Englannin kieli

Englannin kieli
Englannin kieli (engl. English language) on Englannissa syntynyt germaaninen kieli. Sitä käytetään virallisena kielenä muun muassa Kansainyhteisössä ja se on Yhdysvaltain enemmistökieli. Englanti on yksi maailmankielistä: se on maailman opetetuin ja ymmärretyin kieli, ja se on yleisesti käytössä lingua francana. Englantia käytetään useammin toisena tai vieraana kielenä kuin mitään muuta kieltä. Englantia osaavia ihmisiä on arvioitu maailmassa olevan yhteensä noin 600–1 700 miljoonaa.

Englanti kuuluu indoeurooppalaisen kielikunnan germaanisten kielten läntiseen haaraan. Se kehittyi Britanniaan 400-luvulla tulleiden anglosaksien puhumista kielistä. Myös latina, kreikka, kelttiläiset kielet, muinaisnorja ja etenkin 1000-luvun normannivalloittajien muinaisranska ovat vaikuttaneet englantiin.

Maa (alue)
  • Botswana
    Botswanan tasavalta eli Botswana on noin 2,3 miljoonan asukkaan sisämaavaltio eteläisessä Afrikassa. Sen naapurit ovat Namibia lännessä, Sambia pohjoisessa, Zimbabwe idässä ja Etelä-Afrikka etelässä. Botswana on afrikkalaisittain sangen vauras maa, eikä siellä ole köyhyyttä ja nälkää samassa mitassa kuin monissa muissa Afrikan maissa. Talouskasvun perustana ovat timantit ja muut kaivannaiset.

  • Etelä-Afrikka
    Etelä-Afrikan tasavalta eli Etelä-Afrikka on tasavalta eteläisessä Afrikassa, aivan Afrikan mantereen eteläisimmässä kärjessä. Sen rajanaapureita ovat Namibia, Botswana, Zimbabwe, Mosambik ja Swazimaa. Lesothon valtio sijaitsee enklaavina Etelä-Afrikan sisällä. Maan ilmasto vaihtelee alueittain. Läntisessä Kapmaassa on välimerenilmasto, ja sisämaa on aroa, jossa sataa kesäisin. KwaZulu-Natalissa on subtrooppista vyöhykettä. Etelä-Afrikkaa voidaan pitää Afrikan mantereen suurvaltana, ja sillä on Afrikan toiseksi suurin talous Nigerian jälkeen. Maa on maailman johtavia mineraalien viejiä.

    Erityisesti mustat afrikkalaisnationalistit kutsuvat Etelä-Afrikkaa Azaniaksi. Muun muassa arkkipiispa Desmond Tutu ja Nelson Mandela ovat kuvanneet vuoden 1994 jälkeistä demokraattista monikulttuurillista Etelä-Afrikkaa Sateenkaarivaltioksi.
  • Etelä-Sudan
    Etelä-Sudanin tasavalta, lyhyemmältä nimeltään Etelä-Sudan , on valtio Afrikassa. Se on maailman uusin itsenäinen valtio. Etelä-Sudan itsenäistyi 9. heinäkuuta 2011 Sudanista, joka samana päivänä tunnusti sen itsenäisyyden. Alueen itsenäisyydestä järjestettiin kansanäänestys 9.–15. tammikuuta 2011. Itsenäisyyttä kannatti 98,83 prosenttia äänestäjistä. Sudanin presidentti Omar al-Bashir hyväksyi äänestystuloksen. Etelä-Sudanin itsenäinen valtio syntyi lopulta 9.7.2011.

    Jo ennen itsenäistymistä aluetta hallitsi Sudanin kansanvapautusarmeija/liike (SPLA/SPLM), jolla oli oma hallitus ja omat asevoimat. Etelä-Sudanin itsenäistyttyä YK:n turvallisuusneuvosto päätti perustaa Etelä-Sudaniin rauhanturvaoperaation, johon lähetettiin 7 000 rauhanturvaajaa. Sissiliikettä ja aluetta johti pitkään John Garang, joka kuoli onnettomuudessa vuonna 2005. Häntä seurasi presidenttinä Salva Kiir Mayardit.
  • Etiopia
    Etiopian demokraattinen liittotasavalta eli Etiopia (aiemmin Abessinia; amharaksi: ኢትዮጵያ /ʔitjoppʼɨja/) on sisämaavaltio Afrikan sarvessa, päiväntasaajan lähellä. Etiopiassa elää lähes 110 miljoonaa ihmistä, mikä tekee siitä Afrikan toiseksi runsasväkisimmän valtion ja maailman runsasväkisimmän sisämaavaltion. Etiopian pinta-ala on 1 127 127 neliökilometriä ja pääkaupunki on Addis Abeba. Rajanaapureinaan Etiopialla on pohjoisessa Eritrea ja Djibouti, idässä Somalia, etelässä Kenia ja lännessä Sudan sekä Etelä-Sudan. Suurimmat väestöryhmät ovat oromot ja amharalaiset. Hieman yli 40 prosenttia väestöstä tunnustaa koptilaista kristinuskoa, runsas kolmasosa islamia, protestanttisiin kirkkoihin kuuluu runsaat 20 prosenttia väestöstä ja muutama prosentti harjoittaa alueen alkuperäisuskontoja tai muita uskontoja.

    Etiopiaa voidaan pitää ”ihmiskunnan kehtona”, sillä varhaisimmat (noin 200 000 vuotta sitten) nykyihmisen fossiilit ovat löytyneet Etiopiasta, Omojoen lähistöltä. Maasta on löytynyt myös nykyihmisen edeltäjinä pidettyjen ihmisapinalajien fossiileja. Etiopia omaksui toisena maailmassa kristinuskon valtionuskonnoksi, heti Armenian jälkeen. Etiopia on afrikkalaisista valtioista poikkeuksellinen, sillä se säilytti itsenäisyytensä koko siirtomaa-ajan, lukuun ottamatta Italian miehitystä vuosina 1936–1941.
  • Gambia
    Gambian tasavalta eli Gambia on valtio Länsi-Afrikassa. Se on pinta-alaltaan Manner-Afrikan pienin maa ja alueeltaankin erikoisen muotoinen, sillä sen rajat myötäilevät Gambiajoen juoksua. Joki virtaa valtion läpi ja laskee Atlantin valtamereen. 80 kilometrin pituista merenrantaa lukuun ottamatta Gambiaa ympäröi joka puolelta Senegal, jonka kanssa sillä on yhteistä rajaa 740 kilometriä.

    Gambia kuului aiemmin Brittiläiseen imperiumiin. Se itsenäistyi vuonna 1965 viimeisenä brittien siirtomaana Afrikassa. Maan pääkaupunki on Banjul. Gambian tasavalta oli Kansainyhteisön jäsen vuosina 1965–2013 ja liittyi Kansainyhteisön jäseneksi uudelleen vuonna 2018. Gambia kuuluu myös Afrikan unioniin.
  • Ghana
    Ghanan tasavalta eli Ghana on valtio Länsi-Afrikassa Atlantin valtamereen kuuluvan Guineanlahden rannikolla. Sen rajanaapureina ovat lännessä Norsunluurannikko, pohjoisessa Burkina Faso ja idässä Togo. Maa on entinen Britannian siirtomaa, jonka aikaisempi nimi oli Kultarannikko. Se itsenäistyi vuonna 1957 ensimmäisenä Saharan eteläpuolisen Afrikan siirtomaista. Nykyisin maa tunnetaan erityisesti kaakaon, kullan ja öljyn tuottajana.

  • Kamerun
    Kamerun, viralliselta nimeltään Kamerunin tasavalta on yhtenäisvaltio keskisessä ja läntisessä Afrikassa Guineanlahden pohjukassa. Maan pääkaupunki on Yaoundé. Kamerunin rajanaapureita ovat Nigeria lännessä, Tšad koillisessa, Keski-Afrikan tasavalta idässä sekä Päiväntasaajan Guinea, Gabon ja Kongon tasavalta etelässä. Kamerunilla on rannikkoa Guineanlahteen kuuluvalla Bonnynlahdella. Maata kutsutaan ”Afrikaksi pienoiskoossa” sen geologian ja kulttuurin monimuotoisuuden vuoksi. Kamerunin luontoon kuuluu hiekkarantoja, autiomaata, vuoria, sademetsää ja savannia. Maan korkein kohta on Kamerunvuori lounaassa ja suurimmat kaupungit ovat Douala, pääkaupunki Yaoundé ja Garoua. Kamerunissa asuu yli 200 eri etnistä ja kielellistä ryhmää. Maa tunnetaan ulkomailla hyvin musiikistaan, erityisesti makossasta ja bikutsista, ja menestyksekkäästä jalkapallomaajoukkueestaan. Kamerunin viralliset kielet ovat ranska ja englanti.

    Kamerunin alueen varhaisiin asukkaisiin kuuluivat Sao-kulttuurin jäsenet Tšadjärven ympäristössä ja baka-metsästäjä-keräilijät kaakon sademetsissä. Portugalilaiset löytöretkeilijät saapuivat maan rannikolle 1400-luvulla ja antoivat alueelle nimeksi Rio dos Camarões (”rapujoki”), mistä nimi Kamerun on peräisin. Fulbesotilaat perustivat Adamawan emiraatin maan pohjoisosaan 1800-luvulla, ja useat etniset ryhmät perustivat maan länsi- ja luoteisosiin voimakkaita heimo- ja fon-kuntia. Kamerunista tuli Saksan siirtomaa vuonna 1884, ja ensimmäisen maailmansodan jälkeen alue jaettiin Ranskan ja Britannian kesken Kansainliiton mandaatiksi. Union des Populations du Cameroun -puolue ajoi Kamerunin itsenäisyyttä, mutta se kiellettiin 1950-luvulla. Se kävi sotaa ranskalaisia ja sitten kamerunilaisia joukkoja vastaan vuoteen 1971 asti. Vuonna 1960 Ranskan Kamerun itsenäistyi Kamerunin tasavallaksi presidentti Ahmadou Ahidjon johdossa. Brittiläisen Kamerunin eteläinen osa liittyi siihen seuraavana vuonna ja muodosti Kamerunin liittotasavallan. Maa nimettiin Kamerunin yhdistyneeksi tasavallaksi vuonna 1972 ja Kamerunin tasavallaksi vuonna 1984.
  • Kenia
    Kenia (swahiliksi ja ), virallisesti Kenian tasavalta on Itä-Afrikassa sijaitseva 56 miljoonan asukkaan valtio, joka rajoittuu kaakossa Intian valtamereen, idässä Somaliaan, pohjoisessa Etiopiaan, luoteessa Etelä-Sudaniin, lännessä Ugandaan ja etelässä Tansaniaan. Entinen brittien siirtomaa oli parikymmentä vuotta yksipuoluevaltio. Puoluerajoja tärkeämpiä ovat olleet heimojen väliset erimielisyydet, jotka ovat ajoittain leimahtaneet väkivaltaisuuksiksi. Talouden kulmakiviä ovat maatalous ja matkailu.

    Kenian pinta-ala on 580 367 neliökilometriä. Sillä on maarajaa Etiopian, Somalian, Tansanian ja Ugandan kanssa yhteensä 3 477 kilometriä ja rannikkoa 536 kilometriä.
  • Lesotho
    Lesothon kuningaskunta eli Lesotho on vuoristoinen sisämaavaltio eteläisessä Afrikassa. Maa on kokonaan Etelä-Afrikan ympäröimä enklaavi. Suurin osa kuningaskunnan yli kahdesta miljoonasta asukkaasta on sothoja. Lesothosta kaakkoon ovat Lohikäärmevuoret. Lesotho on hyvin suurelta osin sidoksissa Etelä-Afrikkaan. Lähes puolet aikuisista lesotholaismiehistä on töissä Etelä-Afrikassa valkoisten farmeilla, ja valtion talous perustuu enimmäkseen rahoihin, jotka he lähettävät perheilleen.

    Lesothon kartta
  • Liberia
    Liberian tasavalta eli Liberia on valtio Afrikan länsirannikolla. Liberian rajanaapureita ovat Sierra Leone lännessä, Guinea pohjoisessa ja Norsunluurannikko idässä. Liberian pääkaupunki on Monrovia.

    Valtio on perustettu vapautettuja amerikkalaisia ja karibialaisia orjia varten, mutta nykyisin vain viisi prosenttia väestöstä on heidän jälkeläisiään. Nämä hallitsivat maata vuoden 1980 vallankaappaukseen asti. Aikaisemmin Liberian alkuperäisväestöllä ei ollut äänioikeutta. Vuosituhannen vaihteessa maa kärsi kaksi perättäistä sisällissotaa vuosina 1989–1996 sekä 1999–2003. Sotien jäljiltä maan infrastruktuuri on pirstaleina; pääkaupungissakaan ei ole toimivaa sähkö- tai vesijohtoverkkoa, ja jälleenrakennusta vaikeuttavat korruptio, lukutaidottomuus sekä työttömyys.
  • Libya
    Libyan valtio eli Libya on valtio Pohjois-Afrikassa. Libya sijaitsee Välimeren rannalla ja se on pääosin Saharan aavikkoa. Libyan rajanaapurit ovat idässä Egypti, kaakossa Sudan, etelässä Tšad sekä Niger ja lännessä Algeria sekä Tunisia. Libyan pinta-ala on 1 759 000 neliökilometriä ja se on kooltaan Afrikan neljänneksi suurin valtio. Libyan väkiluku on hieman yli seitsemän miljoonaa.

    Libya oli Italian siirtomaa. Yhdistyneet kansakunnat julisti Libyan vuonna 1951 itsenäiseksi kuningaskunnaksi, jonka hallitsija oli Idris I. Monarkia kumoutui vuoden 1969 arabisosialistisessa vallankumouksessa, jonka jälkeen Muammar Gaddafi johti maata itsevaltiaana vuosikymmeniä. Hänen johdollaan talous kansallistettiin ja maasta tehtiin sosialistinen valtio. Gaddafi sai surmansa sisällissodassa vuonna 2011. Sisällissodan jälkeen maa on ollut levoton ja tilanne eskaloitui toiseksi sisällissodaksi vuonna 2014.
  • Mauritius
    Mauritiuksen tasavalta eli Mauritius on saarivaltio Intian valtameressä 900 kilometriä Madagaskarista itään. Yhdessä Réunionin ja Rodriguesin kanssa Mauritiuksen saari muodostaa Maskareenien saariryhmän.

    Yhteiskunnallisesti Mauritius on Afrikan maaksi poikkeuksellinen. Koko itsenäisyyden ajan siellä on vallinnut toimiva monipuoluedemokratia, ja maassa on melko pitkälle kehittynyt hyvinvointi.
  • Namibia
    Namibian tasavalta eli Namibia on noin 2,7 miljoonan asukkaan valtio Lounais-Afrikassa, Atlantin rannalla. Namibian naapurimaita ovat Angola ja Sambia pohjoisessa, Botswana idässä ja etelässä Etelä-Afrikan tasavalta, jonka alaisuudesta Namibia itsenäistyi vuonna 1990. Namibian on sanottu olleen viimeinen siirtomaa, joka itsenäistyi. Etelä-Afrikan vallan aikaisesta sissijärjestö SWAPO:sta on kehittynyt maan nykyinen hallitseva puolue. Kuivassa ja kuumassa Namibiassa on useita luonnonpuistoja, jotka houkuttavat matkailijoita. Maan vientituloista puolet saadaan kaivostoiminnasta: timantteja, kultaa, sinkkiä, lyijyä ja uraania.

