Hiri-motu
Hiri-motu on yksi Papua-Uuden-Guinean virallisista kielistä yhdessä englannin ja tok-pisinin rinnalla. Vain harva puhuu hiri-motua äidinkielenään, mutta toisena kielenään sitä puhuu noin 120 000 ihmistä (1992). Kielellä on kaksi murretta, austronesialainen ja papualainen, joista jälkimmäinen on vakiintuneempi ja laajemmassa käytössä. Suurin osa puhujista kuuluu vanhempaan väestöön ja puhuu hiri motua toisena kielenä.
Kieltä kirjoitetaan latinalaisin aakkosin. Raamattu on käännetty hiri-motuksi 1964.
Hiri-motu on myös tunnettu nimellä "poliisi-motu". Nimityksen taustalla on se, että 1800-luvun päättyessä Port Moresbyn poliisikokelaat käyttivät kieltä keskenään. Poliiseja rekrytoitiin Papua-Uuden-Guinean lisäksi myös mm. Salomonsaarilta.
Kielen luokittelusta ei ole yksimielisyyttä. Yhtäältä sitä pidetään pidgin- ja/tai kreolikielenä, toisaalta vain motun kielen helpotettuna muotona, jonka perusteella hiri-motu kuuluisi austronesialaisiin kieliin. Kielen katsotaab olevan motun kieleen pohjautuva pidgin, joskin kielten fonologia ja kielioppi poikkeavat toisistaan siinä määrin, että ne eivät ole keskenään ymmärrettäviä. Lisäksi kielessä on vaikutteita englannista, tok-pisinistä ja polynesialaisista kielistä.
Aikoinaan hiri-motu oli tärkeä osa papualaisten omaa identiteettiä ja aatetta jonka mukaan Papua kuuluu papualaisille. Tok-pisin sen sijaan yhdistettiin perinteisesti pohjoisessa, aiemmin Saksan Uudessa-Guineassa, puhuviin henkilöihin. Tok-pisinin puhujia muutti yhä enenevissä määrin Port Moresbyyn Papua-Uuden-Guinean itsenäistymisen jälkeen, mikä vähitellen syrjäytti kielen hiri-motun.
Kieltä kirjoitetaan latinalaisin aakkosin. Raamattu on käännetty hiri-motuksi 1964.
Hiri-motu on myös tunnettu nimellä "poliisi-motu". Nimityksen taustalla on se, että 1800-luvun päättyessä Port Moresbyn poliisikokelaat käyttivät kieltä keskenään. Poliiseja rekrytoitiin Papua-Uuden-Guinean lisäksi myös mm. Salomonsaarilta.
Kielen luokittelusta ei ole yksimielisyyttä. Yhtäältä sitä pidetään pidgin- ja/tai kreolikielenä, toisaalta vain motun kielen helpotettuna muotona, jonka perusteella hiri-motu kuuluisi austronesialaisiin kieliin. Kielen katsotaab olevan motun kieleen pohjautuva pidgin, joskin kielten fonologia ja kielioppi poikkeavat toisistaan siinä määrin, että ne eivät ole keskenään ymmärrettäviä. Lisäksi kielessä on vaikutteita englannista, tok-pisinistä ja polynesialaisista kielistä.
Aikoinaan hiri-motu oli tärkeä osa papualaisten omaa identiteettiä ja aatetta jonka mukaan Papua kuuluu papualaisille. Tok-pisin sen sijaan yhdistettiin perinteisesti pohjoisessa, aiemmin Saksan Uudessa-Guineassa, puhuviin henkilöihin. Tok-pisinin puhujia muutti yhä enenevissä määrin Port Moresbyyn Papua-Uuden-Guinean itsenäistymisen jälkeen, mikä vähitellen syrjäytti kielen hiri-motun.
Maa (alue)
-
Papua-Uusi-Guinea
Papua-Uuden-Guinean itsenäinen valtio eli Papua-Uusi-Guinea on saarivaltio Melanesiassa. Se muodostuu Uuden-Guinean saaren itäosasta sekä sen lähettyvillä olevista pienemmistä saarista. Se sijaitsee Australian pohjoispuolella lounaisella Tyynellämerellä, juuri päiväntasaajan eteläpuolella. Muut naapurivaltiot ovat Indonesia, jolle Uuden-Guinean läntinen puolisko eli Länsi-Uusi-Guinea kuuluu, sekä meren erottamina Mikronesian liittovaltio pohjoisessa ja Salomonsaaret kaakossa. Valtion noin kuusi miljoonaa asukasta puhuvat satoja eri kieliä, sillä asutus on pitkään ollut keskittynyt pieniin eristyneisiin kyliin. Britannia, Saksa ja Australia hallitsivat aluetta 1900-luvulta 1970-luvulle.
Vuonna 1975 itsenäistynyt valtio kuuluu Brittiläiseen kansainyhteisöön. Maakaasu-, öljy- ja kultavarojen hyödyntäminen on vaivalloista, joten maatalous on edelleen tärkein tulonlähde.