Somalin kieli

Somalin kieli
Somalin kieli on afroaasialaisten kielten kuušilaiseen alaryhmään kuuluva kieli, jota puhutaan valtakielenä Somaliassa ja Djiboutissa sekä vähemmistökielenä Etiopiassa ja Keniassa. Kuušilaisiin kieliin kuuluvat myös oromo, sidamo ja afar, joita puhutaan Somalian naapurimaissa. Esimerkiksi esimerkiksi oromo (galla) on yksi Etiopian tärkeimmistä vähemmistökielistä. Toisin kuin monet muut Afrikan maat Somalia on kielellisesti ja etnisesti varsin yhtenäinen. Paimentolaisuuden mukana kieli on levinnyt koko Afrikan sarven alueelle, jossa puhutaan yleisesti somalin kieltä tai sille läheisiä murteita ja sukukieliä. Klaanirajat eivät ainakaan yleensä kulje kieli- ja murrerajojen mukaan.

Somali on virallinen kieli arabian rinnalla sekä Somaliassa että siitä itsenäiseksi julistautuneessa Somalimaassa.

Suomessa somalin kielen puhujia oli vuoden 2019 lopussa 21 920, joista suurin osa asui Uudellamaalla.

Kieltä kirjoitetaan latinalaisin ja arabialaisin aakkosin. Lisäksi toisinaan käytetään osmanya-kirjoitusta.

Kieltä on kirjoitettu aiemmin monilla erilaisilla somalian aakkostoilla. Arabialaiset aakkoset sopivat sille melko hyvin, mutta 1970-luvulta alkaen on kehitetty latinalaisiin aakkosiin perustuva kirjakieli. Monille, osittain arabiasta lainatuille tai ainakin arabialaisissa lainasanoissa tavallisille kurkkuäänteille tarvitaan omia kirjaimia: niinpä q-kirjaimella merkitään arabian qaf-äännettä (hyvin takaista k:ta), c-kirjaimella kurkunpää-äännettä, joka arabiassa kirjoitetaan 'ain-kirjaimella (sen takia Abd-alkuiset arabialaisperäiset musliminimet, kuten Abdullah ja Abdulkadir, kirjoitetaan somaliksi Cabd-alkuisina), ja x-kirjaimella hyvin takaista kurkku-h:ta, joka esiintyy esimerkiksi profeetta Muhammedin nimessä. Muuten somalin oikeinkirjoitus noudattelee englantilaisia malleja, esim, j- ja y-kirjaimet lausutaan kuten englannissa.

Lainasanoja somaliin on otettu arabian lisäksi siirtomaaisäntien kielistä, eli englannista (laybreeri kirjasto, buug kirja) ja italiasta. Alkuperäiset sanat elävät kuitenkin monen lainasanan rinnalla: niinpä esimerkiksi Jumala on somaliksi sekä arabialaisittain Allaah että somalien omalla sanalla Eebe.

Maa (alue)
  • Djibouti
    Djiboutin tasavalta eli Djibouti on pieni valtio Afrikan itäosassa, niin sanotussa Afrikan sarvessa, Punaisenmeren ja Adeninlahden erottavan Bab el Mandebin salmen kohdalla. Djiboutin naapurimaat ovat pohjoisessa Eritrea, lännessä sekä etelässä Etiopia ja idässä Somalia. Maa oli Ranskan siirtomaana aina vuoteen 1977 saakka. Maan pääkaupunki on Djibouti ja maassa elää arvion mukaan vuonna 2011 noin 760 000 ihmistä, joista yli puolet elää pääkaupungissa. Djiboutilla on pinta-alaa 23 200 neliökilometriä, josta 20 neliökilometriä on sisävesiä ja 10 neliökilometriä keinokasteltua aluetta. Djibouti on sekä ilmastollisesti että maankin osalta hyvin kuivaa ja polttavan kuumaa aluetta, minkä vuoksi viljelyskelpoista maata ei ole kuin 0,4 prosenttia koko pinta-alasta. Djibouti onkin erittäin riippuvainen elintarvikkeiden tuonnista.

