asukasluvultaan suurimpia. Haiti itsenäistyi 1. tammikuuta 1804 Ranskasta. Siitä tuli maailman ensimmäinen mustaihoisten hallitsema tasavalta, mutta hallinto oli epävakaata: 200 vuoden aikana Haitissa on tehty 32 vallankaappausta. Vuonna 1915 Yhdysvaltain presidentin Woodrow Wilsonin johdolla Yhdysvallat hyökkäsi Haitiin ja miehitti maata vuoteen 1934 asti. Vuodesta 1956 maata hallitsivat 30 vuoden ajan isä ja poika Duvalier, joiden diktatuurin aikana korruptio ja salaisen poliisin tekemät murhat kurjistivat oloja entisestään.

Karibian Alankomaat




Panama

Panaman tasavalta eli Panama on noin 4 miljoonan asukkaan valtio Keski-Amerikassa. Sen rajanaapurina on lännessä Costa Rica ja idässä Kolumbia. Panama sijaitsee Karibianmeren ja Tyynenmeren välisellä kannaksella, joka yhdistää Etelä- ja Pohjois-Amerikan. Maan halki kulkeva Panaman kanava puolestaan yhdistää Tyynenmeren ja Atlantin. Maan strategisen sijainnin takia Yhdysvallat on ollut kiinnostunut maan asioista, ja vuonna 1989 se hyökkäsi maahan syrjäyttääkseen entisen liittolaisensa Manuel Noriegan. Panamassa on Amazonin jälkeen läntisen pallonpuoliskon suurimmat sademetsät. Se tuottaa vientiin kahvia, sokeria, banaaneita ja katkarapuja.

Panama sijaitsee Väli-Amerikan kapeimmalla osalla, ja sen pinta-ala on 75 420 km². Maa on venytetyn S-kirjaimen muotoinen valtio Karibianmeren ja Tyynenmeren välisellä kannaksella. Kapeimmillana kannas on noin 50 kilometriä leveä. Tyynenmeren rannikko on erittäin matala, ja siksi vuorovesi on poikkeuksellisen raju, yli seitsemän metriä, kun taas Karibianmeren puolella se on vain kymmenesosan tästä.

Puerto Rico

Puerto Rico on Isojen Antillien itäisin saari Karibianmerellä. Yhdessä läheisten pikkusaarten kanssa, joista asutettuja ovat vain Vieques ja Culebra, se muodostaa Yhdysvaltoihin kuuluvan itsehallintoalueen (Estado Libre Asociado de Puerto Rico, The Commonwealth of Puerto Rico). Yhdysvallat sai Puerto Ricon Espanjalta Espanjan–Yhdysvaltain sodassa.

Puerto Rico on lähes suorakaiteen muotoinen, kooltaan noin 150 × 50 km. Rantakaistaleita lukuun ottamatta maasto on vuoristoista.

Turks- ja Caicossaaret

Turks- ja Caicossaaret on Yhdistyneeseen kuningaskuntaan kuuluva erillisalue Haitin pohjoispuolella. Alue koostuu kahdesta saariryhmästä, jotka sijaitsevat Bahamasaarilta kaakkoon vyöhykkeellä 21°45′ pohjoista leveyttä ja 71°35′ läntistä pituutta. Tärkeimmät tulonlähteet saarilla ovat matkailu, äyriäiset ja pankkipalvelut. Saarilla oli vuoden 2006 perustuslain mukaan huomattavasti päätäntävaltaa omissa asioissaan, mutta vuonna 2009 emämaa Britannia hajotti hallituksen korruption ja taloudellisten väärinkäytösepäilyjen takia, ja saaret siirrettiin suoraan kuvernöörin alaisuuteen.

Turks- ja Caicossaaret koostuvat noin 40 saaresta, joista kahdeksan on asuttuja. Saaret jakaantuvat kahteen ryhmään, joita erottaa 35 kilometriä leveä salmi: läntisiin Caicos-saariin, joihin kuuluu asutuista saarista kuusi, ja itäisiin Turks-saariin, joista kahdella on asutusta. Maasto on matalaa, maaperä köyhää ja multakerros ohut. Kasvillisuus on enimmäkseen pensaistoa. Saarilla ei ole varsinaisia jokia eikä järviä, mutta joitakin murtovesilammikoita. Rannikoita reunustavat mangrovekasvustot.