  • Nigeria
    Nigerian liittotasavalta eli Nigeria on liittovaltio Länsi-Afrikassa. Nigerian naapurimaita ovat Benin lännessä, Niger pohjoisessa, Tšad koillisessa ja Kamerun idässä. Maan pinta-ala on noin miljoona neliökilometriä.

    Nigeria on Afrikan runsasväkisin ja maailman seitsemänneksi runsasväkisin valtio. Sen arvioitu väkiluku ylitti 198 miljoonaa vuonna 2018. Vuonna 2022 CIA arvioi sen väkiluvun olevan 225 miljoonaa. YK:n vuoden 2019 väestönkasvuennusteen mukaan Nigeria voi nousta vuoteen 2050 mennessä maailman kolmanneksi väekkäimmäksi maaksi. Virallinen kieli on englanti, suurimmat puhutut kielet ovat hausa, joruba, igbo ja fulani. Suurimmat uskonnot ovat islam ja kristinusko.
  • Ruanda
    Ruandan tasavalta eli Ruanda on pienehkö keskiafrikkalainen sisämaavaltio. Sen rajanaapureita ovat lännessä Kongon demokraattinen tasavalta, pohjoisessa Uganda, etelässä Burundi ja idässä Tansania. Sen pinta-ala on noin 26 000 neliökilometriä ja asukkaita on noin 12 miljoonaa. Ruanda on brittiläisen kansainyhteisön 54. jäsen (vuodesta 2009), vaikka sillä on historiallisia siteitä pikemminkin ranskankieliseen maailmaan Belgian entisenä siirtomaana.

  • Saint Helena
    Saint Helena, Ascension ja Tristan da Cunha on Britannian merentakainen alue, joka sijaitsee Etelä-Atlantilla. Se koostuu Saint Helenan, Ascensionin ja Tristan da Cunhan saarista. Aiemmin kaikkia saaria hallittiin Saint Helenalta käsin, mutta vuonna 2009 kaikille annettiin samanarvoinen asema.

  • Sambia
    Sambian tasavalta eli Sambia on sisämaavaltio eteläisessä Afrikassa. Sen rajanaapureita ovat pohjoisessa Kongon demokraattinen tasavalta, lännessä Angola, etelässä Namibia, Botswana, Zimbabwe ja Mosambik sekä idässä Malawi ja Tansania. Sambian pääkaupunki Lusaka sijaitsee maan kaakkoisosassa. Väestö on keskittynyt etelään pääkaupungin ympäristöön sekä luoteeseen kuparivyöhykkeelle.

    Sambiaa ovat asuttaneet tuhansia vuosia metsästäjä-keräilijät ja vaeltavat heimot. Eurooppalaisten tutkimusmatkailijoiden satunnaisten vierailujen alkamisen jälkeen 1700-luvun lopulla Sambia liitettiin asteittain osaksi brittiläistä imperiumia. Vuonna 1923 British South Africa Company luovutti Pohjois-Rhodesiana tunnetun alueen hallinnan Britannian hallitukselle. Alue itsenäistyi 1964 alueen läpi virtaavan Sambesi-joen mukaan Sambiaksi nimettynä. Itsenäistymisen jälkeen maa siirtyi yksipuoluejärjestelmään presidentti Kenneth Kaundan johdolla. Kaunda hallitsi Sambiassa aina vuoteen 1991 asti, jolloin maassa pidettiin monipuoluevaalit. Sambia on presidentillinen tasavalta. Pääministerin virkaa ei ole.
  • Seychellit
    Seychellien tasavalta eli Seychellit on saarivaltio Intian valtameressä noin 1 600 kilometriä Afrikan mantereesta itään, Madagaskarin pohjoispuolella. Seychellit koostuu noin 115 saaresta, joista 33 on asuttuja. Se on väkiluvultaan Afrikan pienin valtio.

    Ranskalaiset tutkimusmatkailijat nimesivät saaret vuonna 1756 Ranskan valtiovarainministerin Jean Moreau de Séchellesin mukaan.
  • Sierra Leone
    Sierra Leonen tasavalta eli Sierra Leone on valtio Länsi-Afrikassa Atlantin valtameren rannikolla. Sen rajanaapurit ovat Guinea pohjoisessa ja Liberia kaakossa. Sierra Leonessa on trooppinen ilmasto ja monipuolinen luonto, joka vaihtelee savanneista sademetsiin. Maan pinta-ala on 71 740 neliökilometriä ja väkiluku vuonna 2021 noin 7,5 miljoonaa. Sierra Leone on presidenttijohtoinen tasavalta, ja valtion johdossa on viisivuotiskausittain valittava presidentti. Hallituksen päämiehenä on pääministeriä vastaava Chief Minister.

    Sierra Leonesta vietiin Atlantin orjakaupan aikana tuhansia orjia Atlantin taakse. Sen pääkaupunki Freetown perustettiin Amerikasta vapautetuille orjille vuonna 1787. Sierra Leone oli Britannian siirtomaana vuodesta 1808 ja protektoraattina vuodesta 1896 aina itsenäistymiseensä vuonna 1961. Maa on toipumassa vuosina 1991–2002 kestäneestä sisällissodasta, joka vaati ainakin 50 000 ihmisen hengen. Sierra Leonen talous on kasvanut nopeasti sodan päättymisen jälkeen, mutta kasvua ovat hidastaneet vuoden 2014 ebolaepidemia ja seuraavana vuonna tapahtunut rautamalmin maailmanhinnan romahtaminen.
  • Somalia
    Somalia on maa Afrikan sarvessa, Itä-Afrikassa. Maan pinta-ala on noin 638 000 neliökilometriä ja väkiluku noin 16,8 miljoonaa. Somalian suurin väestönryhmä ovat somalit. Somalian liittotasavalta perustettiin vuonna 1960. Aluksi se tunnettiin paimentolaisdemokratiana, kunnes Siad Barre kaappasi vallan vuonna 1969 ja perusti Somalian demokraattisen tasavallan, joka hajosi 1977 puhjenneen kapinoinnin ja 1980-luvun lopulla alkaneen sisällissodan seurauksena vuonna 1991.

    Valta on maan eteläosassa Yhdistyneiden kansakuntien (YK) tunnustaman väliaikaishallituksen ja pohjoisosassa tunnustamattomien Somalimaan, Galmudugin, Puntmaan ja Maakhirin käsissä. Väkivalta on lisääntynyt väliaikaisen hallituksen kukistettua islamilaisten tuomioistuinten vallan Etiopian joukkojen avulla vuoden 2006 lopulla. Kaikki armeijat saavat toimeentulonsa ryöstelyllä ja huume­kaupalla. Rosvojoukot vaivaavat maaseutua.
  • Sudan
    Sudanin tasavalta eli Sudan on valtio Keski- ja Pohjois-Afrikassa, Sahelin alueella.

    Sen pinta-ala on 1,88 miljoonaa neliökilometriä, ja se on siten Afrikan kolmanneksi suurin valtio Algerian ja Kongon demokraattisen tasavallan jälkeen.
  • Swazimaa
    Swazimaa eli Eswatini, viralliselta nimeltään Eswatinin kuningaskunta, on noin miljoonan asukkaan kuningaskunta ja sisämaavaltio eteläisessä Afrikassa, Mosambikin ja Etelä-Afrikan välissä. Se on harvinainen poikkeus Afrikan maiden joukossa, sillä rajoiltaan ja pääosin hallinnollisesti se seuraa siirtomaakautta edeltänyttä valtiota: sen rajat ovat samat kuin siirtomaakautta edeltäneen valtion, ja samoin kuin tässä valtiossa oli, sen johdossa on suurta valtaa käyttävä kuningas. Maa ja siellä asuva bantukansa swazit ovat saaneet nimensä 1800-luvulla hallinneen kuningas Mswati II:n mukaan. Maassa on vahva AIDS-epidemia.

    Swazimaa on Afrikan viimeinen absoluuttinen monarkia. Sitä on hallinnut kuningas Mswati III vuodesta 1986. Hänen edeltäjänsä kuningas Sobhuza II lakkautti perustuslain vuonna 1973 ja kielsi kaikki puolueet. Vuonna 2006 voimaan astunut perustuslakiuudistus jätti puolueiden aseman epäselväksi. CIA määrittelee poliittisiksi yhdistyksiksi seuraavat: African United Democratic Party (AUDP), Imbokodvo National Movement (INM), Ngwane National Liberatory Congress (NNLC) ja People's United Democratic Movement (PUDEMO).
  • Tansania
    Tansania (swahiliksi ja ), virallisesti Tansanian yhdistynyt tasavalta on YK:n arvion mukaan noin 55 miljoonan asukkaan valtio Itä-Afrikassa. Sen rajanaapureita ovat Kenia, Uganda, Ruanda, Burundi, Kongon demokraattinen tasavalta, Sambia, Malawi ja Mosambik. Idässä Tansania rajoittuu Intian valtamereen.

    Maan pääkaupunki siirtyi virallisesti vuonna 1996 Dar es Salaamista Dodomaan, mutta monet hallintovirastot sijaitsevat edelleen Dar es Salaamissa.
  • Uganda
    Ugandan tasavalta eli Uganda on sisämaavaltio itäisessä keski-Afrikassa. Sen rajanaapureita ovat Kenia, Tansania, Ruanda, Kongon demokraattinen tasavalta ja Etelä-Sudan. Maan historia on ollut väkivaltainen Idi Aminin ja Milton Oboten hallintokausilla. Idi Amin joutui maanpakoon vuonna 1979, jonka jälkeen Milton Obotesta tuli toistamiseen presidentti. Vuodesta 1986 presidentti Yoweri Musevenin hallintokaudella Uganda on ollut suhteellisen rauhallinen.

    Uganda on kehittyvä maa. Vuonna 2017 bruttokansantulo per asukas oli 667 Yhdysvaltain dollaria (Atlas-menetelmä) ja ostovoimakorjattuna 1 227 Yhdysvaltain dollaria. Ugandassa on asukkaita noin 45,8 miljoonaa (2019). Vuonna Uganda sijoittui UNDP:n inhimillisen kehityksen indeksillä (HDI) tutkittujen valtion joukosta sijalle.
  • Yhdistynyt arabitasavalta
    Yhdistynyt arabitasavalta (arabiaksi:الجمهورية العربية المتحدة al-Jumhūriyya al-ʿarabiyya al-muttaḥida) oli Egyptin ja Syyrian tasavaltojen muodostama liittovaltio, joka oli olemassa vuosina 1958–1961. Liittovaltio hajosi Syyriassa tapahtuneeseen sotilasvallankaappaukseen, mutta silti Egypti käytti itsestään Yhdistyneen arabitasavallan nimeä aina vuoteen 1971. Sana "arabitasavalta" sisältyy tänäkin päivänä Egyptin ja Syyrian virallisiin nimiin.

    1. helmikuuta 1958 otettiin ensimmäiset askeleet kohti ensimmäistä panarabialaista valtiota, kun syyrialaiset poliitikot ja sotilashenkilöt ehdottivat Egyptin presidentille Gamal Abdel Nasserille näiden kahden valtion yhdistämistä. Nämä kaksi valtiota muodostaisivat alun yhdelle suurelle Panarabialle, johon muutkin arabivaltiot liittyisivät. Panarabialaisuudella oli suurta kannatusta Syyriassa, jossa arabinationalistit olivat Syyrian itsenäistymisestä 1943 lähtien tavoitelleet vanhaa Suur-Syyriaa tai suurta yhteistä arabien muodostamaa arabitasavaltaa. Syy siihen, minkä takia syyrialaiset halusivat yhteen Nasserin Egyptin kanssa, oli se, että Nasser oli vuoden 1956 Suezin kriisin jälkeen koko arabimaailman suuri sankari.
  • Etelä-Georgia ja Eteläiset Sandwichinsaaret


  • Bahrain
    Bahrainin kuningaskunta eli Bahrain on pääosin autiomaan peittämä saarivaltio Persianlahden lounaisosassa. Bahrain on moderni arabimaa, joka on erikoistunut öljynjalostukseen ja kansainväliseen pankkitoimintaan. Bahrain on lentoliikenteen merkittävä solmukohta, ja telakkateollisuus on myös merkittävää.

    Bahrainin valtio sijaitsee pienellä saarella Persianlahdella. Kuningas Fahdin pengertie yhdistää Bahrainin Saudi-Arabiaan ja toinen, pidempi silta Qatariin on suunnitteilla. Bahrainilla on maarajaa Saudi-Arabian kanssa pienellä Passport Islandin saarella.
  • Bangladesh
    Bangladeshin kansantasavalta eli Bangladesh, on valtio Etelä-Aasiassa. Lukuun ottamatta lyhyttä rajaa Myanmarin kanssa maan kaakkoisosassa ja Bengalinlahtea maan eteläpuolella Bangladesh on kokonaisuudessaan Intian ympäröimä. Yhdessä Intian Länsi-Bengalin osavaltion kanssa maa muodostaa Bengalin etnis-kielellisen alueen. Nimi Bangladesh tarkoittaa ”Bengalin valtiota” ja kirjoitetaan bengaliksi বাংলাদেশ (lausutaan ).

    Bangladeshin rajat määriteltiin Intian jaon yhteydessä, kun siitä tuli Pakistanin itäinen osa (Itä-Pakistan), 1 600 kilometrin päässä emämaastaan. Huolimatta yhteisestä uskonnosta alueiden etniset ja kielelliset eroavaisuudet, Länsi-Pakistanin apaattisen hallituksen lisäksi, johtivat Bangladeshin itsenäistymiseen vuonna 1971 šeikki Mujibur Rahmanin hallinnassa. Verisessä Bangladeshin itsenäisyyssodassa maata tuki Intia. Itsenäistymisen jälkeiset vuodet ovat olleet poliittisesti epävakaita, ja maassa on ollut kolmentoista eri valtionjohtajan lisäksi ainakin neljä vallankaappausta.
  • Brittiläinen Intian valtameren alue
    Brittiläinen Intian valtameren alue (, lyhenne BIOT tai B.I.O.T. ) on Intian valtamerellä sijaitseva Yhdistyneeseen kuningaskuntaan kuuluva merentakainen alue.

    Se muodostuu Chagossaarten kuudesta atollista, joihin kuuluu noin 55 saarta.
  • Brunei
    Brunei eli Brunei Darussalamin valtio on 460 000 asukkaan sulttaanikunta, joka sijaitsee Borneon saarella Kaakkois-Aasiassa. Sitä ympäröivät Etelä-Kiinan meri ja maan ainoa naapurivaltio Malesia. Maantieteellisesti se on jakautunut kahteen osaan, joiden välissä on Malesian alueita. Maan pääkaupunki on Bandar Seri Begawan.

