Kieli - Katalaani

Kieli  >  Katalaani

Katalaani

Katalaani (català) on indoeurooppalaisen kielikunnan romaaniseen kieliryhmään kuuluva kieli, jota puhutaan etenkin Espanjaan kuuluvassa Kataloniassa, jossain määrin muualla Itä-Espanjassa Valenciaan saakka, Ranskassa pienellä raja-alueella (joskin katalaani kuuluu samaan murteeseen kuin koko oksitaania puhunut Etelä-Ranska), Andorrassa ja Italian Sardiniassa. Katalaaninkielisistä alueista käytetään katalaaniksi mielellään yhteisnimitystä Països Catalans. Katalaani on virallinen kieli alueellisesti Espanjassa Katalonian, Valencian ja Baleaarien itsehallintoalueilla. Se on Andorran valtion virallinen kieli.

Valencian itsehallintoalueen asukkaat kutsuvat omaa kielimuotoaan mielellään nimellä valencià ja mallorcalaiset mallorquì, ja aluehallitukset ovat pyrkineet jossain määrin ohjaamaan näiden kielimuotojen normittamista omiin suuntiinsa saadakseen ne näyttämään eri kieliltä. Kyseessä ovat kuitenkin saman kielen eri murteet, ja niiden erottamispyrkimykset ovat luonteeltaan ennen kaikkea poliittisia. Esimerkiksi vakavasti otettavista valencialaisista ja baleaarilaisista kaunokirjailijoista ehdoton enemmistö kirjoittaa samaa kirjakieltä kuin Katalonian asukkaat, ja paikallisten murteiden muotoja ja sanastoa käytetään ennen kaikkea kirjallisten tarpeiden mukaan, kuten antamaan paikallisväriä.

Maa (alue)

Andorra

Andorran ruhtinaskunta eli Andorra on kääpiö- ja sisämaavaltio Espanjan ja Ranskan välissä Pyreneiden vuoristossa. Andorran pinta-ala on 468 neliökilometriä, mikä tekee siitä Euroopan kuudenneksi pienimmän valtion. Asukkaita on hieman yli 80 000, ja pääkaupunki on Andorra la Vella. Nykyinen Andorra on muodostunut 1200-luvun lopulla, ja sitä hallitsevat muodollisesti ruhtinaskumppanit ja käytännössä maan parlamentti. Maan virallinen kieli on katalaani, mutta myös espanjaa ja ranskaa puhutaan yleisesti. Andorra on ollut Yhdistyneiden kansakuntien jäsen vuodesta 1993. Maa ei kuulu Euroopan unioniin, mutta se on mukana yhteisvaluutta eurossa. Matkailu tuottaa suurimman osan Andorran bruttokansantuotteesta. Urheilussa se on pärjännyt parhaiten alppihiihdossa.


Espanja

Espanjan kuningaskunta eli Espanja on Lounais-Euroopassa sijaitseva valtio. Se jakaa Iberian niemimaan Portugalin ja Isolle-Britannialle kuuluvan Gibraltarin kanssa. Koillisessa rajan takana ovat Ranska ja pieni Andorran ruhtinaskunta, ja etelässä on maarajaa Marokon kanssa (ks. Ceuta ja Melilla). Maahan kuuluvat Baleaarit Välimerellä, Kanariansaaret Atlantilla, Ceutan ja Melillan kaupungit Pohjois-Afrikassa sekä muutama asumaton saari Marokon rannikolla. Espanjan pääkaupunki on Madrid. Muita suuria kaupunkeja ovat muun muassa Barcelona, Valencia, Sevilla, Málaga, Bilbao ja Zaragoza.