Yhdysvallat

Amerikan yhdysvallat (, lyh. USA ) eli Yhdysvallat on pääosin Pohjois-Amerikan keskiosassa sijaitseva perustuslaillinen liittovaltio, joka koostuu 50 osavaltiosta ja yhdestä liittovaltion hallinnollisesta piirikunnasta sekä useista erillisalueista. Se on väkiluvultaan maailman kolmanneksi suurin maa. Maapinta-alaltaan Yhdysvallat on maailman neljänneksi laajin maa, vesialueet mukaan luettuna se on maailman kolmanneksi laajin.

Yhdysvaltain väestö on etnisesti ja sosiaalisesti varsin moninainen: se on muotoutunut toisen vuosituhannen jälkipuoliskolla ensisijaisesti eurooppalaisista siirtolaisista ja toissijaisesti Afrikasta tuoduista orjista. Tuonnempana Yhdysvallat on saanut muuttovoittoa latinalaisesta Amerikasta ja Aasian maista.

Yhdysvaltain Neitsytsaaret

Yhdysvaltain Neitsytsaaret on saariryhmä ja Yhdysvaltain territorio Karibialla. Saaret olivat Tanskan siirtomaa maaliskuun 1917 loppuun, jolloin ne myytiin Yhdysvalloille Water Islandia lukuun ottamatta. Water Island myytiin Yhdysvalloille vuonna 1944. Tanskan motiivi kaupalle oli orjakaupan kiellon myötä kannattamattomaksi käynyt sokerituotanto. Yhdysvaltain tarkoituksena taas oli suojella Panaman kanavaa, sillä saaret sijaitsevat tärkeän laivareitin varrella. Maantieteellisesti nämä saaret kuuluvat Neitsytsaarten saariryhmään, joka on osa on Pieniä Antilleja. Pääkielet ovat englanti, espanja ja ranska.

Yhdysvaltain Neitsytsaaret sijaitsevat noin 110 km Puerto Ricosta itään. Ne koostuvat 68 tuliperäisestä saaresta, joista suurimmat ovat Saint Croix, Saint Thomas ja Saint John (''ent. Saint Jan''). Saarien kokonaispinta-ala on 346 km 2 ja rantaviivaa on yhteensä 188 km.

Amerikan Samoa

Amerikan Samoa on Yhdysvaltain territorio Polynesiassa eteläisellä Tyynellämerellä. Territoriossa asuu noin 55 000 ihmistä, sen pinta-ala on 199 neliökilometriä ja sen pääkaupunki on Pago Pago. Amerikan Samoa sijaitsee trooppisella vyöhykkeellä ja siellä on ympäri vuoden keskimäärin 28 °C lämmintä. Asukkaista suurin osa on alkuperäistä Tyynenmeren saarten väestöä. Suurimman osan äidinkieli on samoa, mutta useimmat osaavat myös englantia. Perinteinen samoalainen kulttuuri, Fa'a Samoa, vaikuttaa koko Samoan saaristossa. Laajennetun perheen perinne elää yhä ja perheillä on johtajat. Samoalaiset ovat hyvin uskonnollisia.

Amerikan Samoalla on ollut ihmisasutusta noin 800 eaa. lähtien. Eurooppalaiset löysivät saaret vuonna 1722. Lähetystyö aloitettiin vuonna 1830 ja sillä oli suuri vaikutus samoalaiseen kulttuuriin. 1800- ja 1900-luvun taitteessa Samoan saaristo jaettiin Saksan ja Yhdysvaltain kesken. Saksan alue on nykyisin itsenäinen Samoa. Amerikan Samoa oli aluksi Yhdysvaltain asevoimien hallussa ja siirtyi siviilihallintoon 1950-luvulla. Territoriolla on oma hallintonsa, johon kuuluu kuvernööri ja kaksikamarinen parlamentti, jotka valitaan vaaleilla. Territoriolla on oma edustaja Yhdysvaltain kongressissa. Amerikan Samoassa syntyneet eivät kuitenkaan ole Yhdysvaltain kansalaisia. Oikeusjärjestelmä on yhdistelmä yhdysvaltalaista oikeuslaitosta ja paikallista tapaoikeutta.