    Brunei on varakas öljyvaltio, joka kuuluu Brittiläiseen kansainyhteisöön. Sitä hallitsee itsevaltainen sulttaani, jonka suku on ollut vallassa jo vuosisatojen ajan. Brunei on islamilainen valtio, ja sulttaani on 2000-luvulla ottanut käyttöön šaria-lakia.
  • Filippiinit
    Filippiinien tasavalta eli Filippiinit on 7 641 saaren ja noin 100 miljoonan asukkaan trooppinen saaristovaltio Kaakkois-Aasiassa. Suurin osa asukkaista elää 11 saarella. Alueella on usein maanjäristyksiä ja 20 toimivaa tulivuorta. Se on myös trooppisten hirmumyrskyjen reitillä.

    Saaret saivat nimensä Espanjan kuninkaan Filip II:n mukaan vuonna 1543. Yhdysvallat sai Filippiinit Espanjalta Espanjan–Yhdysvaltain sodassa. Espanjan ja Yhdysvaltojen sekä katolisen kirkon vaikutus näkyvät edelleen maan kulttuurissa ja hallintojärjestelmässä, jotka muistuttavat monessa suhteessa latinalaisen Amerikan maita. Näiden tavoin myös Filippiinien yhteiskuntarakennetta leimaa jyrkkä sosiaalinen eriarvoisuus, joka kärjistyy maanomistusoloissa. Kapea, alkujaan espanjalaisperäinen yläluokka omistaa maat, ja köyhien talonpoikien kapinointi on toistuvasti kukistettu kovakouraisesti. Ferdinand Marcos hallitsi maata lähes yksinvaltiaana yli 20 vuoden ajan, kunnes kansa pakotti hänet eroamaan 1986.
  • Hongkong
    Hongkong (, Jyutping: Hoeng1gong2,, ; ; lyh. HKSAR englannin sanoista Hong Kong Special Administrative Region) on Kiinan erityishallintoalue Helmijoen suistoalueella Etelä-Kiinan merellä.

    Hongkong on yksi maailman liberaaleimmista talouksista ja tärkeimmistä kansainvälisen talouden keskuksista. Toisen maailmansodan jälkeen Hongkongin elintason nousu kuului maailman nopeimpiin. Menestys näkyy muun muassa inhimillisen kehityksen indeksissä, elämänlaadun vertailuissa ja maailman korkeimpiin kuuluvassa elinajanodotteessa.
  • Indonesia
    Indonesian tasavalta eli Indonesia on valtio Kaakkois-Aasiassa. Se koostuu 17 508 saaresta ja on maailman suurin saarivaltio. Suurimmat saaret ovat Sumatra, Jaava ja Sulawesi sekä Borneo. Indonesian väkiluku on yli 270 miljoonaa. Se on asukasluvultaan maailman neljänneksi suurin valtio ja suurin muslimienemmistöinen maa. Indonesia on valtiomuodoltaan tasavalta, jolla on vaaleilla valittu parlamentti ja presidentti. Maan pääkaupunki on Jakarta. Indonesialla on maarajaa kolmen valtion, Papua-Uuden-Guinean, Itä-Timorin ja Malesian, kanssa, sillä Uuden-Guinean ja Timorin saaret on jaettu kahden ja Borneo kolmen valtion kesken. Muita valtioita sen lähialueilla ovat Singapore, Filippiinit, Australia ja Intian Andamaanien ja Nikobaarien territorio.

    Indonesian saaristo on ollut kaupalle merkittävä alue ainakin 600-luvulta lähtien, jolloin Srivijaya-kuningaskunta muodosti kauppayhteyksiä Kiinaan ja Intiaan. Indonesian historiaan ovat vaikuttaneet sen luonnonrikkauksia havitelleet suurvallat. Intian vaikutuksesta hindulaiset ja buddhalaiset kuningaskunnat kukoistivat alueella ajanlaskun alusta lähtien. Muslimikauppiaat toivat Indonesiaan islamin, ja eurooppalaiset suurvallat taistelivat löytöretkikaudella keskenään saadakseen monopolin Maustesaarten eli Molukkien kauppaan. Toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1945, 350 vuotta kestäneen Alankomaiden siirtomaavallan päätyttyä, Indonesia sai itsenäisyyden. Sen jälkeen maan historia on ollut myrskyisä, sillä vaikeuksia ovat tuoneet luonnonkatastrofit, korruptio, separatismi, demokratisoitumisen kompastelu ja nopeat talousmuutokset. Tasavalta perustettiin 1950; ensimmäinen presidentti oli Sukarno.
  • Intia
    Intian tasavalta eli Intia on liittovaltio Etelä-Aasiassa. Intia on pinta-alaltaan maailman seitsemänneksi suurin valtio ja asukasluvultaan maailman toiseksi suurin. Intian naapurimaita ovat Bangladesh, Myanmar (Burma), Kiina, Bhutan, Nepal ja Pakistan. Intian pääkaupunki on New Delhi, muita tärkeitä kaupunkeja ovat muun muassa Delhi, Kalkutta, Mumbai (ent. Bombay) ja Chennai (ent. Madras).

    Intiassa on 29 osavaltiota ja seitsemän muuta niihin rinnastettavaa aluetta. Intiassa puhutaan satoja kieliä. Intiassa on 16 virallista kieltä, joista hindiä ja englantia käytetään yleisimmin. Britannian hallinnon päätyttyä hinduenemmistöinen Intia ja muslimienemmistöinen Pakistan itsenäistyivät 1947. Vuonna 1971 Bangladesh irtosi Pakistanista. Intia on ydinasevaltio. Intia on käynyt sotia Pakistania vastaan.
  • Israel
    Israelin valtio eli Israel on valtio Välimeren ja Jordanjoen välissä Lähi-idässä. Israel perustettiin Palestiinan alueelle vuonna 1948. Se on valtiomuodoltaan parlamentaarinen demokratia, mutta toisaalta juutalainen valtio, mikä on kirjattu sen peruslakeihin. Väestöltään Israel on kuitenkin monikansallinen ja uskontopohjaltaan moninainen, eivätkä kaikki tunnusta juutalaisten kansallisvaltion periaatetta. Vallitseva tilanne onkin johtanut jatkuviin sisäisiin levottomuuksiin ja yhteenottoihin palestiinalaisten ja muiden Lähi-idän valtioiden kanssa koko Israelin valtion olemassaolon ajan.

    Israelissa on vuoden 2020 arvion mukaan noin 9,2 miljoonaa asukasta. Virallinen kieli on heprea. Arabian asema virallisena kielenä poistettiin heinäkuussa 2018. Asukkaista 78 prosenttia on juutalaisia, 17 prosenttia arabeja ja loput druuseja sekä muita vähemmistöjä. Israelin arabit ovat uskonnoltaan enimmäkseen sunnimuslimeja ja kristittyjä. Israelin naapurimaita ovat arabivaltiot Egypti, Jordania, Syyria ja Libanon. Israelin pinta-ala on 22 072 neliökilometriä, kun lasketaan kaikki Israelin suorassa alaisuudessa olevat alueet eli sen miehittämä Golanin kukkuloiden alue ja Itä-Jerusalem, mutta ei miehitettyä Länsirantaa tai Gazan kaistaa. Jos lasketaan mukaan lisäksi Israelin kontrolloimat Länsirantaa ja Gazan kaista, pinta-ala on 27 799 neliökilometriä.
  • Jordania
    Jordanian hašemiittinen kuningaskunta eli Jordania (الأردنّ, Al-ʼUrdunn) on valtio Lähi-idässä Israelin, Saudi-Arabian, Syyrian ja Irakin naapurina. Alue tunnettiin aikaisemmin nimellä Transjordania.

    Jordanian aluetta ovat hallinneet vuosisatojen aikana monet Välimeren ja Lähi-idän suurvallat Egyptistä ottomaaneihin. Maailmansotien välisen ajan se kuului Britannian etupiiriin. Jordaniaa johtaa kuningas Abdullah II, joka peri valtaistuimen isältään kuningas Husseinilta tämän kuoltua vuonna 1999. Hussein johti maata lähes 50 vuoden ajan vuodesta 1952 vuoteen 1999.
  • Joulusaari
    Joulusaari, virallisesti Joulusaaren territorio, on saari ja Australian hallinnossa oleva territorio Intian valtameressä, Australiasta luoteeseen ja Indonesiasta etelään.

    Joulusaari sijaitsee Intian valtameressä, noin 360 kilometriä Indonesian kuuluvasta Jaavan saaresta etelään ja noin 1 400 kilometriä Australiasta luoteeseen.
  • Khmerin tasavalta
    Khmerin tasavalta oli Kambodžan virallinen nimi vuodesta 1970 vuoteen 1975. Tänä aikana maa oli liittoutunut muun muassa Etelä-Vietnamin ja Yhdysvaltojen kanssa. Valtion pääkaupunkina toimi Phnom Penh ja sen väkiluku vuonna 1975 oli noin 7 894 000.

    Tasavalta perustettiin kun Kambodžan kuningas Norodom Sihanouk syöstiin vallasta ja monarkia lakkautettiin. Tasavallan olemassaolon aikana Kambodža oli sisällissodassa hallituksen ja Pol Potin johtamien Punaisten khmerien kanssa. Tasavalta romahti 17. huhtikuuta 1975, jolloin Punaiset khmerit valtasivat Phnom Penhin.
  • Kookossaaret
    Kookossaaret, myös Keelingsaaret, on Australian hallitsema territorio Intian valtameressä.

    Kookossaaret eivät olleet asuttuja, kun englantilainen merenkulkija William Keeling näki ne ensimmäisenä eurooppalaisena. Hollantilainen kartta vuodelta 1659 käyttää saarista nimeä Kookossaaret (Cocos Eylanden). Sen sijaan vuodelta 1703 peräisin oleva brittikartta käyttää saarista nimeä Keeling-saaret (Keeling Islands).
  • Korean tasavalta
    Korean tasavalta, epävirallisesti Etelä-Korea on Korean niemimaan eteläosassa sijaitseva valtio. Sillä on yhteinen maaraja Korean demokraattisen kansantasavallan eli Pohjois-Korean kanssa sekä merialueraja lännessä Kiinan ja idässä Japanin kanssa. Etelä-Korean pinta-ala on 100 210 km² ja siellä on noin 50 miljoonaa asukasta, joten se on yksi maailman tiheimmin asutuista valtioista. Maan suurin kaupunki on pääkaupunki Soul, jonka asukasluku on yli 10 miljoonaa.

    Maan länsimainen nimi tulee Goryeo-dynastiasta, joka hallitsi niemimaata vuosina 918–1392. Arkeologisten löytöjen perusteella maan ensiasutus ajoittuu varhaispaleoliittiselle kaudelle (2,6 milj. – 300 000 vuotta sitten). Korean historian katsotaan alkavan legendaarisen Dangunin perustamasta Gojoseonin kuningaskunnasta 2333 eaa. Kun Sillan johdolla Korean niemimaan kolme kuningaskuntaa yhdistyivät, Koreaa ryhtyi hallitsemaan Koryŏ-dynastia (918–1392), jolta maa sai nimensä, ja sen jälkeen Joseon-dynastia (1392–1910). Korean itsenäisyys ja viimeinen dynastia päättyivät Japanin keisarikunnan liitettyä maan itseensä vuonna 1910. Toisen maailmansodan päätyttyä ja Japanin antauduttua Korean niemimaa jaettiin Neuvostoliiton ja Yhdysvaltain johtamiin miehitysvyöhykkeisiin. Etelä-Koreassa järjestettiin vuonna 1948 vaalit, jotka johtivat Korean tasavallan perustamiseen. Yhdistyneet Kansakunnat vahvisti päätöslauselmallaan Korean tasavallan niemimaan ainoaksi lailliseksi valtioksi, mutta siitä huolimatta neuvostohallinnon tuella perustettiin Pohjois-Koreaan kommunistien johtama kilpailijavaltio.
  • Kuwait
    Kuwaitin valtio eli Kuwait on emiirikunta Lähi-idässä. Se sijaitsee Persianlahden pohjukassa rajanaapureinaan pohjoisessa Irak ja etelässä Saudi-Arabia. Kuwaitin maasto on kumpuilevaa hiekkaerämaata. Maasta löytyi 1930-luvulla öljyä, ja toisen maailmansodan jälkeen kehittynyt öljynjalostusteollisuus sai maan vaurastumaan. Kuwait itsenäistyi 1961, ja sen jälkeen se on saanut 90 prosenttia vientituloistaan öljystä. Vuonna 1990 Irak hyökkäsi Kuwaitiin, mutta joutui vetäytymään maasta länsivaltojen liityttyä sotaan Kuwaitin puolelle. Maan infrastruktuuri kärsi sodassa pahasti.

    Kuwait oli ensimmäinen Persianlahden arabimaa, joka järjesti parlamenttivaalit, ja se myönsi naisille äänioikeuden 2005. Vuodesta 2010 alkaen maassa on ollut ajoittain väkivaltaisuuksia ääri-islamistien ja sotilasjoukkojen välillä.
  • Laos
    Laosin demokraattinen kansantasavalta eli Laos on 7,1 miljoonan asukkaan sisämaavaltio Kaakkois-Aasiassa. Sen rajanaapureita ovat Thaimaa, Myanmar (entinen Burma), Kiina, Vietnam ja Kambodža. Maa on köyhä ja vuoristoinen. Laos on entinen Ranskan siirtomaa ja virallisesti sosialistinen valtio, jonka kulttuuria sävyttää buddhalaisuus. Laosin sademetsissä elää harvinaisia eläinlajeja.

    Laosin nimi laon kielellä on Muang Lao [laau]. Kun Laos oli Ranskan vallassa, ranskalaiset kirjoittivat maan nimen monikossa les Laos. Tämä kirjoitusasu on vakiintunut myös muihin kieliin.
  • Libanon
    Libanonin tasavalta eli Libanon on 6,1 miljoonan asukkaan valtio Lähi-idässä Välimeren rannalla. Sen rajanaapureina ovat idässä ja pohjoisessa Syyria ja etelässä Israel.

    Maan pääkaupunki on Beirut, joka sijaitsee Välimeren rannalla. Beirutissa on noin 1,8 miljoonaa asukasta.
  • Malediivit
    Malediivit eli Malediivien tasavalta on noin 800 kilometriä pitkä saaristo Intian eteläkärjen lounaispuolella. Malediiveihin kuuluu kaikkiaan 1 190 saarta ja atollia, joista 200 on asuttua ja lisäksi 80 saarella on matkailijoiden majoituspalveluita. Saaret ovat suosittu turistikohde.

