Kartta - Djibouti (Republic of Djibouti)

Djiboutin lippu

Djiboutin tasavalta eli Djibouti on pieni valtio Afrikan itäosassa, niin sanotussa Afrikan sarvessa, Punaisenmeren ja Adeninlahden erottavan Bab el Mandebin salmen kohdalla. Djiboutin naapurimaat ovat pohjoisessa Eritrea, lännessä sekä etelässä Etiopia ja idässä Somalia. Maa oli Ranskan siirtomaana aina vuoteen 1977 saakka. Maan pääkaupunki on Djibouti ja maassa elää arvion mukaan vuonna 2011 noin 760 000 ihmistä, joista yli puolet elää pääkaupungissa. Djiboutilla on pinta-alaa 23 200 neliökilometriä, josta 20 neliökilometriä on sisävesiä ja 10 neliökilometriä keinokasteltua aluetta. Djibouti on sekä ilmastollisesti että maankin osalta hyvin kuivaa ja polttavan kuumaa aluetta, minkä vuoksi viljelyskelpoista maata ei ole kuin 0,4 prosenttia koko pinta-alasta. Djibouti onkin erittäin riippuvainen elintarvikkeiden tuonnista.

Djibouti on vapaakauppa-aluetta ja sen talous perustuu pitkälti sen satamaan sekä ulkomaanapuun. Maalla oli vuonna 2012 työvoimaa 294 600 henkeä, joista vain 40 prosenttia on työllistynyt. Maassa käytetään valuuttana Yhdysvaltain dollariin sidottua Djiboutin frangia. Djiboutin 5,4 miljardin dollarin bruttokansantuotteesta lähes 80 prosenttia koostuu palveluista, kun teollisuuden osuus on noin 17 prosenttia (vuoden 2017 arvioita).

Djibouti sijaitsee itäisessä Afrikassa Adeninlahden ja Punaisenmeren rannikolla. Geologisesti Djiboutin sijainti osuu Afrikan, Somalian ja Arabian laattojen kohtaamispisteeseen, jota kutsutaan Afarin syvängöksi. Djiboutin maasta suurin osa on kenotsooisen maailmankauden tulivuoritoiminnasta syntynyttä basalttia, vain kaakkoisosassa on pieni alue mesotsooisen maailmankauden kerrostumia. Lohkoliikuntojen vuoksi Djibouti on pinnanmuodollisesti hyvin vaihtelevaa aluetta. Korkein kohta on maan pohjoisosassa sijaitseva Moussa Alin tulivuori (2 028 m). Matalin kohta vastaavasti on 155 metriä merenpinnan alapuolella sijaitseva Assaljärvi, joka on samalla koko Afrikan matalin kohta.

Maata ympäröi lännessä Etiopian ylänkö ja idässä Danakilin horsti. Pohjoisessa sijaitsee Danakilin alanko, jonka keskellä sijaitsee yksi maailman kuumimmista paikoista, Danakilin aavikko. Alangolla on runsaasti vulkaanista ja seismistä toimintaa. Pienikokoiset maanjäristykset ovat koko maassa yleisiä. Maassa ei ole merkittäviä jokia, ja Assaljärven lisäksi maahan ulottuu osa Abhejärven itäosasta. Muodoltaan valtio muistuttaa hieman C-kirjainta, jonka sisäosiin tunkeutuu Adeninlahden jatkeena Tadjouranlahti, jonka pohjoispuolella sijaitsee Mablan vuoristo, ja jossa sijaitsevat muutamat Djiboutille kuuluvat saaret. Pieni salmi erottaa Tadjouraninlahdesta Ghoubet Kharab -nimisen vesialueen, jonka lounaispuolelle avautuu laaja Gaggaden tasanko. Pohjavettä käytetään kasteluun, mutta siinä on suolaantumisen uhka.