Kartta - Aceh (Nanggroe Aceh Darussalam Province)

Aceh (Nanggroe Aceh Darussalam Province)
Aceh on Indonesian kuuluva erityisalue Sumatran saaren pohjoisosassa. Erityishallintoalueen virallinen nimi on Nanggroe Aceh Darussalam. Aceh rajoittuu etelässä ja idässä Pohjois-Sumatran provinssiin. Muualta Acehia ympäröivät Intian valtameri, Andamaanienmeri ja Malakansalmi. Acehin väkiluku on noin 4,5 miljoonaa. Acehilaiset muodostavat väestöstä 90%. Jaavalaiset ovat alueen suurin vähemmistökansa.

Acehin uskotaan olleen ensimmäinen paikka, johon islam levisi Kaakkois-Aasiassa. Acehin sulttaanikunta oli 1600-luvun alussa vaurain, voimakkain ja sivistynein valtio Malakansalmen alueella. Aceh on kautta historiansa puolustanut kiivaasti poliittista itsenäisyyttään ulkopuolisia voimia kuten hollantilaisia miehittäjiä ja Indonesian hallintoa vastaan.

Vapaa Aceh-liike (GAM) julisti alueen itsenäiseksi vuonna 1976, mistä alkoi lähes 29 vuotta kestänyt aseellinen kapina Indonesian keskushallintoa vastaan. Konflikti päättyi vuonna 2005 Martti Ahtisaaren johtamien rauhan­neuvottelujen jälkeen solmittuun sopimukseen. Rauhansopimus on pitänyt tähän saakka ja yhteenotot armeijan ja Vapaa Aceh -liikkeen sissien välillä ovat päättyneet.

Aceh oli lähin maa-alue joulukuun 2004 Intian valtameren maanjäristyksen keskuksesta. Järistyksen aiheuttama tsunami tuhosi suurimman osan maakunnan länsirannikosta, suuren osan pääkaupungista Banda Acehista, ja osan itärannikosta. Yhteensä järistys ja tsunami aiheuttivat 167 736 indonesialaisen kuoleman tai katoamisen Acehissa ja Pohjois-Sumatralla, ja tuhosivat kodin 500 000:lta. Luonnonmullistuksen katsotaan osaltaan edesauttaneen Acehin rauhanprosessin etenemistä.

Aceh on luonnonvaroiltaan rikas: sen alueella on muun muassa huomattavat öljy- ja kaasuesiintymät. Muuhun Indonesiaan verrattuna Acehin maakunta on voimakkaan uskonnollinen - islamilainen šarialaki on voimassa ja sen käyttäytymissäännökset koskevat myös muita kuin muslimeja.

Acehin historiasta ennen islamin saapumista alueelle ei tiedetä paljoa. Acehin alueelta on löytynyt kivityökaluja ja vanhoja fossiileja, joiden perusteella Arkeologit uskovat että ensimmäiset Sumatran pohjoiskärjen ihmisasukkaat saapuivat alueelle noin 10 000 eaa.

 
Kartta - Aceh (Nanggroe Aceh Darussalam Province)
Kartta
Google - Kartta - Aceh
Google
Google Earth - Kartta - Aceh
Google Earth
Bing (täsmennyssivu) - Kartta - Aceh
Bing (täsmennyssivu)
Nokia (yritys) - Kartta - Aceh
Nokia (yritys)
OpenStreetMap - Kartta - Aceh
OpenStreetMap
Kartta - Aceh - Esri.WorldImagery
Esri.WorldImagery
Kartta - Aceh - Esri.WorldStreetMap
Esri.WorldStreetMap
Kartta - Aceh - OpenStreetMap.Mapnik
OpenStreetMap.Mapnik
Kartta - Aceh - OpenStreetMap.HOT
OpenStreetMap.HOT
Kartta - Aceh - OpenTopoMap
OpenTopoMap
Kartta - Aceh - CartoDB.Positron
CartoDB.Positron
Kartta - Aceh - CartoDB.Voyager
CartoDB.Voyager
Kartta - Aceh - OpenMapSurfer.Roads
OpenMapSurfer.Roads
Kartta - Aceh - Esri.WorldTopoMap
Esri.WorldTopoMap
Kartta - Aceh - Stamen.TonerLite
Stamen.TonerLite
Maa (alue) - Indonesia
Indonesian lippu
Indonesian tasavalta eli Indonesia on valtio Kaakkois-Aasiassa. Se koostuu 17 508 saaresta ja on maailman suurin saarivaltio. Suurimmat saaret ovat Sumatra, Jaava ja Sulawesi sekä Borneo. Indonesian väkiluku on yli 270 miljoonaa. Se on asukasluvultaan maailman neljänneksi suurin valtio ja suurin muslimienemmistöinen maa. Indonesia on valtiomuodoltaan tasavalta, jolla on vaaleilla valittu parlamentti ja presidentti. Maan pääkaupunki on Jakarta. Indonesialla on maarajaa kolmen valtion, Papua-Uuden-Guinean, Itä-Timorin ja Malesian, kanssa, sillä Uuden-Guinean ja Timorin saaret on jaettu kahden ja Borneo kolmen valtion kesken. Muita valtioita sen lähialueilla ovat Singapore, Filippiinit, Australia ja Intian Andamaanien ja Nikobaarien territorio.

Indonesian saaristo on ollut kaupalle merkittävä alue ainakin 600-luvulta lähtien, jolloin Srivijaya-kuningaskunta muodosti kauppayhteyksiä Kiinaan ja Intiaan. Indonesian historiaan ovat vaikuttaneet sen luonnonrikkauksia havitelleet suurvallat. Intian vaikutuksesta hindulaiset ja buddhalaiset kuningaskunnat kukoistivat alueella ajanlaskun alusta lähtien. Muslimikauppiaat toivat Indonesiaan islamin, ja eurooppalaiset suurvallat taistelivat löytöretkikaudella keskenään saadakseen monopolin Maustesaarten eli Molukkien kauppaan. Toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1945, 350 vuotta kestäneen Alankomaiden siirtomaavallan päätyttyä, Indonesia sai itsenäisyyden. Sen jälkeen maan historia on ollut myrskyisä, sillä vaikeuksia ovat tuoneet luonnonkatastrofit, korruptio, separatismi, demokratisoitumisen kompastelu ja nopeat talousmuutokset. Tasavalta perustettiin 1950; ensimmäinen presidentti oli Sukarno.
Valuutta / Kieli  
ISO Valuutta Symboli Significant Figures
IDR Indonesian rupia (Indonesian rupiah) Rp 2
ISO Kieli
EN Englannin kieli (English language)
NL Hollannin kieli (Dutch language)
ID Indonesian kieli (Indonesian language)
JV Jaavan kieli (Javanese language)
Naapurusto - Maa (alue)  
  •  Malesia 
  •  Itä-Timor 
  •  Papua-Uusi-Guinea 
Hallinnollinen alue
Maa, State, Alue,...
Kaupunki, Kylä,...