    Arkeologiset löydöt viittaavat siihen, että jo 2000-luvulla eaa. saaret olivat varhaisten Egyptin, Mesopotamian ja Intian kulttuurien merenkulkijoiden reitillä. Ensimmäiset Malediiveille asettuneet ihmiset olivat kotoisin Intiasta ja Sri Lankalta. Malediivien nykyinen kieli divehi on sukua Sri Lankalla puhutulle singaleesille. 1100-luvulla tuli merenkulkijoita Itä-Afrikasta ja arabimaista.
  • Malesia
    Malesia on valtio Kaakkois-Aasiassa. Sen pääkaupunki on Kuala Lumpur. Malesian väkiluku on noin 30 miljoonaa ja pinta-ala 329 847 neliökilometriä. Malesian naapurimaat ovat Thaimaa, Indonesia, Singapore ja Brunei. Maan virallinen kieli on malaiji.

    Malesia muodostuu kahdesta toisistaan selvästi erillään sijaitsevasta alueesta. Länsi-Malesian muodostaa Malakan niemimaan eteläosa, entinen Malaija, kun taas Itä-Malesiaan kuuluu Borneon saaren pohjoisosa Bruneita lukuun ottamatta.
  • Nepal
    Nepalin demokraattinen liittotasavalta eli Nepal on sisämaavaltio Aasiassa. Nepal sijaitsee Kiinan ja Intian välissä, kutakuinkin puoliksi Himalajan vuoristossa ja puoliksi sen juurella. Valtion alueella sijaitsee kahdeksan maailman kymmenestä korkeimmasta vuorenhuipusta. Nepalin lähes 31 miljoonasta asukkaasta suurin osa on hinduja.

    Nepal oli vuosina 1996–2006 sisällissodassa, jossa kuoli yli 13 000 ihmistä. Vastapuolina olivat maolaiset kommunistit ja Nepalin hallitus, joka oli julistanut kommunisteille sodan. Sisällissota päättyi kommunistien voittoon. Sen seurauksena maa luopui vuonna 2008 monarkiasta.
  • Oman
    Omanin sulttaanikunta eli Oman on arabivaltio Arabian niemimaan eteläkärjessä Etu-Aasiassa. Sen naapurimaita ovat Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Jemen ja Saudi-Arabia. Maan sijainti Hormuzinsalmen suulla on strategisesti vahva koska suuri osa maailman raakaöljystä kulkee salmen kautta. Oman on yksi perinteisimpiä arabimaita, ja 1970-luvulle asti se oli hyvin sulkeutunut yhteiskunta. Maan valtionpäämies on sulttaani, muilla valtio-elimillä on vain neuvoa-antava rooli – Oman on absoluuttinen monarkia. Nykyinen sulttaani on pyrkinyt taloudellisiin uudistuksiin ja hyviin naapuruussuhteisiin. Maa on toistaiseksi välttynyt ääri-islamiin liittyviltä väkivaltaisuuksilta. Talouden perustana on öljy niin kuin muillakin alueen valtioilla, mutta kalastuksen ja maanviljelyn osuus on suhteessa suurempi kuin naapurimaissa.

    Wadi Shab.
  • Pakistan
    Pakistanin islamilainen tasavalta eli Pakistan on valtio Etelä-Aasiassa. Sen naapurivaltioita ovat idässä Intia, lounaassa Iran, lännessä Afganistan ja koillisessa Kiina. Maan pääkaupunki on Islamabad. Pakistanin pohjoisosa sijaitsee Himalajan vuoristossa ja rajoittuu etelässä Arabianmereen.

    Pakistan on väkiluvultaan maailman viidenneksi suurin maa ja yksi ydinasemaista. Pakistanissa on maailman toiseksi suurin muslimiväestö. Pakistan syntyi, koska muslimit halusivat islamilaisen valtion Intian niemimaalle ja eroon itsenäistyvästä Intiasta. Pakistan on sen jälkeen ollut useissa konflikteissa hinduenemmistöisen Intian kanssa.
  • Singapore
    Singapore, viralliselta nimeltään Singaporen tasavalta (malaijksi: Republik Singapura; ; tamiliksi சிங்கப்பூர் குடியரசு, Ciŋkappūr Kudiyarasu), on kaupunkivaltio Kaakkois-Aasiassa. Singapore sijaitsee 137 kilometriä päiväntasaajalta pohjoiseen, Malakan niemimaan eteläkärjessä olevilla saarilla, joista merkittävin on sen pääsaari. Singaporesta pohjoiseen Johorensalmen toisella puolella on Malesian Johorin osavaltio, eteläpuolella Singaporensalmi erottaa maan Indonesialle kuuluvista Riausaarista.

    Singapore on yksi maailman tiheimmin asutuista kaupungeista; sen pääsaarella asuu yli viisi miljoonaa ihmistä, joista noin viidesosa on naapurimaista tulleita siirtotyöläisiä. Yli kolme neljäsosaa väestöstä on kiinalaisia, malaijeja on noin 15 % ja intialaisia noin 8 %.
  • Sri Lanka
    Sri Lankan demokraattinen sosialistinen tasavalta eli Sri Lanka (”ylevä maa”) on saarivaltio Intian valtameressä Intian eteläpuolella. Vuosina 1948–1972 Sri Lanka tunnettiin nimellä Ceylon.

    Maan 21,5 miljoonasta asukkaasta suurin osa kuuluu ryhmiltään joko buddhalaisiin singaleeseihin tai hindulaisiin tamileihin. Näiden välille kehittynyt jännite kiristyi pitkittyneeksi maan sisällissodaksi vuosiksi 1983–2009.
  • Syyria
    Syyrian arabitasavalta eli Syyria on Lähi-idän valtio. Syyria rajautuu etelässä Jordaniaan ja Israeliin, lännessä Libanoniin ja Välimereen, pohjoisessa Turkkiin ja idässä Irakiin. Se on osa Levantin aluetta Välimeren itäpäässä.

    Historiallisessa Syyriassa ovat sijainneet eräät maailman vanhimmista sivilisaatioista, kuten mahtavat Assyrian ja Babylonian valtakunnat. Syyrian alue on ollut kristinuskon syntysijoja ja keskiajalla alueesta tuli yksi islamin keskuksista. Uudella ajalla Syyria joutui osmanien vallan alle ja ensimmäisen maailmansodan jälkeen siitä tuli Ranskan siirtomaa. Toisen maailmansodan yhteydessä maa itsenäistyi, mutta arabisosialistinen baath-puolue on hallinnut sitä totalitaarisesti vuodesta 1963. Vuonna 2011 maassa puhkesi arabikevääseen liittyneitä mellakoita. Nämä johtivat kesään 2011 mennessä sisällissotaan, jossa kapinalliset pyrkivät kaatamaan presidentti Bašar al-Assadin hallinnon.
  • Thaimaa
    Thaimaan kuningaskunta eli Thaimaa on valtio Kaakkois-Aasiassa. Maan rajanaapureita ovat Laos ja Kambodža idässä, Siaminlahti ja Malesia etelässä, sekä Andamaanienmeri ja Myanmar lännessä. Valtion pinta-ala on noin puoli miljoonaa neliökilometriä ja asukasluku noin 70 miljoonaa. Thaimaan pääkaupunki on Bangkok. Suurin osa maan väestöstä on theravada-buddhalaisia thaita, jotka puhuvat thain kieltä.

    Hallitusmuodoltaan Thaimaa on perustuslaillinen monarkia, joka on ollut 22. toukokuuta 2014 tapahtuneesta sotilasvallankaappauksesta lähtien sotilasjuntan johtama. Maassa kaappauksen jälkeen voimaan tullut sotatilalaki kumottiin virallisesti 1. huhtikuuta 2015. Juntan nimi on ”Rauhan ja järjestyksen kansallinen neuvosto” (NCPO) ja sitä johtaa kaappauksen toteuttanut asevoimien komentaja, kenraali Prayut Chan-o-cha, jonka aseman toimeenpanovallan edustajana kuningas on vahvistanut. Uuden 21. heinäkuuta 2014 voimaan tulleen perustuslain mukaan lainsäädäntövaltaa käyttää yksikamarinen ei vaaleilla valittava 220-jäseninen parlamentti eli kansalliskokous, jonka jäsenet NCPO valitsee ja kuningas nimittää. Kansalliskokous valitsi yksimielisesti kenraali Prayut Chan-o-chan pääministeriksi 24. elokuuta 2014. Prayuth luopui asevoimien komentajan tehtävistä 30. syyskuuta 2014. Hänet valittiin jatkamaan pääministerinä kesäkuussa 2019.
  • Vietnam
    Vietnam, virallisesti Vietnamin sosialistinen tasavalta , on valtio Kaakkois-Aasiassa. Sen rajanaapurit ovat Kambodža, Kiina ja Laos. Vietnamin pinta-ala on noin 330 000 neliökilometriä ja asukasluku yli 96,2 miljoonaa.

    Vietnam oli vuodesta 111 eaa. tuhannen vuoden ajan osa kiinalaisia valtioita, kunnes vietnamilainen dynastia nousi valtaan 939. Vuoden 1471 jälkeen se valloitti Champa-kuningaskunnan nykyisessä Keski-Vietnamissa, ja vietnamilaisten asutus levisi etelään aina Mekongin suistoon asti. Vuonna 1858 Ranska aloitti siirtomaavalloitukset Etelä-Vietnamista, ja 1885 Annam, Tonkin ja Kotšinkiina liitettiin osaksi Ranskan Indokiinaa. Toisen maailmansodan ja Japanin miehityksen aikana maassa syntyi antikolonialistisia liikkeitä kuten Việt Minh, ja sodan jälkeen 2. syyskuuta 1945 vietnamilaiset kommunistit Ho Tši Minhin johdolla julistivat maan itsenäiseksi. Ranska ei halunnut luopua siirtomaastaan ja kävi sotaa aina vuoteen 1954, jolloin se kärsi tappion Điện Biên Phủn taistelussa.
  • Yhdistyneet arabiemiirikunnat
    Yhdistyneet arabiemiirikunnat eli Arabiemiirikunnat, myös Emiraatit (vanha nimi Arabiemiirikuntien liitto ) on pääosin autiomaan peittämä valtio Arabian niemimaan koillisosassa Persianlahden rannikolla. Sen rajanaapurit ovat Oman ja Saudi-Arabia. Maa koostuu seitsemästä emiirikunnasta, ja sen pinta-ala on noin 83 600 neliökilometriä. Väkiluvuksi on arvioitu noin yhdeksän miljoonaa, joista suurin osa on kansalaisuutta vailla olevia vierastyöläisiä. Arabiemiirikuntien pääkaupunki on Abu Dhabi.

    Arabiemiirikunnat on historiansa aikana kuulunut muun muassa Persian sassanidien, Portugalin ja Osmanien valtakunnan vaikutuspiiriin. 1800-luvun lopulta lähtien se oli Brittiläisen imperiumin alainen protektoraatti, kunnes kuusi alueen šeikkikunnista yhdistyi ja perusti itsenäisen valtion vuonna 1971. Nykyään Arabiemiirikunnilla on muista arabimaista poiketen suhteellisen vahva ja monipuolinen talous, joka on suuntautunut öljyn ja maakaasun lisäksi kauppaan ja matkailuun. Valtaosa maan asukkaista on muslimeja, ja islam on vaikuttanut merkittävästi sen kulttuuriin.
  • Gibraltar
    Gibraltar on Britannian merentakainen alue. Se sijaitsee Pyreneiden niemimaan eteläosassa Espanjan rannikolla Gibraltarinsalmessa. Sijainti on strategisesti tärkeä, koska Gibraltarinsalmi on Atlantin ja Välimeren välissä, ja se erottaa toisistaan Euroopan ja Afrikan.

    Gibraltarin noin 34 000 ihmistä asuvat 6,8 neliökilometrin alueella, ja asukastiheys on siten 5 000 asukasta neliökilometrillä. Todellinen asukastiheys on vielä suurempi, sillä 40 prosenttia maa-alasta on luonnonsuojelualuetta. Gibraltarissa ei harjoiteta maanviljelystä – sillä ei ole pohjavesivaroja eikä omia energianlähteitä. Talouden kulmakivinä ovat matkailu, offshore-pankkitoiminta ja merenkulku. Väestöllä on tiiviit suhteet emämaahan Britanniaan ja ympäröivään Espanjaan, ja monet ovat kaksikielisiä. Vuosisatojen varrella maahanmuuttajia on tullut muualtakin Välimeren seudulta, ja kulttuuriin on sulautunut piirteitä näistä kaikista.
  • Irlanti
    Irlanti on Euroopan kolmanneksi suurin saari.

    Se sijaitsee Atlantin valtameressä.
  • Islanti
    Islanti on saarivaltio Atlantin valtameren pohjoisosassa, välittömästi pohjoisen napapiirin eteläpuolella. Islannin väkiluku on 376 000 asukasta ja pinta-ala 103 000 neliökilometriä. Se on väkiluvultaan ja asukastiheydeltään selvästi pienin Pohjoismaa. Maan pääkaupunki on Reykjavík, jossa asuu noin kolmannes Islannin väestöstä. Se on maailman pohjoisin itsenäisen valtion pääkaupunki.

    Islannissa on aktiivista vulkaanista toimintaa: geysireitä, kuumia lähteitä ja toistuvia tulivuorenpurkauksia. Luonto on karu ja omaleimainen. Golfvirta pitää ilmaston leutona ympäri vuoden.
  • Jersey
    Jersey (virallisesti ja ) on Kanaalisaarten saari Ranskan edustalla. Jersey on brittiläiseen imperiumiin vuodesta 1064 kuulunut kruununalusmaa, eikä se ole osa Yhdistynyttä kuningaskuntaa. Jerseyyn kuuluvat myös asumattomat saariryhmät Minquiers ja Ecréhous.

    Mont Orgueilin linna ja Goreyn satama [[St. Martinissa Jerseyssä Jersey on Kanaalisaarten suurin ja eteläisin saari. Se sijaitsee 19 kilometriä Ranskan Cotentinin niemimaasta länteen. Saari on noin 16 kilometriä leveä itä–länsisuuntaisesti ja 8 kilometriä pohjois–eteläsuuntaisesti. Saari on enimmäkseen lössin peittämää tasankoa, jota pohjois–eteläsuuntaiset laaksot halkovat. Pohjoisrannikolla on 148 metrin korkeuteen yltävät rantakalliot. Muilla rannikoilla on hiekkaisia lahtia, dyynejä, laguuneja ja riuttoja.
  • Kreikka
    Kreikka, virallisesti Kreikan tasavalta tai Helleenien tasavalta , on valtio Etelä-Euroopassa, Balkanin niemimaan Välimeren ympäröimässä eteläkärjessä. Maa käsittää Manner-Kreikan lisäksi myös laajan saariston. Kreikan väkiluku on noin 10,8 miljoonaa ja pinta-ala 131 957 neliökilometriä. Sen pääkaupunki ja suurin kaupunki on Ateena.

