Kieli - Valkovenäjän kieli

Kieli  >  Valkovenäjän kieli

Valkovenäjän kieli

Valkovenäjä (белару́ская мо́ва, belaruskaja mova) on itäslaavilainen kieli, jota puhutaan Valko-Venäjällä ja sen ympäristössä.

Valko-Venäjän vuoden 1999 väestönlaskennassa ilmoitti 3 686 000 ihmistä (36,7 % väestöstä) valkovenäjän "kotikielekseen". "Äidinkielenään" valkovenäjää piti paljon suurempi väestönosa; Valko-Venäjän kansalaisuudekseen ilmoittaneista 85,6 % (6 984 000) ilmoitti valkovenäjän äidinkielekseen.

Vuoden 2009 väestönlaskennassa valkovenäjän kertoi äidinkielekseen 5,058 miljoonaa eli 53,2 % maan 9,504 miljoonan väestöstä. Venäjää äidinkielenään puhui 41,5 % (3,948 milj.). Hallintopiireittäin tarkasteltaessa ilmenee, että esimerkiksi pääkaupunki Minskissä ja monessa muussa yli 100 000 asukkaan kaupungissa (enemmistö yliopistokaupungeista) venäjän kielellä oli valta-asema. Kysyttäessä, mitä kieltä kotona puhutaan ("kotikieli"), väestön vahva enemmistö, 6,673 milj., kertoi käyttävänsä venäjää ja 2,227 milj valkovenäjää.

Valkovenäjä on nykyisin erityisesti Aljaksandr Lukašenkaa vastustavan opposition kieli. Lukašenkan näkemyksen mukaan "valkovenäjällä ei voi ilmaista mitään suurta".

Maa (alue)

Valko-Venäjä

Valko-Venäjän tasavalta eli Valko-Venäjä (,, lyhyesti Беларусь, Belarus tai Белоруссия, Belarussija), on sisämaavaltio, joka sijaitsee maantieteellisesti keskellä Eurooppaa, mutta kuuluu historiallisesti ja poliittisesti Itä-Eurooppaan. Valkovenäläiset ovat olleet usein alistettuna jonkun voimakkaamman valtion alaisuudessa. Historiansa alussa itäslaavit asuttivat Kiovan Rusiksi kutsuttua valtakuntaa ja sen hajottua itäslaavit pikkuhiljaa erkanivat omiin kansoihinsa. Tämän jälkeen valkovenäläiset ja nykyiset Valko-Venäjään kuuluvat alueet ovat olleet osa muun muassa Liettuan suuriruhtinaskuntaa, Puola-Liettuaa, Venäjän keisarikuntaa ja Neuvostoliittoa. Valloittajat ja kauppiaat ovat matkanneet ja taistelut läntisen ja itäisen Euroopan välillä monesti pyyhkineet alueen yli. Myös neuvostovaltion suurvainot ja toisen maailmansodan hävitys näkyvät kerrostumina maan kulttuurissa ja asuinpaikoilla. Valko-Venäjän kaakkoisosassa on paikoin maankäyttörajoituksia vuoden 1986 radioaktiivisen laskeuman johdosta.

Nykyään Valko-Venäjä on autoritaarinen presidenttijohtoinen tasavalta, jossa asuu noin 9,5 miljoonaa ihmistä. Maa on valtioliitossa Venäjän kanssa, sekä tulliunionissa Venäjän ja Kazakstanin kanssa. Talouselämä on pidetty Neuvostoliiton hajottuakin valtiojohtoisena; miltei kaikki maa- ja metsäomaisuus sekä merkittävä osa yritystoiminnasta on valtion hallinnassa. Valko-Venäjää on arvosteltu sen ihmisoikeustilanteen takia.

Kieli

Belarusian language (English)  Lingua bielorussa (Italiano)  Wit-Russisch (Nederlands)  Biélorusse (Français)  Weißrussische Sprache (Deutsch)  Língua bielorrussa (Português)  Белорусский язык (Русский)  Idioma bielorruso (Español)  Język białoruski (Polski)  白俄罗斯语 (中文)  Vitryska (Svenska)  Limba bielorusă (Română)  ベラルーシ語 (日本語)  Білоруська мова (Українська)  Беларуски език (Български)  벨라루스어 (한국어)  Valkovenäjän kieli (Suomi)  Bahasa Belarus (Bahasa Indonesia)  Baltarusių kalba (Lietuvių)  Hviderussisk (Dansk)  Běloruština (Česky)  Beyaz Rusça (Türkçe)  Белоруски језик (Српски / Srpski)  Valgevene keel (Eesti)  Bieloruština (Slovenčina)  Belarusz nyelv (Magyar)  Bjeloruski jezik (Hrvatski)  ภาษาเบลารุส (ไทย)  Beloruščina (Slovenščina)  Baltkrievu valoda (Latviešu)  Λευκορωσική γλώσσα (Ελληνικά)  Tiếng Belarus (Tiếng Việt) 
 mapnall@gmail.com