Kartta - Kittilä

Suurikuusikon kaivoksen avolouhos. Kittilä on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnan länsiosassa. Kunnassa asuu 0 ihmistä ja sen pinta-ala on 0 km2, josta 0 km2 on vesistöjä. Väestötiheys on 0 asukasta/km2.

Kittilän naapurikunnat ovat Enontekiö, Inari, Kolari, Muonio, Rovaniemi ja Sodankylä, ja siellä on 2 471 vapaa-ajan asuntoa. Levin hiihtokeskus sijaitsee Kittilässä, Sirkan kylässä. Kunnassa on Kittilän lentoasema, joka palvelee matkailua ja ilmavoimia. Vuonna 2019 lentoaseman kautta kulki 363 161 matkustajaa. Kittilän oppilaitokset ovat lukio ja matkailualan oppilaitos, Lapin ammattiopisto ja sen Levi-instituutti. Kunnan suurimpia urheiluseuroja ovat mm. jääkiekko- ja jalkapalloseura Kittilän Palloseura eli KiPS sekä salibandyseura SBC Levi.

[[Kittilän lentoasema Kittilän kunta on ollut jo pitkään muuttovoittoinen ja taloudeltaan tasapainoinen kunta. Talviset matkailusesongit Levin hiihtokeskukseen ovat rikastuttaneet kuntaa merkittävästi.

Kittilän Suurikuusikossa sijaitsee kanadalaisen kaivosyhtiö Agnico Eagle Minesin omistama Euroopan suurin kultakaivos rikastamoineen. Malmion suuruuden arvioidaan olevan noin 56 miljoonaa tonnia. Kultapitoisuus vaihtelee välillä 2,5–4,7 g/tonni. Kaivoksessa riittää louhittavaa tämän hetken arvion mukaan vuoteen 2035 asti. Kittilässä on sijainnut myös Pahta­vuoman kupari­kaivos.

Kittilän kuntapäättäjiä vastaan on syksyllä 2017 nostettu suuri määrä rikossyytteitä. Syytteessä on 28 luottamushenkilöä. Kittilän kuntapäättäjiä epäillään hiihtohissin hankintaan sekä kunnanjohtajan erottamiseen liittyvistä rikoksista.

Varhaisimmat asukkaat Kittilän alueella tiedetään pronssi- ja kivikauden raja-ajalta, 3 500–3 000 vuoden takaa. Löydetyt esineet viittaavat etelästä tulleeseen asutukseen ja suomalais-ugrilaiseen kulttuuriin, mutta eräät Lapin alueelta löydetyt luurangot antavat aiheen olettaa, etteivät he olleet saamelaisia.

Entisaikaan kuljettaessa yleisin ja helpoin tie kesäisin oli vesitie. Talvisin Lapissa on ajettu myös poroilla ja luonteenomaisin lappalaisten ajoneuvo on ollut ahkio eli pulkka. Myös rekiä ja kelkkoja on käytetty. Talvitiet merkittiin pilkoilla ja risuilla, tikoilla. Lyötteiden, kuoppien tasoittamiseen kuului myös talviteiden kunnossapito. Sirkan kylän ensimmäinen uudisasukas tuli Vienasta Tširkkakemijoen varrelta. Sirkan kylän nimi juontuu kuitenkin Sirkka-järvestä, joka on Itä-Hämeessä yleinen vesistön nimi ja tarkoittaa vedenkertymää.

Matkailijoita Lapissa oli käynyt silloin tällöin jo vanhoinakin aikoina, jopa 1700-luvulla. Kittilään ja Pallakselle retkeiltiin jo 1800-luvulla. Sirkan kylässä oli 1860-luvulla kievari Juho Sirkan talossa. Myöhemmin kievari oli Pihkalassa ja Kuusikossa. Vuonna 1866 perustettiin kievarit Rauhalaan ja Rovaseen (Pöntsö). Pöntsön kievari oli erittäin kuuluisa ja suosittu. Kittilän ja Rovaniemen välille avattiin tielinja vuonna 1858. Vuonna 1889 soratie oli valmis ja 24. syyskuuta pidettiin ”kruunun tien syyni” jolloin tie annettiin kunnan haltuun.

Suomen matkailijayhdistyksen vuosikirjassa no 1 vuodelta 1895 kirjoitettiin Kittilästä: ”Ja jos ei halua tunkeutua syvemmälle sydänmaihin, niin tarjoaa jo Kittilän kirkonkylän seutu osapuilleen kuvan Lapista. Kylän lähellä on mahtava Levitunturi, jonka huipulta näkee laajat maisemat.”

Auto tuli Kittilään ensimmäistä kertaa vuonna 1908. Postiauton alkaessa liikennöidä Kittilässä kerran viikossa vuonna 1923 alkoi Kittilässä linja-autoliikenne.