    Kreikan sijainti on strateginen Euroopan, Aasian ja Afrikan risteämäkohdassa. Maan naapurimaat ovat Albania, Pohjois-Makedonia, Bulgaria ja Turkki. Kreikka jaetaan perinteisesti yhdeksään maantieteelliseen alueeseen, jotka ovat Manner-Kreikan Keski-Kreikka, Peloponnesos, Thessalia, Epeiros, Makedonia ja Traakia sekä saariston Egeanmeren saaret, Jooniansaaret ja Kreeta. Kreikka on vuoristoinen ja maanjäristysherkkä. Saaristoon kuuluu laskutavasta riippuen 2 000–6 000 saarta. Maan rannikko on Euroopan pisin.
  • Kyproksen tasavalta
    Kyproksen tasavalta eli Kypros on valtio Kyproksen saarella itäisellä Välimerellä. Se on ainoa kansainvälisesti tunnustettu valtio saarella, mutta hallitsee siitä vain noin kahta kolmasosaa. Noin kolmasosa saaresta on Turkin miehittämänä ja Pohjois-Kyproksen turkkilaisen tasavallan hallussa. Lisäksi Yhdistynyt kuningaskunta ylläpitää ja hallitsee suvereenisti kahta sotilastukikohta-aluetta.

    Kyproksen tasavallan virallinen, koko saaren käsittävä pinta-ala on ja väkiluku arviolta noin (2017). Kyproksen tasavallan hallussa olevan saaren eteläosan pinta-ala on ja väkiluku (2011). Kyproksen tasavallan pääkaupunki on Nikosia ja suurin kokonaan tasavallan alueella oleva kaupunki Limassol.
  • Malta
    Maltan tasavalta eli Malta on saarivaltio Välimerellä, noin 93 kilometriä Sisiliasta etelään. Valtio koostuu useasta saaresta, joista kolme on asuttuja: pääsaari Malta, Gozo ja Comino. Pääkaupunki Valletta sijaitsee pääsaarella. Maltaa lähinnä oleva valtio on Italia.

    Maltalla asuu noin 457 300 asukasta (2020). Sen pinta-ala on kuitenkin vain 316 neliökilometriä, joten asutustiheys on suuri, noin 1 282,2/km². Viralliset kielet ovat malta ja englanti. Myös italiaa ymmärretään yleisesti, koska Italian televisio näkyy saarelle hyvin.
  • Mansaari
    Mansaari ( tai Ellan Vannin, ) on saari Irlanninmeressä Irlannin ja Ison-Britannian saarten välissä. Se ei ole osa mitään Yhdistyneen kuningaskunnan neljää osaa (Englanti, Wales, Skotlanti ja Pohjois-Irlanti), vaan kuuluu kruununalusmaana Britannian kruunun alaisuuteen.

    Mansaaren suurin kaupunki ja hallinnollinen keskus on Douglas. Toiseksi suurin asutuskeskus on Onchan, joka on kasvanut kiinni Douglasiin. Douglasin ympäristössä asuu noin puolet saaren väestöstä. Kolmanneksi suurin kaupunki on Ramsey. Saaren entinen pääkaupunki on Castletown.
  • Monaco
    43.73278°N, 7.41972°W Monacon ruhtinaskunta eli Monaco (ranskaksi Principauté de Monaco, monegassiksi Principatu de Múnegu) on valtio Euroopassa. Se on pinta-alaltaan maailman toiseksi pienin itsenäinen valtio heti Vatikaanin jälkeen. Valtion pinta-ala on 2,08 neliökilometriä, ja asukkaita on noin 38 350. Ainoa rajanaapuri Ranska ympäröi maata pohjoisen, lännen ja osittain etelän puolelta. Kaakkois- ja itäpuolella Monaco rajautuu Välimereen.

    Monacon nimi tulee kreikkalaisesta 500-luvulla eaa. perustetusta Monoikoksen siirtokunnasta.
  • Tanska
    Tanskan kuningaskunta eli Tanska (Danmark; []) on parlamentaarinen perustuslaillinen monarkia Pohjois-Euroopassa.

    Tanskan keskeisin maarajanaapuri on maan eteläpuolella sijaitseva Saksa, mutta Ruotsista sen erottaa vain kapea Juutinrauman salmi, jonka yli on kuitenkin rakennettu maantie- ja rautatiesilta- / tunneliyhteys. Norja sijaitsee Skagerrakin salmen takana maan pohjoispuolella. Kanadalla ja Tanskalla on yhteistä maarajaa.
  • Yhdistynyt kuningaskunta
    Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta , virallisesti myös Iso-Britannia ja Pohjois-Irlanti tai Yhdistynyt kuningaskunta, on saarivaltio Pohjois-Euroopassa. Se muodostuu Englannista, Skotlannista ja Walesista, jotka sijaitsevat Ison-Britannian saarella, sekä Irlannin saarella sijaitsevasta Pohjois-Irlannista. Tämän lisäksi Yhdistyneellä kuningaskunnalla on hallussaan eräitä näiden lähellä sijaitsevia saaria ja saaristoja sekä muutamia kaukaisia meren­takaisia alueita.

    Yhdistyneen kuningaskunnan pinta-ala on 243 610 neliökilometriä ja asukasluku noin 67,8 miljoonaa.
  • Alankomaiden Karibia
    Alankomaiden Karibia tai Hollannin Karibia (hol. Caribisch Nederland,) ovat kolme erityisasemissa olevaa Alankomaiden kuntaa, jotka sijaitsevat Karibialla. Ne ovat Bonaire, Sint Eustatius ja Saba, joskus termiä "Alankomaiden Karibia" käytetään viittaamaan kaikkiin Alankomaiden Karibian saariin mukaan lukien Aruba, Curaçao ja Sint Maarten. Lainsäädännöllisesti kolme saarta tunnetaan myös nimellä BES-saarina (Bonaire, Sint Eustatius ja Saba). Saaret luokitellaan tällä hetkellä Alankomaiden erityiskunniksi ja Euroopan unionin merentakaisiksi alueiksi ja näin ollen EU:n lainsäädäntöä ei sovelleta niissä automaattisesti.

    Bonaire (mukaan lukien Pieni -Bonairen saari) on yksi Leeward Antillien saari joka sijaitsee lähellä Venezuelan rannikkoa. Sint Eustatius ja Saba sijaitsevat Pienien- Antillien ryhmässä ja sijaitsevat etelään Sint Maartenista ja luoteeseen Saint Kitts ja Nevistä.
  • Anguilla
    Anguilla [] on Britannian merentakainen alue Karibianmerellä. Alueen pääsaaren ja ainoan asutun saaren nimi on myös Anguilla ja siellä on Anguillan pääkaupunki The Valley. Anguillan saaret ovat Pienten Antillien Leewardsaarista pohjoisimmat. Anguillan maa-ala on 91 neliökilometriä, ja siellä asui vuoden 2018 arvion mukaan noin 14 700 ihmistä.

    Anguillan ensimmäisen asukkaat olivat Etelä-Amerikasta tulleita intiaaneja, mutta englantilaiset ottivat sen 1600-luvulla siirtomaakseen. Saarta hallittiin pitkään Saint Kittsiltä, mutta se sai vuonna 1980 oman itsehallintonsa. Anguillan talous perustuu pitkälti matkailuun, josta se saa yli puolet bruttokansantuotteestaan.
  • Antigua ja Barbuda
    Antigua ja Barbuda on saarivaltio Karibianmerellä. Se sijaitsee Pienten Antillien saariryhmässä ja sen eteläpuolella on Guadeloupe, lounaassa Montserrat, lännessä Saint Kitts ja Nevis ja luoteessa Saint-Barthélemy. Maa koostuu Antiguan, Barbudan ja Redondan saarista. Sen noin 90 000 asukkaasta suurin osa asuu Antigualla. Matkailu on tärkeä elinkeino, postimerkit omaleimainen tulonlähde. Antigua ja Barbudan pääkaupunki on St. John’s.

    Syyskuussa 2017 hurrikaani Irma tuhosi Barbudan saaren rakennuskannan ja infrastruktuurin lähes kokonaan. Korjaustöiden arvioidaan vievän vuosia.
  • Aruba
    Aruba on Alankomaiden kuningaskuntaan kuuluva saari Karibianmerellä Venezuelan edustalla. Sen asukasluku on 103 000 (2004) ja suurin kaupunki Oranjestad. Aruba on 193 neliökilometrin laajuinen melko tasainen saari. Saaren ilmasto on kuiva ja kuuma. Caquetio-intiaanit asuttivat Aruban noin vuonna 1000, ja espanjalaiset saapuivat sinne vuonna 1499. Eurooppalaiset jättivät Aruban pitkäksi aikaa rauhaan, kunnes Alankomaille vuonna 1636 siirtyneestä saaresta löydettiin 1820-luvulla kultaa. Kultaryntäys kesti noin sata vuotta, minkä jälkeen saari vaurastui öljynjalostusteollisuuden ansiosta. Nykyään matkailu on tärkein elinkeino.

    Aruban ensimmäiset asukkaat elivät saarella noin 4 000 vuotta sitten. Vaikka heistä ei ole löytynyt paljoakaan todisteita, puolinomadiset ihmiset elivät todennäköisesti pienissä ryhmissä ja käyttivät ravinnokseen kalaa, kotiloita ja kilpikonnia. Caquetio-intiaanit saapuivat saarelle noin vuonna 1000. Hekin olivat kalastajia, mutta he myös viljelivät maata.
  • Bahama
    Bahaman yhteisö eli Bahama on Atlantin valtameressä sijaitseva saarivaltio. Se koostuu noin 700 saaren ketjusta, joista noin 30 on asuttuja. Bahama käsittää Länsi-Intian saariston pohjoisimman saariryhmän Bahamasaaret, jota nimeä käytetään epävirallisissa yhteyksissä suomen kielessä myös itse valtiosta. Bahama sijaitsee Kuuban ja Floridan välissä. Bahaman saarivaltion kokonaispinta-ala on noin 14 000 neliökilometriä ja asukkaita on noin 353 000. Saarilla käy vuosittain miljoonia turisteja, joita houkuttavat lauhkea ilmasto, hiekkarannat ja trooppiset metsät. Bahama on Kansainyhteisön jäsen ja suosittu offshore-yhtiöiden rekisteröintipaikka ja laivojen mukavuuslippumaa.

  • Barbados
    Barbados on Atlantin ja Karibianmeren välissä sijaitseva saarivaltio. Se kuuluu Pieniin Antilleihin ja sijaitsee 434,5 kilometriä Venezuelan rannikolta koilliseen.

    Barbadoksen lähimmät naapurimaat ovat Saint Lucia ja Saint Vincent ja Grenadiinit. Maa kuuluu Kansainyhteisöön ja on esimerkiksi Maailmanpankin määritelmien mukaan kehitysmaa. Yhdistyneiden kansakuntien kehitysohjelma luokittelee maan inhimillisen kehityksen indeksin korkeaksi (0,878).
  • Belize
    Belize on valtio Keski-Amerikassa Jukatanin niemimaalla. Se eroaa monista muista alueen maista siten, että se oli Britannian siirtomaa (Brittiläinen Honduras) ja on edelleen virallisesti englanninkielinen, Kansainyhteisön jäsen ja tunnustaa Britannian monarkin hallitsijakseen. Belizessä on koralliriuttoja ja reheviä sademetsiä. Mayojen jälkeen aluetta hallitsivat espanjalaiset ja britit, kunnes se itsenäistyi 1981. Talous pohjautuu maatalouteen ja matkailuun, joten hurrikaanit aiheuttavat alueelle osuessaan suurta tuhoa.

  • Bermuda
    Bermuda on Britannian merentakainen alue, jolla on sisäinen itsehallinto. Atlantin valtamerellä sijaitsevan Bermudan pinta-ala on 54 km² ja asukasluku vajaat 64 000. Bermudan virallinen kieli on englanti ja pääkaupunki Hamilton. Virallinen valuutta, Bermudan dollari, vastaa arvoltaan Yhdysvaltain dollaria. Bermudan talous perustuu matkailuun ja kansainvälisiin yrityspalveluihin.

    Bermudalla vallitsee kostea subtrooppinen ilmasto. Se on lämmennyt pääasiassa Golfvirran ansiosta, joka kuljettaa talvella lämpimiä ilmavirtauksia Bermudan yli. Ilmankosteus on suurta vuoden ympäri. Vuosittainen sademäärä on melko tasainen vuoden ympäri. Hurrikaanikausi kestää heinäkuusta lokakuuhun, ja hurrikaanit aiheuttavat toisinaan tuhoa Bermudalla. Hurrikaani Fabian vuonna 2003 oli tuhoisin. Sitä ennen tuhoja tekivät vuoden 1987 hurrikaani Emily, hurrikaani Arlene (1963) ja vuoden 1948 ja 1926 nimeämättömät hurrikaanit.
  • Brittiläiset Neitsytsaaret
    Brittiläiset Neitsytsaaret on Yhdistyneeseen kuningaskuntaan kuuluva erillisalue. Maantieteellisesti se on osa Neitsytsaaria ja geologisesti Puerto Ricon vuoristojen itäinen jatke. Suurimmat saaret ovat Anegada, Jost Van Dyke, Tortola ja Virgin Gorda.

    Brittiläisten Neitsytsaarten pääkaupunki on Road Town. Se sijaitsee Tortolan saarella, jossa asuu noin 83 prosenttia saarten asukkaista. Yhteensä saarilla arvioitiin vuonna 2017 olevan noin 31 000 asukasta. Matkailu on ylivoimaisesti tärkein teollisuuden ala, ja saaret ovat Karibian vauraimpiin kuuluva maa.
  • Caymansaaret
    Caymansaaret on kolmen saaren muodostama Britannian merentakainen alue Karibianmerellä Kuuban eteläpuolella. Saaret ovat osa merenalaista vuorijonoa, ja niiden pinta-ala on 264 neliökilometriä. Pääkaupunki on suurimmalla saarella Grand Caymanilla sijaitseva George Town. Caymansaarilla on noin 65 800 asukasta, ja paikallinen väestö koostuu pääosin brittien uudisasukkaiden ja afrikkalaisten orjien jälkeläisistä. Talous perustuu offshore-pankkitoimintaan ja matkailuun, ja maan bruttokansantuote asukasta kohden on Karibian korkein.

    Kristoffer Kolumbus löysi saaret vuonna 1503, eikä niillä sitä ennen ole ollut arkeologisten todisteiden perusteella asutusta. Vakituinen asutus alkoi kehittyä 1730-luvulla, ja saaria hallittiin nimellisesti Jamaikalta. Caymansaarelaiset päättivät vuonna 1962 jäädä brittihallintoon Jamaikan itsenäistyessä.
  • Costa Rica
    Costa Rican tasavalta eli Costa Rica (suom. 'rikas rannikko') on 4,7 miljoonan asukkaan valtio Keski-Amerikassa. Sen rajanaapuri pohjoisessa on Nicaragua ja etelässä Panama. Idässä maa rajoittuu Karibianmereen ja lännessä Tyyneenmereen.

    Costa Rica luopui armeijasta vuonna 1949, ja se on alueensa vanhin demokratia. Sen viidakoissa elää harvinaisia kissaeläimiä ja apinoita, ja se on suojellut suuremman osan pinta-alastaan kuin mikään muu valtio.
  • Dominica
    Dominican yhteisö on saarivaltio Karibianmerellä. Maa oli pitkään Yhdistyneen kuningaskunnan hallinnoima alue, ja itsenäistyi vasta vuonna 1978.

