Kansallislippu - Uuden-Seelannin lippu

Kansallislippu  >  Uuden-Seelannin lippu

Uuden-Seelannin lippu

Uuden-Seelannin lippu koostuu sinisestä (Pantone-väri 293) taustasta, Ison-Britannian Union Jackista ja neljästä punaisesta, valkorajatusta tähdestä, jotka symboloivat Etelän ristiä. Toisin kuin muissa valtioiden lipuissa, joissa on Etelän risti, Uuden-Seelannin lipussa on Etelän ristiin kuuluvista tähdistä vain neljä. Lipun pohjana on toiminut Britannian kauppalaivaston ja siirtokuntien lippu, niin sanottu Blue Ensign, josta myös esimerkiksi Australian lippu on kehittynyt. Nykymuotoista sinistä lippua on käytetty jo vuodesta 1869, mutta virallisen valtiolipun asemaan se nostettiin 24. maaliskuuta 1902. Lipun mittasuhteet ovat 1:2; tähdet eroavat kooltaan toisistaan. Sinisen valtiolipun rinnalla käytössä ovat myös punainen (Pantone-väri 186) versio kauppalippuna ja valkoinen versio merisotalippuna. Uuden-Seelannin lipun sininen väri kuvastaa merta ja taivasta, Etelän risti puolestaan maan sijaintia eteläisellä Tyynellä valtamerellä; Union Jack kuvastaa historiallista yhteyttä Isoon-Britanniaan. Lipun tai sitä esittävän asian tuhoaminen tai vahingoittaminen sen häpäisemistarkoituksessa on Uudessa-Seelannissa rikos. Lippua voi pitää tangossa minä päivänä tahansa.

Vuosina 2015 ja 2016 Uudessa-Seelannissa järjestettiin kaksi kansanäänestystä, joissa päätettiin vaihtoehtoisesta lipusta ja vanhan lipun korvaamisesta ensimmäisen äänestyksen voittaneella lipulla. Viimeinen äänestys päättyi 24. maaliskuuta 2016 ja uusiseelantilaiset päätyivät lopulta säilyttämään vanhan lippunsa 56,6 % äänimäärällä.

Ajatus Uuden-Seelannin omasta lipusta syntyi, kun Sydneyn tulliviranomaiset ottivat haltuun Hokiangassa rakennetun Sir George Murray -nimisen laivan, koska laiva ei purjehtinut minkään lipun alla. Uusi-Seelanti ei vielä tuolloin ollut Britannian siirtomaa, eivätkä sieltä tulleet laivat voineet rekisteröityä sen lipun alle. James Busby ehdotti lipun käyttöönottoa Uuden Etelä-Walesin kuvernöörille vuonna 1833. Kauppaongelmien ohella Busby näki lipun Uuden-Seelannin maoripäälliköitä yhdistävänä ja yhtenäistä hallintoa helpottavana. Australialaiset viranomaiset suostuivat ja ehdottivat lipuksi malliaan, jossa oli valkoinen tausta, sinisiä horisontaalisia raitoja ja Union Jack vasemmassa yläkulmassa. Busby ei kuitenkaan pitänyt lipusta, koska se ei sisältänyt punaista, joka taas hänen mielestään oli tärkeä uusiseelantilaisia edustava väri. Pastori Henry Williamsille annettiin tehtäväksi suunnitella vaihtoehtoinen lippu ja hän tekikin lopulta kolme erilaista mallia. 20. maaliskuuta 1830 25 maoripäällikköä kutsuttiin koolle Waitangiin ja lippuehdotuksista järjestettiin äänestys. Äänestyksen voitti kolmesta vaihtoehdosta jo ennestään Church Missionary Societyn käytössä ollut lippu, joka sai 25 äänestä 12. Muut kaksi saivat 10 ja 3 ääntä. Busby julisti voittaneen lipun kansallislipuksi. Lippu lähetettiin kuningas Vilhelm IV:lle hyväksyttäväksi ja hän hyväksyikin sen. Lippu tuli sittemmin tunnetuksi yhdistyneiden heimojen lippuna.