Guam

Guam on Tyynellämerellä sijaitsevan Mariaanien saariryhmän suurin, 48 kilometriä pitkä ja 14 kilometriä leveä saari, joka on kuulunut Yhdysvaltain hallintaan Espanjan ja Yhdysvaltain välisestä vuoden 1898 sodasta alkaen. Saaren pääkaupunki on Hagåtña (aiemmin Agaña).

Vulkaanista alkuperää oleva Guam on Mariaanien suurin ja luoteisin saari. Saaren pohjoisosa koostuu melko tasaisesta korallikalkkikiviylängöstä, jyrkistä rantakallioista ja kapeasta rantatasangosta, ja alueella on suurin osa saaren makeasta vedestä. Keskiosissa on matalia mäkiä ja eteläosa on vuoristoinen. Guamia ympäröivät miltei kaikkialta koralliriutat. Guamiin kuuluvat hallinnollisesti myös samojen riuttojen sisällä olevat pienet saaret Kookossaari ja Cabrassaari.

Itä-Timor

Itä-Timorin demokraattinen tasavalta eli Itä-Timor (joskus Timor-Leste ) on valtio Kaakkois-Aasiassa Malaijien saaristossa Timorin saaren itäosassa. Sillä on vain yksi rajanaapuri, Indonesia. Itä-Timorin pinta-ala on 15 007 neliökilometriä ja maassa on noin 1 154 625 asukasta (2010). Pääkaupunki ja suurin kaupunki on Dili.

Itä-Timor oli pitkään Portugalin siirtomaa. Se julistautui itsenäiseksi vuonna 1975, mutta Indonesia miehitti sen. Itsenäisyyden maa saavutti vasta vuonna 2002 pitkien ja kivuliaiden vaiheiden jälkeen: YK:n teettämän raportin mukaan ainakin satatuhatta itätimorilaista sai surmansa 25 vuotta kestäneen miehityksen aikana.

Marshallinsaaret

Marshallinsaaret (Marshallit) eli Marshallinsaarten tasavalta on saarivaltio Tyynessä valtameressä. Se sijaitsee Naurun ja Kiribatin pohjoispuolella, Mikronesian itäpuolella ja Yhdysvaltain hallitseman Waken saaren eteläpuolella.

Marshallinsaarilla on vuodesta 1986 liitännäisvaltiosopimus Yhdysvaltojen kanssa. Yhdysvaltojen taloudellinen tuki Marshallinsaarille on huomattavaa. Sillä on myös sotilastukikohta Kwajaleinin saarilla. Toisen maailmansodan jälkeen Yhdysvallat teki saarilla ydinkokeita.

Mikronesian liittovaltio

Mikronesian liittovaltio (yleisemmin vain Mikronesia) on saaristovaltio Tyynellä valtamerellä, Papua-Uudesta-Guineasta koilliseen. Se on osa laajempaa Mikronesian aluetta, johon sen lisäksi kuuluvat Marshallinsaaret, Palau, Nauru, Kiribati, Pohjois-Mariaanit ja Guam. Valtio on itsenäinen, mutta vapaassa yhteydessä Yhdysvaltoihin.

Vuosina 1947–1978 nykyisen Mikronesian liittovaltion osavaltiot Chuuk, Yap, Pohnpei ja Kosrae muodostivat yhdessä Marshallsaarten, Pohjois-Mariaanien ja Palaun kanssa Yhdysvaltain Tyynenmeren saarten huoltohallintoalueen. Vuonna 1978 Chuuk, Yap, Ponape ja Kosrae päättivät yhdistyä Mikronesian liittovaltioksi. Mikronesian liittovaltio saavutti itsenäisyyden 1986 ja liittyi Yhdistyneisiin kansakuntiin 1991. Pääkaupunki on Palikir, joka on Pohnpein saarella.