    Saaren kallioperä on rikkonaista vulkaanista kiveä, ja sen itärinteet kuuluvat maailman sateisimpiin alueisiin. Se on pitkään ollut riippuvainen maanviljelystä, lähinnä banaaneista, mutta talouselämää pyritään monipuolistamaan, ja maasta yritetään tehdä ekoturismin kohdetta. Lähes kaikki asukkaat ovat afrikkalaista syntyperää, mutta maan itäosassa elää noin kolme tuhatta karib-intiaania.
  • Grenada
    Grenada on pieni saarivaltio Karibianmerellä. Siihen kuuluu pääsaaren lisäksi useita Etelä-Grenadiinien saaria. Se on pinta-alaltaan läntisen pallonpuoliskon toiseksi pienin itsenäinen valtio; vain Saint Kitts ja Nevis on pienempi. Grenada sijaitsee Trinidad ja Tobagosta pohjoiseen.

    Grenada ehti olla Espanjan, Ranskan ja Britannian siirtomaana ennen itsenäistymistään vuonna 1974. Nykyisin se on Kansainyhteisön jäsen. Itsenäistynyt valtio siirtyi asteittain vasemmalle kahden vallankaappauksen kautta ja liittoutui Kuuban kanssa. Yhdysvallat pelkäsi kylmän sodan voimasuhteiden muutosta ja miehitti maan viikoksi vuonna 1983. Grenadan tulonlähteitä ovat turismi ja maanviljelys, lähinnä mausteiden, kuten muskottipähkinän kasvatus. Molemmat ovat sääherkkiä aloja, joten vuosien 2004 ja 2005 hurrikaanit tekivät paljon tuhoa.
  • Grönlanti
    Grönlanti (grönlanniksi Kalaallit Nunaat, tanskaksi Grønland) on Tanskalle kuuluva itsehallintoalue ja maailman suurin saari Pohjois-Atlantin ja Pohjoisen jäämeren välissä. Maantieteellisesti Grönlanti kuuluu Pohjois-Amerikkaan, hallinnollisesti se on Tanskan itsehallinnollinen osa. Virallinen kieli on inuittikieliin kuuluva grönlannin kieli.

    Valtaosa Grönlannin yli kahden miljoonan neliökilometrin pinta-alasta on jäätikön peitossa. Saaren noin 57 000 asukasta keskittyvät jäättömälle 350 000 neliökilometrin laajuiselle alueelle, jolla voidaan harjoittaa jopa maanviljelyä. Kalastus ja metsästys ovat aina olleet tärkeitä elinkeinoja Grönlannissa.
  • Kanada
    Kanada (engl. ja ) on Pohjois-Amerikassa sijaitseva parlamentaarinen monarkia, ja liittovaltio, jonka valtionpäämies on kulloinkin hallitseva Yhdistyneen kuningaskunnan monarkki. Tällä hetkellä hallitsijana toimii Kanadan kuningas Charles III, joka on myös 14 muun itsenäisen kansainyhteisön maan päämies. Monarkkia maassa edustaa ja toimii hänen puolestaan Kanadan kenraalikuvernööri.

    Kanadalla on pitkät maarajat Yhdysvaltojen kanssa etelässä ja luoteiskulmassa myös Yhdysvaltoihin kuuluvan Alaskan osavaltion suuntaan. Lisäksi vuonna 2022 Kanada ja Tanska sopivat pienen asumattoman Hansinsaaren jakamisesta Kanadan ja Tanskalle kuuluvan Grönlannin kanssa. Tämän johdosta Kanadalla on maarajaa myös Tanskan kanssa. Pohjoisessa Kanada rajoittuu Pohjoiseen jäämereen (aluevesiraja Tanskan Grönlannin kanssa koillisessa), idässä Atlantin valtamereen (aluevesiraja Ranskan Saint-Pierre ja Miquelonin kanssa) ja lännessä Tyyneenmereen. Kanada on pinta-alaltaan maailman toiseksi suurin valtio (noin 10 miljoonaa neliökilometriä). Harvaan asutun maan väkiluku oli vuonna 2022 noin 38,5 miljoonaa. Kanadan viralliset kielet ovat englanti ja ranska. Kanadan pääkaupunki on Ottawa ja suurin kaupunki on Toronto. Kanada on Kansainyhteisön, Yhdistyneiden kansakunnan (YK) ja Naton jäsen.
  • Montserrat
    Montserrat on Britannian hallinnoima tuliperäinen kokoinen saari Leewardsaarilla itäisellä Karibianmerellä. Sen valtionpäämies on Britannian monarkki, jota saarella edustaa kuvernööri. Saarella on oma parlamenttinsa ja hallituksensa, ja saarelaisilla on Ison-Britannian kansalaisuus.

    Montserrat oli asumaton, kun Kristoffer Kolumbus näki sen marraskuussa 1493 ja nimesi sen espanjalaisen Montserratin luostarin mukaan. Saaren asuttivat 1632 Saint Kittsistä lähetyt irlantilaiset. Samana vuonna siitä tuli Englannin siirtomaa. Saari vaihtoi muutamia kertoja omistajaa, kunnes se palautettiin 1783 Britannialle. Oma siirtomaansa Montserratista tuli 1962 lyhytaikaisen Länsi-Intian federaation hajottua. Montserrat on kärsinyt 1900-luvun lopulla luonnonmullistuksista: hurrikaani Hugo tuhosi saarta 1989 ja Soufrière Hillsin 1995 alkanut purkaus muutti kaksi kolmasosaa saaresta asuinkelvottomaksi.
  • Nicaragua
    Nicaraguan tasavalta eli Nicaragua on Keski-Amerikan kannaksella sijaitseva tasavalta. Se kuuluu maantieteellisesti Pohjois-Amerikkaan. Se on Keski-Amerikan alueen suurin, mutta harvimmin asuttu valtio. Nicaraguan rajanaapureina ovat Honduras pohjoisessa ja Costa Rica etelässä. Itäpuolella on Karibianmeri ja länsipuolella Tyynimeri. Maan nimi tulee sanojen nicarao ja agua yhdistelmästä. Nicaraot olivat suurin alkuperäisväestöheimo, kun espanjalaiset valloittajat saapuivat maahan. Agua on espanjaa ja tarkoittaa vettä, mikä viittaa maan kahteen suureen järveen, Managuajärveen ja Nicaraguajärveen.

    YK:n mukaan presidentti Daniel Ortegan sandinistihallinto on tappanut, kiduttanut ja vanginnut mielivaltaisesti vastustajiaan, ja vuoden 2018 mielenosoituksissa on kuollut satoja ihmisiä.
  • Panama
    Panaman tasavalta eli Panama on noin 4 miljoonan asukkaan valtio Keski-Amerikassa. Sen rajanaapurina on lännessä Costa Rica ja idässä Kolumbia. Panama sijaitsee Karibianmeren ja Tyynenmeren välisellä kannaksella, joka yhdistää Etelä- ja Pohjois-Amerikan. Maan halki kulkeva Panaman kanava puolestaan yhdistää Tyynenmeren ja Atlantin. Maan strategisen sijainnin takia Yhdysvallat on ollut kiinnostunut maan asioista, ja vuonna 1989 se hyökkäsi maahan syrjäyttääkseen entisen liittolaisensa Manuel Noriegan. Panamassa on Amazonin jälkeen läntisen pallonpuoliskon suurimmat sademetsät. Panama tuottaa vientiin kahvia, sokeria, banaaneita ja katkarapuja.

  • Saint Kitts ja Nevis
    Saint Christopherin ja Nevisin federaatio eli Saint Kitts ja Nevis on kahden pienen Karibianmeren saaren muodostama liittovaltio Väli-Amerikassa Leewardsaarilla. Saaret erottaa vain noin kolme kilometriä leveä The Narrows -salmi. Saaret ovat tuliperäisiä. Ne sijaitsevat Antigua ja Barbudan länsipuolella, Anguillan eteläpuolella ja Montserratin luoteispuolella.

    Saint Kitts ja Nevisin pinta-ala on 261 neliökilometriä ja asukasluku noin 53 000. Valtion pääkaupunki on Basseterre. Matkailu on saarten tärkein taloudenala. Se otti 1900-luvun lopulla paikan saarten taloutta pitkään hallineelta sokeriteollisuudelta. Saaret itsenäistyivät vuonna 1983, ja Nevisillä on itsehallinto.
  • Saint Lucia
    Saint Lucia on saarivaltio Karibianmerellä. Se sijaitsee Pienillä Antilleilla, Saint Vincent ja Grenadiinien pohjoispuolella ja Martiniquen eteläpuolella. Asukkaita on noin 178 700. Sokerinviljelyn lakkauttamisen ja banaanikaupan kutistumisen jälkeen turismi on saaren tärkein elinkeino. Matkailukohteina on hiekkarantoja, vuoria ja eksoottisia kasveja sekä Qualiboun tulivuori rikinhajuisine kuumine lähteineen. Saint Lucia kuuluu Kansainyhteisöön, mutta ranskalaiset ovat jättäneet jälkiään paikannimistöön, ja varsinkin maaseudulla puhutaan englannin lisäksi myös ranskan kreolimurretta.

    Ennen eurooppalaisten tuloa saarella asui arawakeja ja karibeita. Arawakit asuttivat saaren ensimmäisinä noin vuosina 200–400, mutta he väistyivät karibien tieltä noin vuosina 800–1000.
  • Saint Vincent ja Grenadiinit
    Saint Vincent ja Grenadiinit on pieni saarivaltio Karibianmerellä. Se kuuluu Yhdistyneen kuningaskunnan johtamaan Kansainyhteisöön. Rehevän ja vuoristoisen pääsaaren lisäksi se muodostuu rikkaiden lomailijoiden suosimista korallisaarista. Banaanit olivat varsinkin aiemmin talouden perusta.

    Valtion noin 104 000 asukkaasta 95 prosenttia asuu Saint Vincentin saarella. Yli 80 prosenttia on afrikkalaista alkuperää, sillä maata hallinneet siirtomaaisännät pakkosiirsivät alkuperäisväestön muualle ja toivat tilalle orjia Afrikasta työskentelemään plantaaseilla. Maatalous on ollut aina tärkeä elinkeino, joten tulivuorenpurkaukset ja hurrikaanit ovat olleet tuhoisia taloudelle.
  • Sint Maarten
    Sint Maarten on Alankomaiden kuningaskuntaan kuuluva autonominen alue Karibianmerellä. Se sijaitsee Saint-Martinin saarella yhdessä Ranskaan kuuluvan Saint-Martinin merentakaisen paikallishallintoalueen kanssa.

    Vuonna 1994 Ranska ja Alankomaat tekivät sopimuksen Saint-Martinin saaren jaosta. Sint Maarten oli vuoteen 2010 saakka yksi Alankomaiden Antilleihin kuuluvista viidestä saarialueesta. Alueen pääkaupunki on Philipsburg.
  • Trinidad ja Tobago
    Trinidad ja Tobago eli Trinidad-Tobago on Etelä-Amerikan pohjoisrannikolla Karibianmerellä sijaitseva saarivaltio, joka sijaitsee Venezuelan rannikosta yksitoista kilometriä pohjoiseen. Valtion pääsaaret ovat Trinidad sekä Tobago, joista Trinidad on suurempi sekä pinta-alaltaan että väkiluvultaan. Kahden pääsaaren lisäksi valtioon kuuluu 21 pienempää saarta.

    Trinidad ja Tobago on ollut itsenäinen vuodesta 1962 ja tasavalta vuodesta 1976 alkaen. Virallinen kieli on englanti. Asukkaista 40 prosenttia on afrikkalaistaustaisia, ja intialaistaustaisia on lähes saman verran. Entinen sokerin ja kaakaon tuottaja saa nykyisin tuloja öljystä ja maakaasusta. Se tunnetaan myös calypso-musiikin ja steelpan-soittimen kotimaana.
  • Turks- ja Caicossaaret
    Turks- ja Caicossaaret on Britannialle kuuluva erillisalue Haitin pohjoispuolella. Alue koostuu kahdesta saariryhmästä, jotka sijaitsevat Bahamasaarilta kaakkoon vyöhykkeellä 21°45′ pohjoista leveyttä ja 71°35′ läntistä pituutta. Tärkeimmät tulonlähteet saarilla ovat matkailu, äyriäiset ja pankkipalvelut. Saarilla oli vuoden 2006 perustuslain mukaan huomattavasti päätäntävaltaa omissa asioissaan, mutta vuonna 2009 emämaa Britannia hajotti hallituksen korruption ja taloudellisten väärinkäytösepäilyjen takia, ja saaret siirrettiin suoraan kuvernöörin alaisuuteen.

    Turks- ja Caicossaarten ensimmäiset asukkaat olivat lucayanit, jotka olivat sukua monia muita Karibian saaria asuttaneille taino-intiaaneille. He asuttivat Bahamasaaret useina aaltoina 700-luvun paikkeilta alkaen ja he hävisivät eurooppalaisten saapumisen jälkeen kulkutauteihin ja orjuutukseen. Kolumbuksen vierailusta kiistellään, mutta ensimmäinen todistettavasti saarilla käynyt eurooppalainen oli espanjalainen konkistadori Juan Ponce de León, jonka retkikunta löysi saariston vuonna 1512. Eurooppalaisten kohtaamisen jälkeen vieraat taudit ja orjuus tuhosivat tainot 1500-luvun puoliväliin mennessä.
  • Yhdysvallat
    Amerikan yhdysvallat (, lyh. USA ) eli Yhdysvallat on pääosin Pohjois-Amerikan keskiosassa sijaitseva perustuslaillinen liittovaltio, joka koostuu 50 osavaltiosta ja yhdestä liittovaltion hallinnollisesta liittopiiristä, Washington (DC):stä, sekä useista erillisalueista. Se on väkiluvultaan maailman kolmanneksi suurin valtio. Maapinta-alaltaan Yhdysvallat on maailman neljänneksi laajin valtio, vesialueet mukaan luettuna se on maailman kolmanneksi laajin.

    Yhdysvaltain väestö on etnisesti ja sosioekonomiselta asemaltaan varsin moninainen: se on muotoutunut toisen vuosituhannen jälkipuoliskolla ensisijaisesti eurooppalaisista siirtolaisista ja toissijaisesti Afrikasta tuoduista orjista. Tuonnempana Yhdysvallat on saanut muuttovoittoa latinalaisesta Amerikasta ja Aasiasta.
  • Yhdysvaltain Neitsytsaaret
    Yhdysvaltain Neitsytsaaret on saariryhmä ja Yhdysvaltain territorio Karibialla. Saaret olivat Tanskan siirtomaa maaliskuun 1917 loppuun, jolloin ne myytiin Yhdysvalloille Water Islandia lukuun ottamatta. Water Island myytiin Yhdysvalloille vuonna 1944. Tanskan motiivi kaupalle oli orjakaupan kiellon myötä kannattamattomaksi käynyt sokerituotanto. Yhdysvaltain tarkoituksena taas oli suojella Panaman kanavaa, sillä saaret sijaitsevat tärkeän laivareitin varrella. Maantieteellisesti nämä saaret kuuluvat Neitsytsaarten saariryhmään, joka on osa Pieniä Antilleja. Pääkielet ovat englanti, espanja ja ranska.