Waitangin sopimuksen jälkeen 1840 Uudessa-Seelannissa Union Jack korvasi käytössä yhdistyneiden heimojen lipun. Union Jack säilyi käytössä yhdessä maan oman lipun tai sen sijasta aina 1950-luvulle saakka. Uuden-Seelannin oman lipun juuret ovat vuoden 1865 määräyksessä, jonka mukaan siirtomaahallinnon omistamien laivojen tuli käyttää sinistä lippua, jossa oli siirtomaan tunnukset. Uudella-Seelannilla ei ollut virallisia tunnuksia, joten sen laivat käyttivät aluksi pelkkää sinistä lippumallia. Vuonna 1867 tunnukseksi otettiin punaisella kirjoitettu NZ. Vuonna 1869 tämä tunnus korvattiin lipulla, johon oli kuvattu neljällä punaisella valkoreunaisella tähdellä etelän risti. Vuonna 1899 otettiin käyttöön viestilippu, joka oli muuten identtinen aiemman lipun kanssa, mutta punaiset tähdet oli sijoitettu valkoiseen ympyrään. Versio levisi käyttöön julkisissa rakennuksissa ja vaikka sitä kuvailtiin aluksi oikean lipun vääristykseksi, siitä tuli yleinen patrioottinen symboli buurisodan aikaan. Pääministeri Richard Seddon yritti vuonna 1900 tehdä sinisestä lipusta punaisilla tähdillä maan virallista lippua. Hanke kaatui kuitenkin kuvernööri Robert Stoutin vastustukseen ja lippu tuli lopulta käyttöön vain rajoitetussa määrin Uuden-Seelannin omistamilla laivoilla. Lippua yritettiin virallistaa jälleen 5. marraskuuta 1901 ja kuningas hyväksyi sen 24. maaliskuuta 1902. 27. kesäkuuta 1902 lippu määriteltiin virallisesti. Lippua koskevia lakeja muutettiin vielä tämän jälkeen vuosina 1903, 1908 ja 1981.

Uudessa-Seelannissa käytetään virallisissa yhteyksissä Uuden-Seelannin varsinaisen lipun lisäksi kuutta eri lippua. Kuningattaren lippu otettiin käyttöön vuonna 1962 ja se symboloi Elisabet II:n asemaa Uuden-Seelannin kuningattarena. Nykyinen kenraalikuvernöörin lippu otettiin käyttöön vuonna 2008. Se korvasi aiemman vuodesta 1937 käytössä olleen lipun. Uuteen-Seelantiin rekisteröidyt kauppalaivat käyttävät lippua, joka on pohjaväriltään punainen, mutta muuten sama normaalin lipun kanssa. Valkopohjaista lippua käyttää puolestaan laivasto. Ilmavoimien lipussa etelän ristin tilalle on kuvattu ilmavoimien symboli ja kirjaimet NZ. Myös siviili-ilmaliikenteellä on oma lippunsa.

Kansallislippu 
Uuden-Seelannin lippu

Maa (alue) - Uusi-Seelanti

Uusi-Seelanti on Tyynen valtameren lounaisosassa sijaitseva saarivaltio, joka koostuu kahdesta pääsaaresta – Etelä- ja Pohjoissaaresta – sekä lukuisista pienemmistä saarista. Lähin naapurivaltio, Australia, sijaitsee noin 1 500 kilometrin päässä luoteessa. Etelässä sijaitsee Etelämanner ja pohjoisessa Uusi-Kaledonia, Fidži ja Tonga. Uuden-Seelannin pinta-ala on noin 270 000 neliökilometriä, asukasluku noin 4,4 miljoonaa, ja sen pääkaupunki on Wellington.

Uuden-Seelannin saaret ovat suurelta osin tuliperäisiä. Ennen eurooppalaisten saapumista niillä asui polynesialaistaustaisia maoreja, jotka ovat onnistuneet säilyttämään osan kulttuuriperinteistään nykypäivään asti. Eurooppalaisia uudisasukkaita Uuteen-Seelantiin houkuttivat metsästys- ja kalastusmahdollisuudet sekä lyhytaikainen kultaryntäys. Maa oli Britannian siirtomaa vuoteen 1931, jolloin siitä tuli itsenäinen Kansainyhteisön jäsen. Sen talous nojaa edelleen maanviljelyyn, varsinkin karjanhoitoon. Matkailua kehitetään voimakkaasti, ja maa tekee itseään tunnetuksi myös houkuttelemalla kansainvälisiä elokuvaryhmiä.

Kieli

Flag of New Zealand (English)  Bandiera della Nuova Zelanda (Italiano)  Vlag van Nieuw-Zeeland (Nederlands)  Drapeau de la Nouvelle-Zélande (Français)  Flagge Neuseelands (Deutsch)  Bandeira da Nova Zelândia (Português)  Флаг Новой Зеландии (Русский)  Bandera de Nueva Zelanda (Español)  Flaga Nowej Zelandii (Polski)  新西兰国旗 (中文)  Nya Zeelands flagga (Svenska)  ニュージーランドの国旗 (日本語)  Прапор Нової Зеландії (Українська)  Национално знаме на Нова Зеландия (Български)  뉴질랜드의 국기 (한국어)  Uuden-Seelannin lippu (Suomi)  Bendera Selandia Baru (Bahasa Indonesia)  Naujosios Zelandijos vėliava (Lietuvių)  New Zealands flag (Dansk)  Novozélandská vlajka (Česky)  Yeni Zelanda bayrağı (Türkçe)  Застава Новог Зеланда (Српски / Srpski)  Uus-Meremaa lipp (Eesti)  Vlajka Nového Zélandu (Slovenčina)  Új-Zéland zászlaja (Magyar)  Zastava Novog Zelanda (Hrvatski)  ธงชาตินิวซีแลนด์ (ไทย)  Σημαία της Νέας Ζηλανδίας (Ελληνικά) 
 mapnall@gmail.com