Kartta - Komorit (Union of the Comoros)

Komorien lippu

Komorien liitto eli Komorit on saaristovaltio Mosambikin kanaalin pohjoisosassa Intian valtamerellä. Valtio koostuu kolmesta saaresta: Iso-Komori, Moheli ja Anjouan. Komorien saariryhmään kuuluva Mayotte on Ranskan hallinnassa, mutta Komorien liiton hallitus katsoo sen kuuluvan osaksi liittoa. Vuoteen 2003 valtion virallinen nimi oli Komorien islamilainen liittotasavalta.

Malesialais-polynesialaiset purjehtijat asettuivat Komoreille 600-luvulta alkaen. Persialaiset ja arabit saapuivat saarille 1000-luvulta alkaen ja saaret toimivat orja- ja maustekaupan keskuksena. Islam saapui myös saarille arabikauppiaiden myötä. Portugalilaiset löysivät saaret vuonna 1527, mutta vasta vuonna 1841 Ranska alkoi ottaa niitä hallintoonsa.

Vuonna 1886 Komoreista tuli Ranskan protektoraatti ja vuonna 1912 siirtomaa. Ranskalaiset ja varakkaat arabit perustivat saarille plantaaseja vientiä varten. Toisen maailmansodan aikana britit valtasivat Komorit Vichyn Ranskan hallinnolta 25. syyskuuta 1942 ja luovuttivat sen Charles de Gaullen hallinnolle. Sodan jälkeen Komoreista tuli Ranskan merentakainen territorio, ja vuonna 1961 saaret saivat itsehallinnon. Vuoden 1968 opiskelijaliikehdintä joudutti itsenäistymiskehitystä ja vuonna 1973 tehdyn sopimuksen mukaan Komorien piti itsenäistyä vuonna 1978.

Komorien parlamentti julisti kuitenkin maan itsenäiseksi 6. heinäkuuta 1975. Mayotten saaren edustajat pidättäytyivät parlamentin itsenäisyysäänestyksestä, ja Mayotten asukkaista suurin osa kannatti vuosien 1974 ja 1976 kansanäänestyksissä pysymistä Ranskan yhteydessä.

Komorien itsenäistyttyä Said Mohammed Jaffar toimi valtion päämiehenä, kunnes vallankumouksellinen sosialisti Ali Soilih kaappasi vallan häneltä tammikuussa 1976. Soilih pysyi vallassa toukokuuhun 1978 saakka, kunnes Bob Denardin johtamat joukot syrjäyttivät hänet. Soilihin syrjäyttämisen jälkeen Bob Denard otti vallan.

Komoreilla on itsenäisyyden aikana ollut yli 20 vallankaappausta tai kaappausyritystä. Niistä neljä on ollut ranskalaissyntyisen palkkasoturi Bob Denardin järjestämiä ja vuosina 1978–1989 maa oli pitkälle hänen komennossaan. Ranskan ja Etelä-Afrikan vedettyä tukensa pois Denardilta tämä lähti maanpakoon saarilta vuonna 1989 ja maan johtoon nousi Said Mohamed Djohar. 28. syyskuuta 1995 Denard ja joukko palkkasotureita kaappasivat vallan, mutta Ranskan lähettämät sotilaat palauttivat Djoharin hallinnon viikkoa myöhemmin. Uusien vaalien jälkeen presidentiksi nousi Mohamed Taki Abdoulkarim maaliskuussa 1996, mutta vuonna 1997 Anjouan ja Mohéli alkoivat pyrkiä eroon valtiosta. Ne toivoivat joko itsenäisyyttä tai paluuta Ranskan valtaan. Ranska ei suostunut palauttamaan siirtomaavaltaansa Anjouanilla ja Mohélilla, joten nämä julistautuivat itsenäisiksi. Presidentti Taki kuoli 6. marraskuuta 1998 ja eversti Azali Assoumani kaappasi vallan huhtikuussa 1999, mutta vallankaappaus koski vain Komorien suurinta saarta Gran Comorea. Assoumani vahvisti presidenttiytensä vuoden 2002 vaaleissa.

Vuonna 2005 tuhannet asukkaat pakenivat tulivuoren syöksemää tuhkaa. Vuonna 2006 anjouanilainen Ahmed Abdallah Mohamed Sambi valittiin liittovaltion presidentiksi. Vuonna 2007 Anjouan valitsi omaksi presidentikseen Mohamed Bacarin. Vuonna 2008 Afrikan unionin ja Komorien joukot pakottivat Anjouanin liittovaltion alaisuuteen. Vuonna 2009 Mayotten saari päätti kansanäänestyksellä liittyä Ranskaan. Komorien hallitus julisti vaalituloksen mitättömäksi. Joulukuussa 2009 presidentti Sambin puolue sai murskavoiton parlamenttivaaleissa. Huhtikuussa 2010 presidentin turvakaartiin liittyi libyalaisia sotilaita kouluttajiksi. Kesäkuussa 2010 poliittiset johtajat saivat sovittua seuraavien vaalien aikataulusta, joka alkoi presidentin esivaaleilla marraskuussa 2010. Vaalit voitti Ikililou Dhoinine, josta tuli Komorien presidentti. Vuoden 2016 presidentinvaaleissa presidentiksi valittiin Azali Assoumani.