Palau

Palaun tasavalta eli Palau (myös kirjoitusasua Belau käytetään) on saarivaltio Tyynellä valtamerellä, Filippiinienmeren etelälaidalla, noin 500 kilometriä Filippiineiltä itään. Sen pääkaupunki on Ngerulmud. Palau on osa Mikronesiaa ja koostuu kuudesta saariryhmästä, joihin kuuluu yhteensä yli kolmesataa saarta. Maa itsenäistyi vuonna 1994, joten se on yksi maailman nuorimmista valtioista.

Palau muodostuu noin 340 saaresta, joist aosa on tuliperäisiä, osa korallisaaria. Niiden yhteenlaskettu pinta-ala on 459 km 2 . Palaun merkittävimmät saaret ovat Angaur, Babeldaob, Koror ja Peleliu, jotka sijaitsevat samalla riutalla. Noin kaksi kolmannesta väestöstä asuu Kororilla. Näiden pohjoispuolella sijaitsee Kayangelin atolli.

Pohjois-Mariaanit

Pohjois-Mariaanit on 15 saaresta koostuva valtio pohjoisella Tyynellä valtamerellä. Se on poliittisessa unionissa Yhdysvaltojen kanssa. Se sijaitsee Havaijin ja Filippiinien välillä, matka Havaijille on kolminkertainen matkaan Filippiineille verrattuna.

Pohjois-Mariaanit on yksi viidestä Yhdysvaltain asutusta saarialueesta ja toinen alueista, joilla on Commonwealth-asema; muut saarialueet ovat Guam, Yhdysvaltain Neitsytsaaret, Amerikan Samoa ja Puerto Rico, joista viimeksi mainitulla on myös Commonwealth-asema.

Yhdysvaltain pienet erillissaaret

Yhdysvaltain pienet erillissaaret on ISO 3166-1 -standardin mukainen tilastollinen nimitys osalle Yhdysvalloille kuuluvista saarialueista. Yhdelläkään saarella ei ole pysyvää asutusta.

Yhdysvaltain pieniin erillissaariin kuuluvat Tyynellämerellä sijaitsevat Baker, Howland, Jarvis, Johnstonin atolli, Kingmanin riutta, Midwaysaaret, Palmyran atolli ja Wake sekä Karibianmerellä sijaitseva Navassa.

Ecuador

Ecuadorin tasavalta eli Ecuador [] on valtio Etelä-Amerikan länsiosassa. Sen rajanaapurit ovat Kolumbia pohjoisessa ja Peru idässä sekä etelässä. Lännessä maata rajaa Tyynimeri. Päiväntasaaja kulkee Ecuadorin läpi, ja maa onkin nimetty sen mukaan.

Maan pääkaupunki Quito oli aikoinaan osa inkojen valtakuntaa. Tyynellä valtamerellä sijaitsevat Galápagossaaret, jotka tunnetaan monimuotoisesta luonnostaan, kuuluvat Ecuadorille. Ecuador on edelleen maailman suurimpia banaanien tuottajia, mutta 1960-luvulta alkaen öljytulot ovat vauhdittaneet hyvinvoinnin lisääntymistä maassa.

Kieli

United States dollar (English)  Dollaro statunitense (Italiano)  Amerikaanse dollar (Nederlands)  Dollar américain (Français)  US-Dollar (Deutsch)  Dólar dos Estados Unidos (Português)  Доллар США (Русский)  Dólar estadounidense (Español)  Dolar amerykański (Polski)  美元 (中文)  Amerikansk dollar (Svenska)  Dolar american (Română)  アメリカ合衆国ドル (日本語)  Долар США (Українська)  Щатски долар (Български)  미국 달러 (한국어)  Yhdysvaltain dollari (Suomi)  Dolar Amerika Serikat (Bahasa Indonesia)  Jungtinių Valstijų doleris (Lietuvių)  Amerikanske dollar (Dansk)  Americký dolar (Česky)  Amerikan doları (Türkçe)  Амерички долар (Српски / Srpski)  USA dollar (Eesti)  Americký dolár (Slovenčina)  Amerikai dollár (Magyar)  Američki dolar (Hrvatski)  ดอลลาร์สหรัฐ (ไทย)  Ameriški dolar (Slovenščina)  ASV dolārs (Latviešu)  Δολάριο ΗΠΑ (Ελληνικά)  Đô la Mỹ (Tiếng Việt) 
 mapnall@gmail.com