Gávdos (Dimos Gavdos)
Gávdos (, []; transl. myös Gávdhos) on Kreikan saari, joka kuuluu Kreetan saariin ja sijaitsee Välimereen kuuluvassa Libyanmeressä Kreetan eteläpuolella. Saaren pinta-ala on 27 neliökilometriä ja asukasluku oli 152 vuonna 2011. Hallinnollisesti saari kuuluu Gávdoksen kuntaan, Chanián alueyksikköön ja Kreetan alueeseen. Gávdoksella sijaitsee Euroopan eteläisin kohta.
Gávdos asutettiin neoliittisella kaudella, jonka jälkeen saarella ovat pitäneet valtaa monet eri tahot. Roomalaiset perustivat saarelle kauppapaikan, ja apostoli Paavali ajautui saarelle vuonna 62. Gávdos autioitui merirosvokaudella 800–1100-luvulla, ja se asutettiin uudestaan vasta osmaniaikana vuoteen 1880 mennessä. Kreikkaan se liitettiin vuonna 1913.
Gávdos on tunnettu kautta aikojen monella eri nimellä. Klaudios Ptolemaios käytti saaresta nimiä Klaudos ja Kaudos. Strabon puolestaan käytti nimeä Gaudos. Antiikin roomalaiset tunsivat saaren myös esimerkiksi nimillä Claudia, Clauda, Claudos ja Cauda. Uuden testamentin Apostolien tekojen kreikkalaisissa käsikirjoituksissa saaresta käytetään nimiä Kauda ja Klaude.
Venetsialaisaikana saaresta käytettiin nimityksiä Gozzo, Gotzo, Goudos, Kaudos ja Gaudos. Gotzo-nimityksen alkuperä on mahdollisesti Maltalle kuuluvassa Gozon saaren nimessä. Osmanikaudella saari tunnettiin nimillä Bugadoz ja Gondzo. Nykyistä Gávdos-nimeä on käytetty vuodesta 1872 lähtien. Kreikan laivaston virallisissa kartoissa vuodelta 1983 on saaresta käytetty nimeä Gavdos-Klavdos.
Nykyinen Gávdos-nimi on saanut vaikutteita Ogygia-nimestä. Homeros mainitsee Odysseia-teoksessaan Ogygian nymfi Kalypson kotisaareksi.
Gávdos asutettiin neoliittisella kaudella, jonka jälkeen saarella ovat pitäneet valtaa monet eri tahot. Roomalaiset perustivat saarelle kauppapaikan, ja apostoli Paavali ajautui saarelle vuonna 62. Gávdos autioitui merirosvokaudella 800–1100-luvulla, ja se asutettiin uudestaan vasta osmaniaikana vuoteen 1880 mennessä. Kreikkaan se liitettiin vuonna 1913.
Gávdos on tunnettu kautta aikojen monella eri nimellä. Klaudios Ptolemaios käytti saaresta nimiä Klaudos ja Kaudos. Strabon puolestaan käytti nimeä Gaudos. Antiikin roomalaiset tunsivat saaren myös esimerkiksi nimillä Claudia, Clauda, Claudos ja Cauda. Uuden testamentin Apostolien tekojen kreikkalaisissa käsikirjoituksissa saaresta käytetään nimiä Kauda ja Klaude.
Venetsialaisaikana saaresta käytettiin nimityksiä Gozzo, Gotzo, Goudos, Kaudos ja Gaudos. Gotzo-nimityksen alkuperä on mahdollisesti Maltalle kuuluvassa Gozon saaren nimessä. Osmanikaudella saari tunnettiin nimillä Bugadoz ja Gondzo. Nykyistä Gávdos-nimeä on käytetty vuodesta 1872 lähtien. Kreikan laivaston virallisissa kartoissa vuodelta 1983 on saaresta käytetty nimeä Gavdos-Klavdos.
Nykyinen Gávdos-nimi on saanut vaikutteita Ogygia-nimestä. Homeros mainitsee Odysseia-teoksessaan Ogygian nymfi Kalypson kotisaareksi.
Kartta - Gávdos (Dimos Gavdos)
Kartta
Maa (alue) - Kreikka
Kreikan lippu |
Kreikan sijainti on strateginen Euroopan, Aasian ja Afrikan risteämäkohdassa. Maan naapurimaat ovat Albania, Pohjois-Makedonia, Bulgaria ja Turkki. Kreikka jaetaan perinteisesti yhdeksään maantieteelliseen alueeseen, jotka ovat Manner-Kreikan Keski-Kreikka, Peloponnesos, Thessalia, Epeiros, Makedonia ja Traakia sekä saariston Egeanmeren saaret, Jooniansaaret ja Kreeta. Kreikka on vuoristoinen ja maanjäristysherkkä. Saaristoon kuuluu laskutavasta riippuen 2 000–6 000 saarta. Maan rannikko on Euroopan pisin.
Valuutta / Kieli
ISO | Valuutta | Symboli | Significant Figures |
---|---|---|---|
EUR | Euro (Euro) | € | 2 |
ISO | Kieli |
---|---|
EN | Englannin kieli (English language) |
EL | Kreikan kieli (Greek language) |
FR | Ranskan kieli (French language) |