Kartta - Jordania (Hashemite Kingdom of Jordan)

Jordanian lippu

Jordanian hašemiittinen kuningaskunta eli Jordania (الأردنّ, Al-ʼUrdunn) on valtio Lähi-idässä Israelin, Saudi-Arabian, Syyrian ja Irakin naapurina. Alue tunnettiin aikaisemmin nimellä Transjordania.

Jordanian aluetta ovat hallinneet vuosisatojen aikana monet Välimeren ja Lähi-idän suurvallat Egyptistä ottomaaneihin. Maailmansotien välisen ajan se kuului Britannian etupiiriin. Jordaniaa johtaa kuningas Abdullah II, joka peri valtaistuimen isältään kuningas Husseinilta tämän kuoltua vuonna 1999. Hussein johti maata lähes 50 vuoden ajan vuodesta 1952 vuoteen 1999.

Suurin osa maasta on kuivaa autiomaata, mutta maan keskiosassa sijaitseva Jordanin laakso on hedelmällinen, ja siellä viljellään muun muassa oliiveja ja eukalyptusta. Asukkaista valtaosa on arabeja, jotka kulttuurinsa perusteella jaetaan jordanialaisiin, palestiinalaisiin ja beduiineihin.

Kuningas Hussein hallitsi maata vuosina 1953–1999. Hän nousi valtaan viisitoistavuotiaana isoisänsä salamurhan ja isänsä lyhyen valtakauden jälkeen. Kuningas Abdullah ammuttiin heinäkuussa 1951 Al-Aksan moskeijan portailla, yhdellä islamin pyhimmistä paikoista. Hänen poikansa Talalin lyhyen valtakauden aikana otettiin käyttöön uusi perustuslaki, joka teki Jordaniasta perustuslaillisen monarkian, jossa kuninkaalla on vahvat valtaoikeudet. Skitsofreniasta kärsinyt Talal luopui vallasta poikansa hyväksi. Englannissa opiskellut Hussein palasi kotiin, mutta häntä ei voitu kruunata ennen täysi-ikäisyyttä toukokuussa 1953.

Kuninkaana Hussein tasapainotteli taitavasti Yhdysvaltain, Neuvostoliiton, Britannian, eri arabivaltojen ja Israelin välissä läpi sotien ja kaappausyritysten. Husseinia pidettiin käytännönläheisenä rauhaa ja demokratiaa korostaneena hallitsijana. Vuonna 1958 Jordania ja Irak solmivat lyhytaikaisen valtioliiton, Arabifederaation, vastauksena aiemmin perustetulle Yhdistyneelle arabitasavallalle, mutta se purkautui jo samana vuonna Irakin kuninkaan Faisal II:n kuoltua vallankaappauksessa. Vuoden 1967 kuuden päivän sodassa Israel miehitti Länsirannan, ja maahan tuli lukuisa joukko palestiinalaispakolaisia, joiden fedayeen-taistelijat jatkoivat sotaa Israelia vastaan Jordaniasta käsin. Palestiinalaisjärjestöjen kasvava vaikutusvalta oli uhka maan turvallisuudelle. Syyskuussa 1970 käytiin sittemmin mustana syyskuuna tunnettu sisällissota, jossa palestiinalaisten järjestöt karkotettiin Libanoniin. Vaatimuksistaan Länsirannan alueeseen Jordania luopui lopullisesti vuonna 1988.

Lokakuun 1973 sodassa Jordania lähetti prikaatin Syyriaan taistelemaan Israelia vastaan, mutta maiden välisellä rajalla ei käyty taisteluja. Vuonna 1974 Hussein tunnusti PLO:n ainoaksi palestiinalaisten edustajaksi, mutta vuonna 1986 hän katkaisi kaikki yhteydet PLO:hon ja määräsi sen toimiston suljettavaksi. Vuonna 1991 Jordania aloitti neuvottelut Madridissa ja solmi rauhansopimuksen Israelin kanssa 26. lokakuuta 1994.