    Yhdysvaltain Neitsytsaaret Yhdysvaltain Neitsytsaaret sijaitsevat noin 110 km Puerto Ricosta itään. Ne koostuvat 68 tuliperäisestä saaresta, joista suurimmat ovat Saint Croix, Saint Thomas ja Saint John (ent. Saint Jan). Saarien kokonaispinta-ala on 346 km2 ja rantaviivaa on yhteensä 188 km.
  • Amerikan Samoa
    Amerikan Samoa on Yhdysvaltain territorio Polynesiassa eteläisellä Tyynellämerellä. Territoriossa asuu noin 55 000 ihmistä, sen pinta-ala on 199 neliökilometriä ja sen pääkaupunki on Pago Pago. Amerikan Samoa sijaitsee trooppisella vyöhykkeellä ja siellä on ympäri vuoden keskimäärin 28 °C lämmintä. Asukkaista suurin osa on alkuperäistä Tyynenmeren saarten väestöä. Suurimman osan äidinkieli on samoa, mutta useimmat osaavat myös englantia. Perinteinen samoalainen kulttuuri, Fa'a Samoa, vaikuttaa koko Samoan saaristossa. Laajennetun perheen perinne elää yhä ja perheillä on johtajat. Samoalaiset ovat hyvin uskonnollisia.

    Amerikan Samoalla on ollut ihmisasutusta noin 800 eaa. lähtien. Eurooppalaiset löysivät saaret vuonna 1722. Lähetystyö aloitettiin vuonna 1830 ja sillä oli suuri vaikutus samoalaiseen kulttuuriin. 1800- ja 1900-luvun taitteessa Samoan saaristo jaettiin Saksan ja Yhdysvaltain kesken. Saksan alue on nykyisin itsenäinen Samoa. Amerikan Samoa oli aluksi Yhdysvaltain asevoimien hallussa ja siirtyi siviilihallintoon 1950-luvulla. Territoriolla on oma hallintonsa, johon kuuluu kuvernööri ja kaksikamarinen parlamentti, jotka valitaan vaaleilla. Territoriolla on oma edustaja Yhdysvaltain kongressissa. Amerikan Samoassa syntyneet eivät kuitenkaan ole Yhdysvaltain kansalaisia. Oikeusjärjestelmä on yhdistelmä yhdysvaltalaista oikeuslaitosta ja paikallista tapaoikeutta.
  • Australia
    Australia eli Australian yhteisö on valtio eteläisellä pallonpuoliskolla. Australia on ainoa valtio, joka kattaa kokonaisen mantereen. Australian nimi tulee latinan sanasta australis, ’eteläinen’. Australian lähivaltioita ovat pohjoisessa Indonesia, Itä-Timor ja Papua-Uusi-Guinea, koillisessa Salomonsaaret ja Vanuatu ja kaakossa Uusi-Seelanti.

    Australian väkiluku oli vuonna 2018 noin 25 miljoonaa, ja se on keskittynyt enimmäkseen suuriin rannikkokaupunkeihin: Sydneyyn, Melbourneen, Brisbaneen, Perthiin ja Adelaideen. Aboriginaaleja eli Australian alkuperäisasukkaita on koko väestöstä 2,2 prosenttia.
  • Cookinsaaret
    Cookinsaaret (, rarotongaksi Kūki 'Āirani ) on itsehallinnollinen saariryhmä, joka sijaitsee Polynesiassa Tyynessämeressä. Se on käytännössä itsenäinen, mutta pitää yllä perustuslaillisia yhteyksiä Uuteen-Seelantiin. Uusi-Seelanti vastaa esimerkiksi maan puolustuksesta ja ulkopolitiikasta. Cookinsaarilla oli vuonna 2020 17 900 asukasta, ja saarten pääkaupunki on sen väestöltään suurimmalla saarella Rarotongalla sijaitseva Avarua. Saarten talous perustuu pitkälti turismiin.

    Cookinsaarten maapinta-ala on yhteensä noin 236 km² ja meripinta-alaa on noin kaksi miljoonaa neliökilometriä. Sijainniltaan ne ovat suurin piirtein Tahitin ja Amerikan Samoan puolivälissä. Rarotongan saari on noin 1 260 kilometrin päässä Tahitista ja noin 3 450 kilometrin päässä Uuden-Seelannin Aucklandista. Cookinsaaret jaetaan eteläisiin ja pohjoisiin saariin, joita erottaa lähes 1 000 kilometriä tyhjää merta. Cookinsaarten yhteensä 15 saaresta kuusi kuuluu pohjoisiin ja yhdeksän eteläisiin saariin.
  • Fidži
    Fidžin tasavalta (vuoteen 2011 Fidžisaarten tasavalta) eli Fidži (,, fidžinhindiksi फ़िजी) on saaristovaltio eteläisellä Tyynellämerellä, Uudesta-Seelannista pohjoiseen. Valtioon kuuluu noin 330 saarta tai luotoa, joista noin kaksi kolmasosaa on asuttamattomia. Suurimmat saaret ovat Viti Levu ja Vanua Levu, joissa elää noin 87 prosenttia maan yli 837 000 asukkaasta. Pääkaupunki Suva sijaitsee Viti Levulla. Fidžin maapinta-ala on hieman yli 18 000 km². Vuonna 1970 tapahtuneen itsenäistymisensä jälkeen valtio on ollut poliittisesti epävakaa. Vuodesta 1987 lähtien maa on käynyt läpi neljä vallankaappausta, joista viimeisimmän vuoden 2006 lopulla. Fidži erotettiin 1. syyskuuta 2009 Kansainyhteisöstä, mutta se sai jäsenyyden takaisin syyskuun 2014 vaalien jälkeen. Maassa elää alkuperäisten fidžiläisten lisäksi merkittävä vähemmistö Intiasta tuotujen siirtolaisten jälkeläisiä, fidžinintialaisia.

    Maan tärkeimmät tulonlähteet ovat sokeri ja turismi.
  • Guam
    Guam on Tyynellämerellä sijaitsevan Mariaanien saariryhmän suurin, 48 kilometriä pitkä ja 14 kilometriä leveä saari. Se on kuulunut Yhdysvaltain hallintaan Espanjan ja Yhdysvaltain välisestä vuoden 1898 sodasta alkaen, ja se on Yhdysvaltain territorio. Saaren pääkaupunki on Hagåtña (aiemmin Agaña).

    Guam oli asutettu muiden Mariaanien saarien tapaan noin vuoteen 1500 eaa. mennessä. Saarille asettuneet ihmiset olivat malaijilais-filippiiniläisiä. Arkeologisten todisteiden perusteella Mariaaneille oli vuoteen 800 mennessä kehittynyt monimutkainen yhteiskunta, jolta on jäänyt jäljelle kivipilareita, jotka tukivat yhteistaloja.
  • Itä-Timor
    Itä-Timorin demokraattinen tasavalta eli Itä-Timor (joskus Timor-Leste ) on valtio Kaakkois-Aasiassa Malaijien saaristossa Timorin saaren itäosassa. Sillä on vain yksi rajanaapuri, Indonesia. Itä-Timorin pinta-ala on 14 954 neliökilometriä ja maassa on noin 1,26 miljoonaa asukasta (2018). Pääkaupunki ja suurin kaupunki on Dili. Itä-Timor on semipresidentalistinen tasavalta, ja se on yksi Aasian köyhimmistä valtioista. Öljytulot muodostavat merkittävän osan valtion tuloista, mutta maaseudulla iso osa kansasta elää omavaraisviljelyn turvin.

    Itä-Timor oli pitkään Portugalin siirtomaa. Se julistautui itsenäiseksi vuonna 1975, mutta Indonesia miehitti sen. Itsenäisyyden maa saavutti vasta vuonna 2002 pitkien ja kivuliaiden vaiheiden jälkeen: YK:n teettämän raportin mukaan ainakin satatuhatta itätimorilaista sai surmansa 25 vuotta kestäneen miehityksen aikana. Vuoden 1999 itsenäisyyskansanäänestystä seurasi Itä-Timorin kriisi, jonka aikana Indonesiaa kannattaneet militantit tuhosivat lähes koko maan infrastruktuurin.
  • Kiribati
    Kiribatin tasavalta eli Kiribati on saarivaltio Tyynellä valtamerellä. Se koostuu 33 atollista 3 500 000 neliökilometrin alueella lähellä päiväntasaajaa. 21 saarella on asutusta. Maan valtakieli kiribati on yksi harvoista Tyynenmeren kielistä, jonka valta-asemaa englanti ei uhkaa.

    Kiribati on ainoa valtio, joka sijaitsee kaikilla neljällä pallonpuoliskolla.
  • Marshallinsaaret
    Marshallinsaaret (Marshallit) eli Marshallinsaarten tasavalta on saarivaltio Tyynessä valtameressä. Se sijaitsee Naurun ja Kiribatin pohjoispuolella, Mikronesian itäpuolella ja Yhdysvaltain hallitseman Waken saaren eteläpuolella.

    Marshallinsaarilla on vuodesta 1986 liitännäisvaltiosopimus Yhdysvaltojen kanssa. Yhdysvaltojen taloudellinen tuki Marshallinsaarille on huomattavaa. Sillä on myös sotilastukikohta Kwajaleinin saarilla. Toisen maailmansodan jälkeen Yhdysvallat teki saarilla ydinkokeita.
  • Mikronesian liittovaltio
    Mikronesian liittovaltio (yleisemmin vain Mikronesia) on saaristovaltio Tyynellä valtamerellä, Papua-Uudesta-Guineasta koilliseen. Se on osa laajempaa Mikronesian aluetta, johon sen lisäksi kuuluvat Marshallinsaaret, Palau, Nauru, Kiribati, Pohjois-Mariaanit ja Guam. Valtio on itsenäinen, mutta vapaassa yhteydessä Yhdysvaltoihin.

    Vuosina 1947–1978 nykyisen Mikronesian liittovaltion osavaltiot Chuuk, Yap, Pohnpei ja Kosrae muodostivat yhdessä Marshallsaarten, Pohjois-Mariaanien ja Palaun kanssa Yhdysvaltain Tyynenmeren saarten huoltohallintoalueen. Vuonna 1978 Chuuk, Yap, Ponape ja Kosrae päättivät yhdistyä Mikronesian liittovaltioksi. Mikronesian liittovaltio saavutti itsenäisyyden 1986 ja liittyi Yhdistyneisiin kansakuntiin 1991. Pääkaupunki on Palikir, joka on Pohnpein saarella.
  • Nauru
    Lionel Aingimea, Naurun presidentti vuodesta 2019

    Naurun tasavalta, lyhyemmin pelkkä Nauru, on kääpiövaltio, joka käsittää Tyynessämeressä lähellä päiväntasaajaa sijaitsevan Naurun saaren. Se on sekä väestöltään että maapinta-alaltaan maailman pienin itsenäinen tasavalta. Kaikista itsenäisistä valtioista se on pinta-alaltaan maailman kolmanneksi pienin sekä väkiluvultaan maailman toiseksi pienin. YK:n jäsenistä se on pinta-alaltaan toiseksi pienin ja väkiluvultaan pienin. Naurun parlamentissa on jäseniä vain 18, ja se on maailman pienimpiä parlamentteja. Nauru on ainoa Tyynenmeren saarivaltio, joka käsittää vain yhden saaren.
  • Niue
    Niue on itsehallinnollinen saarivaltio, joka sijaitsee Polynesiassa Tyynellä valtamerellä. Se on käytännössä itsenäinen, mutta pitää yllä perustuslaillisia yhteyksiä Uuteen-Seelantiin. Uusi-Seelanti vastaa esimerkiksi maan puolustuksesta ja ulkopolitiikasta. Niuen pääkaupunki on Alofi. Asukkaita Niuessa oli vuoden 2017 arvion mukaan 1 618.

  • Norfolkinsaari
    Norfolkinsaari on saari Tyynellämerellä Australian, Uuden-Seelannin ja Uuden-Kaledonian välisellä merialueella. Saarelta on lähtöisin viherkasvina suosittu norfolkinaraukaria eli huonekuusi, joka on kuvattu myös saaren lippuun. Norfolkinsaari on yksi Australian territorioista ja siellä oli 1 748 asukasta vuoden 2016 väestönlaskennassa.

    Ensimmäinen saaren nähnyt eurooppalainen oli kapteeni James Cook toisella eteläisen Tyynenmeren tutkimusmatkallaan vuonna 1774. James Cook kehui saarta siellä kasvavien korkeiden puiden (norfolkinaraukarioiden) vuoksi, sillä Cook luuli niiden sopivan täydellisesti laivojen mastoihin. Cookin arvio osoittautui myöhemmin vääräksi: puut eivät olleet laivojen mastoiksi sopivia.
  • Palau
    Palaun tasavalta eli Palau (myös kirjoitusasua Belau käytetään) on saarivaltio Tyynellä valtamerellä, Filippiinienmeren etelälaidalla, noin 500 kilometriä Filippiineiltä itään. Sen pääkaupunki on Ngerulmud. Palau on osa Mikronesiaa ja koostuu kuudesta saariryhmästä, joihin kuuluu yhteensä yli kolmesataa saarta. Maa itsenäistyi vuonna 1994, joten se on yksi maailman nuorimmista valtioista.

    Palau on asutettu 3000–2000 eaa. useassa aallossa. Ensimmäisten asukkaiden arvellaan tulleen lähinnä Filippiineiltä, Indonesiasta, Uudesta-Guineasta ja Polynesiasta. Ensimmäiset asukkaiksi tai kauppakumppaneiksi pyrkineet eurooppalaiset olivat brittejä 1700-luvun loppupuolella. Vuonna 1783 saarille saapui englantilainen kapteeni Henry Wilson. Hän nimesi alueen Pelewsaariksi.
  • Papua-Uusi-Guinea
    Papua-Uuden-Guinean itsenäinen valtio eli Papua-Uusi-Guinea on saarivaltio Melanesiassa. Se muodostuu Uuden-Guinean saaren itäosasta sekä sen lähettyvillä olevista pienemmistä saarista. Se sijaitsee Australian pohjoispuolella lounaisella Tyynellämerellä, juuri päiväntasaajan eteläpuolella. Muut naapurivaltiot ovat Indonesia, jolle Uuden-Guinean läntinen puolisko eli Länsi-Uusi-Guinea kuuluu, sekä meren erottamina Mikronesian liittovaltio pohjoisessa ja Salomonsaaret kaakossa. Valtion noin kuusi miljoonaa asukasta puhuvat satoja eri kieliä, sillä asutus on pitkään ollut keskittynyt pieniin eristyneisiin kyliin. Britannia, Saksa ja Australia hallitsivat aluetta 1900-luvulta 1970-luvulle.