    Djibouti on vapaakauppa-aluetta ja sen talous perustuu pitkälti sen satamaan sekä ulkomaanapuun. Maalla oli vuonna 2012 työvoimaa 294 600 henkeä, joista vain 40 prosenttia on työllistynyt. Maassa käytetään valuuttana Yhdysvaltain dollariin sidottua Djiboutin frangia. Djiboutin 5,4 miljardin dollarin bruttokansantuotteesta lähes 80 prosenttia koostuu palveluista, kun teollisuuden osuus on noin 17 prosenttia (vuoden 2017 arvioita).
  • Etiopia
    Etiopian demokraattinen liittotasavalta eli Etiopia (aiemmin Abessinia; amharaksi: ኢትዮጵያ /ʔitjoppʼɨja/) on sisämaavaltio Afrikan sarvessa, päiväntasaajan lähellä. Etiopiassa elää lähes 110 miljoonaa ihmistä, mikä tekee siitä Afrikan toiseksi runsasväkisimmän valtion ja maailman runsasväkisimmän sisämaavaltion. Etiopian pinta-ala on 1 127 127 neliökilometriä ja pääkaupunki on Addis Abeba. Rajanaapureinaan Etiopialla on pohjoisessa Eritrea ja Djibouti, idässä Somalia, etelässä Kenia ja lännessä Sudan sekä Etelä-Sudan. Suurimmat väestöryhmät ovat oromot ja amharalaiset. Hieman yli 40 prosenttia väestöstä tunnustaa koptilaista kristinuskoa, runsas kolmasosa islamia, protestanttisiin kirkkoihin kuuluu runsaat 20 prosenttia väestöstä ja muutama prosentti harjoittaa alueen alkuperäisuskontoja tai muita uskontoja.

    Etiopiaa voidaan pitää ”ihmiskunnan kehtona”, sillä varhaisimmat (noin 200 000 vuotta sitten) nykyihmisen fossiilit ovat löytyneet Etiopiasta, Omojoen lähistöltä. Maasta on löytynyt myös nykyihmisen edeltäjinä pidettyjen ihmisapinalajien fossiileja. Etiopia omaksui toisena maailmassa kristinuskon valtionuskonnoksi, heti Armenian jälkeen. Etiopia on afrikkalaisista valtioista poikkeuksellinen, sillä se säilytti itsenäisyytensä koko siirtomaa-ajan, lukuun ottamatta Italian miehitystä vuosina 1936–1941.
  • Somalia
    Somalia on maa Afrikan sarvessa, Itä-Afrikassa. Maan pinta-ala on noin 638 000 neliökilometriä ja väkiluku noin 16,8 miljoonaa. Somalian suurin väestönryhmä ovat somalit. Somalian liittotasavalta perustettiin vuonna 1960. Aluksi se tunnettiin paimentolaisdemokratiana, kunnes Siad Barre kaappasi vallan vuonna 1969 ja perusti Somalian demokraattisen tasavallan, joka hajosi 1977 puhjenneen kapinoinnin ja 1980-luvun lopulla alkaneen sisällissodan seurauksena vuonna 1991.

    Valta on maan eteläosassa Yhdistyneiden kansakuntien (YK) tunnustaman väliaikaishallituksen ja pohjoisosassa tunnustamattomien Somalimaan, Galmudugin, Puntmaan ja Maakhirin käsissä. Väkivalta on lisääntynyt väliaikaisen hallituksen kukistettua islamilaisten tuomioistuinten vallan Etiopian joukkojen avulla vuoden 2006 lopulla. Kaikki armeijat saavat toimeentulonsa ryöstelyllä ja huume­kaupalla. Rosvojoukot vaivaavat maaseutua.