Kartta - Maunula

Maunula on Helsingin 28. kaupunginosaan eli Oulunkylään kuuluva osa-alue. Helsingin palvelujaotuksessa Maunula on yksi Pohjoisen suurpiirin peruspiiri tai sen osa-alue; samaan Maunulan peruspiiriin kuuluvat myös Pirkkola, Metsälä ja Maunulanpuisto.

Maantieteellisesti Maunulan lähiö alkaa lännessä Keskuspuiston itäpuolelta. Pohjoisraja kulkee Pirkkolantietä ja itäosissa Suursuon viheralueen pohjoisreunaa pitkin. Idässä Maunula rajoittuu Tuusulanväylään. Etelässä naapurina on Metsälä pienen viherkaistan takana ja lännessä Haaga.

Maunula on rakennettu Oulunkylän kartanon maille vuodesta 1946 lähtien. Kerrostaloista pääosa kohosi 1950–1970-luvuilla.

Nimi Maunula (ruots. Månsas) on peräisin Monsaksen tilasta. Osa Monsaksen maista sijaitsi Maunulan alueella. Monsaksen tilan päärakennus tosin sijaitsi ja sijaitsee edelleen Oulunkylän Patolassa.

Maunula oli aiemmin osa Oulunkylän kuntaa, joka oli erotettu Helsingin maalaiskunnasta vuonna 1921. Maunulan alue liitettiin Helsinkiin suuressa alueliitoksessa 1946. Alue oli läntistä huvila-aluetta lukuun ottamatta rakentamaton. Alueen asemakaava vahvistettiin 1958. Rakentaminen aloitettiin vuonna 1949 alueen pohjoisosasta, jonne nousi Puu-Maunula. Maunulasta oli tarkoitus rakentaa huvilakaupunki Oulunkylän tapaan, mutta asuntopulan takia rakentamista tehostettiin. Maunulasta tuli Oulunkylän kaupunginosan osa-alue vuonna 1959.

Puutaloalueen suunnitteli Viljo Revell. Hän laati neljä talotyyppiä, joista kahta käytettiin alueen toteuttamisessa. Alueelle oli tarkoitus rakentaa 113 taloa, mutta 1946–1947 niitä rakennettiin vain 37 kappaletta. Puurakentamista suosittiin tiilipulan takia. Talot kuitenkin purettiin 1970-luvun alkuun mennessä.

Maunulan Kansanasuntoja päästiin rakentamaan, kun eduskunta sääti 1949 arava-lait. Vuoteen 1953 mennessä valmistui kolme korttelia väljästi luontoon sijoitettuja rakennuksia. Metsäpurontien varteen rakennetuista taloista tuli melko yksinkertaisia punatiilisiä, satulakattoisia, kolmikerroksisia kerrostaloja. Viimeisimpinä toteutetut kansanasunnot poikkesivat hieman edellisistä, sillä niissä Revell otti käyttöön betonilaatat julkisivumateriaalina eikä sisäänkäyntien päälle rakennettu lippaa. Rakennusten alakerroksiin sijoitettiin suuri-ikkunaisia myymälätiloja.

1953 alueelle valmistui kuutiomainen, nauhaikkunallinen saunapesula, josta tuli suosittu Maunulan ja lähiseudun asukkaiden keskuudessa. Se sai lempinimen Saunabaari.

Rakentaminen jatkui kiivaana läpi 1950- ja 1960-luvun, mutta asemakaavallisesti väljänä ja alueen profiilia noudattaen. 1970-luvulla puutaloalue purettiin tasakattoisten kerrostalojen tieltä.

Maunulan puutaloja 1967.