Muinaiset roomalaiset valtasivat Espanjan Karthagolta toisessa puunilaissodassa, ja roomalaisten käyttämä latina on espanjan kielen pohjana. Islaminuskoiset maurit hallitsivat Espanjaa 300 vuoden ajan vuosina 700–1000. 1400-luvulla maata hallinneet pienet katoliset kuningaskunnat yhdistyivät vaiheittain vuoteen 1512 mennessä. Yhdistyneestä Espanjasta tuli mahtava siirtomaavalta. 1700-luvulla se menetti hallitsemansa ulkomaat Espanjassa ja 1800-luvulla siirtomaansa. Vuonna 1936 alkanutta sisällissotaa seurasi Francon sotilasdiktatuuri vuoteen 1975 asti.

Italia

Italian tasavalta eli Italia (ital. Italia) on tasavalta Etelä-Euroopassa Välimereen työntyvällä Apenniinien niemimaalla ja lähisaarilla. Italian pinta-ala on noin 300 000 neliökilometriä ja väkiluku noin 60,5 miljoonaa. Italian naapurimaita ovat Ranska, Sveitsi, Itävalta ja Slovenia. Kääpiövaltiot San Marino ja Vatikaani ovat Italian alueen ympäröimiä, kun taas Italiaan kuuluva eksklaavi, Campione d’Italia, on Sveitsin alueen ympäröimä. Saapasta muistuttavan ulkomuotonsa vuoksi Italiaa kutsutaan ”saapasmaaksi”.

Italian pääkaupunki on Rooma. Muita historiallisesti tai nykyisin merkittäviä kaupunkeja ovat muun muassa Napoli, Milano, Firenze, Torino ja Venetsia. Useimmat italialaiset puhuvat äidinkielenään italiaa, ja maassa puhutaan myös monia muita kieliä. Italian suurin uskontokunta on katoliset.

Ranska

Ranskan tasavalta eli Ranska on valtio Länsi-Euroopassa. Ranskan pinta-ala on, ja sen väkiluku on noin , kun lukuun otetaan mukaan myös merentakaiset alueet. Ranskan eurooppalainen ydinalue, jota kutsutaan termillä France métropolitaine, sijaitsee lauhkealla ilmastovyöhykkeellä lukuun ottamatta aivan eteläisintä seutua, jossa vallitsee välimerenilmasto. Euroopan Ranskan pinta-ala on, joten se on maanosansa kolmanneksi laajin valtio Venäjän ja Ukrainan jälkeen.

Nykyisen Ranskan valtion katsotaan syntyneen vuonna 843, kun Kaarle Suuren pojanpojat jakoivat Frankkien valtakunnan keskenään Verdunin sopimuksella. Näin syntyi kolme valtakuntaa, joista läntisin, Länsi-Frankia, kattoi suurin piirtein nykyisen Manner-Ranskan alueen. Länsi-Frankiassa valtaan nousi vuonna 987 Hugo Capet. Hänen jälkeläisiään ovat kaikki Ranskan kuninkaat eli kapetingit, myös suvun sivuhaaroihin kuuluneet Valois’t ja Bourbonit.

Kieli

Catalan language (English)  Lingua catalana (Italiano)  Catalaans (Nederlands)  Catalan (Français)  Katalanische Sprache (Deutsch)  Língua catalã (Português)  Каталанский язык (Русский)  Idioma catalán (Español)  Język kataloński (Polski)  加泰罗尼亚语 (中文)  Katalanska (Svenska)  Limba catalană (Română)  カタルーニャ語 (日本語)  Каталонська мова (Українська)  Каталонски език (Български)  카탈루냐어 (한국어)  Katalaani (Suomi)  Bahasa Katala (Bahasa Indonesia)  Katalonų kalba (Lietuvių)  Catalansk (Dansk)  Katalánština (Česky)  Katalanca (Türkçe)  Каталонски језик (Српски / Srpski)  Katalaani keel (Eesti)  Katalánčina (Slovenčina)  Katalán nyelv (Magyar)  Katalonski jezik (Hrvatski)  ภาษากาตาลา (ไทย)  Katalonščina (Slovenščina)  Katalāņu valoda (Latviešu)  Καταλανική γλώσσα (Ελληνικά)  Tiếng Catalunya (Tiếng Việt) 
 mapnall@gmail.com