Kartta - HMS Victory

HMS Victory oli Britannian kuninkaallisen laivaston 100-tykkinen ensimmäisen luokan linjalaiva. Se oli Trafalgarin taistelussa 21. lokakuuta 1805 amiraali Horatio Nelsonin lippulaiva, jonka kannella hän sai kuolettavan osuman tarkka-ampujan luodista. Alus on ainoa nykypäivään asti säilynyt Ranskan vallankumoussotiin ja Napoleonin sotiin osallistunut sotalaiva maailmassa. Victory on edelleen kuninkaallisen laivaston komentajan lippulaiva ja nimellisesti palveluksessa.

Seitsenvuotisen sodan aikana laivaston esikunta teki 6. kesäkuuta 1759 päätöksen laivaston täydentämisestä kahdellatoista uudella Sir Thomas Sladen suunnittelemalla aluksella. Esikunta hyväksyi 14. kesäkuuta Sladen suunnitelmat aluksista ja tilausvaltuutus annettiin 7. heinäkuuta. Victory tilattiin 24. kesäkuuta 1759 Chathamin telakalta, missä köli laskettiin 23. heinäkuuta 1759 päärakennusmestarina John Lock. Alus nimettiin 30. lokakuuta 1760 annetun Amiraliteetin määräyksen mukaisesti Victoryksi sodassa saatujen voittojen kunniaksi.

Aluksen rakentamisesta vastannut mestari Lock kuoli vuonna 1762, jolloin hänen tilalleen tuli Edward Allin. Sodan päättyessä 1763 osa telakan työntekijöistä irtisanottiin, mikä hidasti töitä aluksella. Alus laskettiin vesille 7. toukokuuta 1765. Rungon, mastojen ja puomien rakentaminen maksoi 57 748 puntaa 1 šillingin ja 7 pennyä, johon lisättiin 5 426 puntaa 1 šillinki ja 5 pennyä takilointiin ja varustamiseen. Aluksen valmistumisen aikaisena aseistuksena oli 30 kappaletta lyhyitä 42 naulan tykkejä, 28 kappaletta keskipitkiä 24 naulan tykkejä, 30 kappaletta pitkiä 12 naulan tykkejä ja 12 kappaletta 6 naulan tykkejä.

Koepurjehduksen jälkeen alusta ei kuitenkaan otettu palvelukseen, vaan se siirrettiin reserviin. Alus ankkuroitiin niin kutsutulle Gillingham Watersin alueelle, kunnes Ranska liittyi mukaan Yhdysvaltain vapaussotaan. Vuonna 1768 aluksella todettiin vuoto ja se siirrettiin 7. maaliskuuta Chathamin telakalle tiivistettäväksi. Kaksi viikkoa myöhemmin alus palautettiin ankkuripaikalleen, mistä se siirrettiin 18. toukokuuta 1771 Chathamin telakalle kunnostettavaksi ja laskettiin vesille 10. lokakuuta. Työ maksoi 4 276 puntaa 9 šillinkiä ja 9 pennyä.