Valkovenäjän kieli

Valkovenäjän kieli
Valkovenäjä (белару́ская мо́ва, belaruskaja mova) on itäslaavilainen kieli, jota puhutaan Valko-Venäjällä ja sen ympäristössä.

Valkovenäjää kirjoitetaan kyrillisillä kirjaimilla. Aakkosto on peräisin kirkkoslaavin kielestä, ja sen nykyinen muoto vahvistettiin vuonna 1918. Joskus käytetään myös latsinka- eli łacinka-kirjaimistoa (лацінка), joka perustuu latinalaiseen kirjaimistoon. Laajimmin latinalaisia aakkosia käytettiin valkovenäjän kirjoittamiseen 1800-luvulla, mutta nykyisin käytännöllä on lähinnä kuriositeettiarvoa. Liettuan tataarit kirjoittivat kieltä aikoinaan arabialaisin aakkosin.

Valkovenäläinen kyrillinen aakkosto sisältää seuraavat merkit:

Я я

а, бэ, вэ, гэ, (ґэ), дэ, (джэ), (дзэ), е, ё, жэ, зэ, і, і нескладовае, ка, эл, эм, эн, о, пэ, эр, эс, тэ, у, у нескладовае, эф, ха, цэ, чэ, ша, ы, мяккі знак, э, ю, я

Eräs latsinka-kirjaimiston versio sisältää seuraavat merkit:

Ž ž

Pääsääntöisesti valkovenäjän kirjaimet translitteroidaan suomen kieleen standardin SFS 4900 mukaisesti, ei latsinkan mukaan.

* Translitteraatio

Maa (alue)
  • Valko-Venäjä
    Valko-Venäjän tasavalta eli Valko-Venäjä (,, lyhyesti Беларусь, Belarus tai Белоруссия, Belorussija) on sisämaavaltio, joka sijaitsee maantieteellisesti keskellä Eurooppaa, mutta kuuluu historiallisesti ja poliittisesti Itä-Eurooppaan. Valkovenäläiset ovat olleet usein alistettuna jonkin voimakkaamman valtion alaisuudessa. Historiansa alussa itäslaavit asuttivat Kiovan Rusiksi kutsuttua valtakuntaa ja sen hajottua itäslaavit jakautuivat pikkuhiljaa omiksi kansoikseen. Tämän jälkeen valkovenäläiset ja nykyiset Valko-Venäjään kuuluvat alueet ovat olleet muun muassa osa Liettuan suuriruhtinaskuntaa, Puola-Liettuaa, Venäjän keisarikuntaa ja Neuvostoliittoa. Läntisen ja itäisen Euroopan raja-alueet ovat olleet useiden sotien taistelukenttiä. Myös Neuvostoliiton vainot ja toisen maailmansodan tuhot näkyvät kerrostumina maan kulttuurissa ja asuinpaikoilla. Valko-Venäjän kaakkoisosassa on paikoin maankäyttörajoituksia Neuvosto-Ukrainassa vuonna 1986 tapahtuneen Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuudesta seuranneen radioaktiivisen laskeuman johdosta.

    Nykyään Valko-Venäjä on autoritaarinen presidenttijohtoinen tasavalta, jossa asuu noin 9,5 miljoonaa ihmistä. Talouselämä on ollut Neuvostoliiton hajottuakin valtiojohtoista; miltei kaikki maa- ja metsäomaisuus sekä merkittävä osa yritystoiminnasta on valtion hallinnassa. Valko-Venäjää on arvosteltu sen ihmisoikeustilanteen takia.