    Vuonna 1975 itsenäistynyt valtio kuuluu Brittiläiseen kansainyhteisöön. Maakaasu-, öljy- ja kultavarojen hyödyntäminen on vaivalloista, joten maatalous on edelleen tärkein tulonlähde.
  • Pohjois-Mariaanit
    Pohjois-Mariaanit on 15 saaresta koostuva Yhdysvaltain territorio pohjoisella Tyynellä valtamerellä. Se sijaitsee Havaijin ja Filippiinien välillä, matka Havaijille on kolminkertainen matkaan Filippiineille verrattuna.

    Pohjois-Mariaanit on yksi viidestä Yhdysvaltain asutusta saarialueesta ja toinen alueista, joilla on Commonwealth-asema; muut saarialueet ovat Guam, Yhdysvaltain Neitsytsaaret, Amerikan Samoa ja Puerto Rico, joista viimeksi mainitulla on myös Commonwealth-asema.
  • Salomonsaaret
    Salomonsaaret on saaristovaltio Tyynellämerellä. Maantieteellisesti se on osa Melanesiaa ja sijaitsee Papua-Uuden-Guinean itäpuolella suureksi osaksi Salomonin saaristossa. Salomonsaaret koostuu yli 990 saaresta, joiden yhteispinta-ala on yli 28 000 neliökilometriä ja asukasluku vuoden 2011 arvion mukaan 571 890. Maan pääkaupunki on yli 60 000 asukkaan Honiara, joka sijaitsee Guadalcanalin saarella. Valtaosa maan väestöstä on melanesialaisia ja uskonnoltaan kristittyjä. Salomonsaaret joutui Ison-Britannian siirtomaaksi 1800-luvun lopulla ja itsenäistyi 7. heinäkuuta 1978. Toisen maailmansodan aikana saarilla käytiin merkittäviä taisteluita Japanin ja Yhdysvaltojen välillä. Salomonsaaret kuuluu nykyään Kansainyhteisöön.

    Ilmakuva Salomonsaarilta Salomonsaaret muodostuu pitkästä saariryhmästä, joka ulottuu yli 1 500 kilometriä Papua-Uudesta-Guineasta kaakkoon. Salomonsaaret kuuluu eteläisen Tyynenmeren suurimpiin saaristoihin ja sijaitsee noin 1,3 miljoonan neliökilometrin vesialueella. Salomonsaarten yli 990 saaresta yli 320 on asutettuja. Suurimmat saaret ovat Guadalcanal (5 336 km²), Malaita (3 840 km²), Santa Isabel (3 380 km²), Choiseul (3 200 km²), Makira (3 188 km²) ja New Georgia (2 145 km²). Maapinta-alaa Salomonsaarilla on yhteensä yli 27 000 neliökilometriä. Guadalcanalilla sijaitsee maan korkein vuorenhuippu Mount Makarakombu (2 447 m). Suuremmilla saarilla on erinäisiä tulivuoria, joista osa on aktiivisia. Monet pienemmistä saarista ovat hiekan ja palmupuiden peittämiä atolleja. Alue on geologisesti aktiivista, ja pieniä maanjäristyksiä tapahtuu usein. Rennell on maailman suurin koralliatolli ja saaren itäosa kuuluu Unescon maailmanperintöluetteloon.
  • Samoan saaristo
    Samoan saaristo sijaitsee Polynesiassa, eteläisellä Tyynellämerellä. Siihen kuuluu 20 saarta, joista pituuspiirin 171° W itäpuolella sijaitsevat kuusi saarta kuuluvat Yhdysvalloille, ja yhdeksän asuttua ja viisi asumatonta saarta pituuspiirin länsipuolella muodostavat itsenäisen Samoan valtion.

    1800-luvun lopulla Britannia, Saksa ja Yhdysvallat tavoittelivat saaristoa itselleen. Vuoden 1889 Berliinin sopimuksella ne takasivat saaristolle itsenäisyyden, mutta vuonna 1899 nämä kolme valtiota tekivät uuden sopimuksen, jolla saaret jaettiin Saksan ja Yhdysvaltojen kesken. Saksan puoli on nykyisin itsenäinen Samoa ja Yhdysvaltojen puoli on Amerikan Samoa.
  • Tokelau
    Tokelau on kolmesta trooppisesta koralliatollista koostuva Uuden-Seelannin territorio eteläisellä Tyynellä valtamerellä. Sitä kutsutaan joskus myös vanhalla, vuoteen 1946 asti käytössä olleella nimellään The Union Islands. Vuoteen 1976 saakka territorion virallinen nimi oli Tokelausaaret (engl. Tokelau Islands), mutta nykyään siitä käytetään myös virallisissa yhteyksissä lyhyempää nimeä Tokelau.

    Tokelaun kolme atollia ovat Fakaofo, Nukunonu ja Atafu. Maantieteellisesti saaristoon kuuluu myös Olohega (Swains Island), joka kuitenkin hallinnollisesti on osa Amerikan Samoaa. Tokelaulla on ollut pyrkimyksiä saavuttaa autonomia ja päästä Uuden-Seelannin liitännäisvaltioksi, kuten Cookinsaaret ja Niue. Tokelaun naapurimaat ovat Kiribati, Tuvalu, Samoa, Amerikan Samoa ja Cookinsaaret.
  • Tonga
    Tongan kuningaskunta eli Tonga on saaristovaltio eteläisellä Tyynellämerellä. Se sijaitsee Samoan eteläpuolella ja Fidžin itäpuolella. Valtioon kuuluu 176 saarta, joista 40 on pysyvästi asutettuja. Valtiolla on maapinta-alaa yhteensä 748 km², rantaviivaa 419 kilometriä ja asukkaita 103 252 (2011). Tonga on Tyynenmeren ainoa monarkia ja maailmanlaajuisesti poikkeava nykymonarkia, sillä kuninkaallisilla on konkreettista päätäntävaltaa. Kuningas George Tupou V ilmoitti vuonna 2008 siirtävänsä kuninkaan valtaoikeuksia pääministerille. Tonga on myös ainoa Tyynen valtameren valtio, joka on onnistunut välttämään muodollisen kolonisaation, sillä se ei missään vaiheessa menettänyt alkuperäistä hallintoaan. Inhimillisen kehityksen indeksissä (HDI) Tonga sijoittuu keskitasolle.

    Etnisesti Tonga on hyvin homogeeninen eli koko väestö on käytännössä tongalaisia. Vain alle kaksi prosenttia väestöstä on eurooppalaisia, kiinalaisia tai muita Tyynen valtameren alueen etnisiä ryhmiä.
  • Tuvalu
    Tuvalu on Kansainyhteisöön kuuluva Tyynellämerellä sijaitseva saarivaltio ja perustuslaillinen monarkia. Se kuuluu maailman pienimpiin maihin. Pinta-alaltaan se on maailman neljänneksi pienin valtio. Asukkaita Tuvalussa on 11 192, ja itsenäisistä valtioista vain Vatikaanissa ja Naurussa on vähemmän asukkaita. Näiden kahden lisäksi vain Monaco on pinta-alaltaan Tuvalua pienempi. Lähimmät naapurimaat ovat Kiribati, Salomonsaaret, Fidži, Samoa, Wallis ja Futuna (Ranska) sekä Tokelau (Uusi-Seelanti). Tuvaluun kuuluu yhdeksän atollia, joissa on yhteensä 129 saarta. Maan hallinnollinen keskus on Funafutin atollilla. Tuvalun korkein kohta on vain noin viisi metriä merenpinnan yläpuolella, joten ilmaston lämpenemisestä johtuva merenpinnan nousu on suuri uhka koko valtion olemassaololle.

    Tuvalu asutettiin noin ajanlaskun alun aikaan, ja saarten ensimmäiset asukkaat tulivat lähinnä Samoalta. Ensimmäinen eurooppalainen, joka saapui Tuvalulle, oli espanjalainen Álvaro de Mendaña de Neira, joka näki Nuin atollin vuonna 1568. Myöhemmin eurooppalaiset alkoivat kutsua saaria Ellicesaariksi, ja vuonna 1892 saaret liitettiin Britannian Gilbert- ja Ellicesaarten protektoraattiin. Vuonna 1975 se erosi omaksi siirtomaakseen nimellä Tuvalu, ja kaksi vuotta myöhemmin se itsenäistyi. Vuonna 2000 Tuvalu liittyi Yhdistyneisiin kansakuntiin saatuaan lisätuloja .tv-verkkotunnuksen vuokraamisesta.
  • Uudet-Hebridit
    Uudet-Hebridit, virallisesti Uusien-Hebridien yhteishallintoalue oli nykyisin Vanuatuna tunnetun saariryhmän siirtomaa-aikainen nimi. Uudet-Hebridit saivat nimensä Skotlannissa sijaitsevilta Hebrideiltä. Alkuperäisasukkaat olivat asuttaneet saaria kolmen tuhannen vuoden ajan ennen portugalilaisen Pedro Fernández de Quirósin johtamien eurooppalaisten saapumista vuonna 1606. Sekä Yhdistynyt kuningaskunta että Ranska perustivat saarille siirtomaan pian James Cookin vierailun jälkeen.

    Maat solmivat sopimuksen, joka teki saarista niiden yhteishallintoalueen. Sopimus jakoi Uudet-Hebridit englanninkieliseen ja ranskankieliseen alueeseen. Yhteishallinto jatkui vuoteen 1980 asti, jolloin Uudet-Hebridit itsenäistyivät ja niistä tuli Vanuatun tasavalta.
  • Uusi-Seelanti
    Uusi-Seelanti on Tyynen valtameren lounaisosassa sijaitseva saarivaltio, joka koostuu kahdesta pääsaaresta – Etelä- ja Pohjoissaaresta – sekä lukuisista pienemmistä saarista. Lähin naapurivaltio, Australia, sijaitsee noin 1 500 kilometrin päässä luoteessa. Etelässä sijaitsee Etelämanner ja pohjoisessa Uusi-Kaledonia, Fidži ja Tonga. Uuden-Seelannin pinta-ala on noin 270 000 neliökilometriä, asukasluku noin 4,5 miljoonaa, ja sen pääkaupunki on Wellington.

    Uuden-Seelannin saaret ovat suurelta osin tuliperäisiä. Ennen eurooppalaisten saapumista niillä asui polynesialaistaustaisia maoreja, jotka ovat onnistuneet säilyttämään osan kulttuuriperinteistään nykypäivään asti. Eurooppalaisia uudisasukkaita Uuteen-Seelantiin houkuttivat metsästys- ja kalastusmahdollisuudet sekä lyhytaikainen kultaryntäys. Maa oli Britannian siirtomaa vuoteen 1931, jolloin siitä tuli itsenäinen Kansainyhteisön jäsen. Sen talous nojaa edelleen maanviljelyyn, varsinkin karjanhoitoon. Matkailua kehitetään voimakkaasti, ja maa tekee itseään tunnetuksi myös houkuttelemalla kansainvälisiä elokuvaryhmiä.
  • Yhdysvaltain pienet erillissaaret
    Yhdysvaltain pienet erillissaaret on ISO 3166-1 -standardin mukainen tilastollinen nimitys osalle Yhdysvalloille kuuluvista saarialueista.

    Yhdelläkään saarella ei ole pysyvää asutusta.
  • Argentiina
    Argentiinan tasavalta eli Argentiina (, IPA: [reˈpuβlika aɾxenˈtina] ) on valtio Etelä-Amerikan eteläosassa Atlantin länsirannikolla. Argentiina ulottuu trooppisesta pohjoisesta Etelä-Amerikan antarktiseen eteläkärkeen. Sen naapurimaita ovat Bolivia, Brasilia, Chile, Paraguay ja Uruguay. Argentiina on pinta-alaltaan maailman kahdeksanneksi suurin valtio ja se on Brasilian jälkeen Etelä-Amerikan toiseksi suurin. Se ulottuu tropiikista 54. leveyspiirille ja sen maisemat vaihtelevat Andien jäätiköistä pampan lakeuksille ja Amazonin sademetsään. Maan eläinpopulaatioon kuuluu niin apinoita, jaguaareja kuin pingviinejäkin.

    Argentiina on YK:n perustajajäsen ja kuuluu G20-maihin. Argentiinasta, Brasiliasta ja Chilestä on toisinaan käytetty yhteisnimitystä ABC-valtiot. 1800-luvun alussa itsenäistyneen valtion johdossa ovat vuorotelleet niin sotilaat, konservatiivit kuin vasemmistolaisetkin johtajat.
  • Falklandinsaaret
    Falklandinsaaret on Yhdistyneelle kuningaskunnalle kuuluva saaristo eteläisellä Atlantilla vajaa 500 kilometriä Etelä-Amerikan rannikolta. Myös Argentiina vaatii saaria itselleen, ja niiden hallinnasta käytiin kaksi kuukautta kestänyt Falklandin sota vuonna 1982.

    Arkeologisten löytöjen perusteella jotkin Etelä-Amerikan intiaanit ovat muinaisuudessa vierailleet Falklandinsaarilla, mutta varsinaisesta intiaaniasutuksesta saarilla ei ole todisteita.
  • Guyana
    Guyana eli Guyanan kooperatiivinen tasavalta, myös Guyanan tasavalta, on valtio Etelä-Amerikan pohjoisosissa, Surinamen, Brasilian ja Venezuelan välissä Atlantin valtameren rannalla. Sen vajaasta 750 000 asukkaasta noin puolet polveutuu Intiasta tuoduista työläisistä. Talous on alttiina maailmanmarkkinoiden ja sääolojen vaihtelulle, ja maasta muuttaa koulutettua työvoimaa ulkomaille. Guyanan asukastiheys on Surinamen jälkeen Etelä-Amerikan mantereen toiseksi pienin; varsinkin maan eteläosassa asutusta on erittäin vähän.

    Nimi Guyana on muunnos Etelä-Amerikan pohjoisrannikon alueesta aikaisemmin käytetystä nimestä Guayana. Tämä nimi puolestaan pohjautuu paikallisen intiaanikielen sanaan, jonka merkitys on ”monien vesien maa”. Alueeseen kuuluivat nykyisen Guyanan valtion alueen eli silloisen Brittiläisen Guayanan lisäksi Alankomaiden Guayana eli nykyinen Suriname, sen itäpuolella oleva Ranskan Guayana sekä osia Venezuelasta ja Brasiliasta.
  • Suriname
    Surinamen tasavalta eli Suriname (aiemmin Surinam) on valtio Etelä-Amerikassa. Sen rajanaapurit ovat Guyana lännessä, Brasilia etelässä ja Ranskan Guayana idässä. Maan pohjoispuolella on Atlantin valtameri. Maan pinta-ala on noin 160 000 neliökilometriä ja asukasluku 598 000. Se on sekä pinta-alaltaan että asukasluvultaan pienin Etelä-Amerikan manneralueen itsenäisistä valtioista. Asukkaista yli puolet on aasialaista alkuperää, lähinnä intialaisia ja jaavalaisia. Virallinen kieli on siirtomaa-ajan hollanti, mutta yleisimmin puhutaan paikallista kreolikieltä sranantongoa.

    Valtion nimi on peräisin surinen-heimosta.