Kartta - Itävalta (Republic of Austria)

Itävallan lippu

Itävalta, virallisesti Itävallan tasavalta , on sisämaavaltio Keski-Euroopassa. Se koostuu yhdeksästä osavaltiosta. Itävallan naapurimaat ovat lännessä Liechtenstein, Sveitsi ja Italia, etelässä Slovenia, idässä Unkari sekä pohjoisessa Slovakia, Saksa ja Tšekki.

Itävallan maiseman tunnusomaisia piirteitä ovat Alpit ja Tonava.

Neusiedlerjärven rantamaisemaa.

Itävalta on valtio Keski-Euroopan eteläosissa, ja sen pinta-ala on 83 883 neliökilometriä. Sen rajanaapurit ovat Saksa ja Tšekki pohjoisessa, Slovakia ja Unkari idässä, Slovenia ja Italia etelässä sekä Sveitsi ja Liechtenstein lännessä.

Itävallan maantieteen tärkeimmät piirteet ovat Alpit ja Tonava. Alppien alueeseen kuuluu 62 prosenttia koko maan pinta-alasta, ja vuoristo voidaan Itävallassa jakaa kolmeen lännestä itään kulkevaan vuorijonoon. Pohjoisten ja Eteläisten Kalkki-Alppien väliin jää niin sanottu Keskus-Alpit. Keskimmäiseen vuoristoalue on näistä korkein, ja siihen kuuluvat muun muassa Ötztalin Alpit ja Hohe Tauern. Kärntenissä on maan korkein kohta, 3 798 metrin korkuinen Großglockner.

Alppien pohjoispuolella on kukkulainen subalpiininen vyöhyke, joka ulottuu aina Tonavalle asti. Sen pohjoispuoli kuuluu osittain Böömin massiivin ylänköalueeseen. Wienin itäpuolella oleva tasanko puolestaan on Pienen Unkarin alangon läntinen jatke.

Alppien vedenjakajan pohjoispuolen joet ovat Tonavan sivujokia ja laskevat suoraan Tonavaan, kun taas maan keski- ja itäosan joet virtaavat etelään ja yhtyvät Serbiassa Dravaan, joka vie niiden vedet Tonavaan. Vedenjakajan eteläpuolelta joet virtaavat puolestaan Italian Po-jokeen. Suoraan Tonavaan laskevista joista huomattavimpia ovat Inn, Salzach ja Enns. Dravan vesistön jokia ovat puolestaan Gail, Mürz ja Mur. Itävallassa on myös useita järviä, joista monet ovat syntyneet jääkauden seurauksena. Suurimmat järvistä ovat vain osaksi Itävallan puolella, Bodenjärvi lännessä ja Neusiedlerjärvi idässä.