Kieli - Tšetšeenin kieli

Kieli  >  Tšetšeenin kieli

Tšetšeenin kieli

Tšetšeenin kieli (нохчийн мотт, noxçiyn mott) on tšetšeenien puhuma kieli joka kuuluu pohjoiskaukasialaiseen kielikuntaan. Tšetšeenin lähimmät sukukielet ovat naapuritasavallassa puhuttu inguušin kieli sekä Georgiassa batsin kieli (noin parituhatta puhujaa).

Tšetšeenin kielellä on noin 1 393 000 puhujaa. Suurin osa heistä asuu Tšetšeniassa, jossa kieli on virallinen kieli. Lisäksi tšetšeeninkielisiä vähemmistöjä on naapuritasavalloissa Dagestanissa (noin 70 000), Ingušiassa (noin 95 400) ja Kalmukiassa (noin 6 100) sekä muualla Venäjällä ja Turkissa, Jordaniassa ja Syyriassa.

Tšetšeenin kielessä on paljon konsonantteja, murteesta riippuen noin 40–60. Se on kieliopiltaan hyvin omintakeinen, ja kielitieteilijöille se on mielenkiintoinen tutkimuskohde. Kielessä on myös runsaasti vokaaleja (noin 44) ja diftongeja.

Perinteisesti tšetšeenit ovat pitäneet kulttuuri- ja kirjakielinään arabiaa, turkkia ja venäjää. Kielessä onkin runsaasti venäläisiä ja arabialaisia lainasanoja.

1700-luvun lopulla kielestä koottiin Katariina Suurelle noin 400 sanan sanasto. Ensimmäiset tutkimukset tšetšeenin kielestä tehtiin Venäjän pääesikunnan toimeksiannosta, ja Pjotr Uslar julkaisi vuonna 1888 kielen kieliopin.

Varsinainen tšetšeenin kirjakieli luotiin 1900-luvun alussa. Silloin otettiin käyttöön latinalainen kirjaimisto, joka korvasi siihen asti käydyn arabialaisen kirjaimiston. Latinalainen kirjaimisto oli käytössä 1920-luvun puolivälistä vuoteen 1938 asti, jolloin otettiin käyttöön kyrillinen kirjaimisto. Separatistinen hallitus otti uuden latinalaisen kirjaimiston käyttöön 1992. Päätös oli poliittinen, ja sillä vastustettiin venäläisyyttä. Se johti myös siihen, etteivät kielen puhujat enää osanneet lukea kieltä. Toisen Tšetšenian sodan jälkeen Tšetšeniassa on käytetty kyrillistäkin kirjaimistoa.

Tšetšeenin kielen kirjoittamiseen käytetään pääasiassa kyrillistä kirjaimistoa. Lisäkirjaimia ovat Ӏ ja ь (kyrillinen Ӏ korvataan tietotekniikan ongelmien vuoksi usein latinalaisella I-kirjaimella tai 1:llä). Esimerkiksi аь on [ɑ] (ä), уь [ɨ] (y), гІ lausutaan kuten arabian غ ja хь ح. Digrafeja kohdellaan pääasiassa yksikköinä.

Maa (alue)

Venäjä

Venäjä, viralliselta nimeltään Venäjän federaatio , on liittovaltio, joka sijaitsee itäisessä Euroopassa ja pohjoisessa Aasiassa. Maan pääkaupunki on Euroopan puolella sijaitseva Moskova. Nykyinen Venäjän federaatio perustettiin 1990-luvun alussa, kun Neuvostoliitto hajosi.

Venäjän federaatio on vuoden 1993 perustuslain mukaan puolipresidentiaalinen tasavalta. Se on liittovaltio, joka koostuu 83 liittovaltiosubjektista. Venäjän rajanaapureita ovat Norja, Suomi, Viro, Latvia, Liettua, Puola, Valko-Venäjä, Ukraina, Georgia, Azerbaidžan, Kazakstan, Kiina, Mongolia ja Pohjois-Korea. Lisäksi Japaniin, Etelä-Koreaan ja Yhdysvaltojen Alaskaan on myös vain vähän merimatkaa.

Kieli

Chechen language (English)  Lingua cecena (Italiano)  Tsjetsjeens (Nederlands)  Tchétchène (Français)  Tschetschenische Sprache (Deutsch)  Língua chechena (Português)  Чеченский язык (Русский)  Idioma checheno (Español)  Język czeczeński (Polski)  車臣語 (中文)  Tjetjenska (Svenska)  Limba cecenă (Română)  チェチェン語 (日本語)  Чеченська мова (Українська)  Чеченски език (Български)  체첸어 (한국어)  Tšetšeenin kieli (Suomi)  Bahasa Chechnya (Bahasa Indonesia)  Čečėnų kalba (Lietuvių)  Tjetjensk (Dansk)  Čečenština (Česky)  Çeçence (Türkçe)  Чеченски језик (Српски / Srpski)  Tšetšeeni keel (Eesti)  Csecsen nyelv (Magyar)  Čečenski jezik (Hrvatski)  ภาษาเชเชน (ไทย)  Čečenščina (Slovenščina)  Čečenu valoda (Latviešu)  Tiếng Chechnya (Tiếng Việt) 
 mapnall@gmail.com