Kartta - Montserrat (Parish of Saint Georges)

Montserrat on Britannian hallinnoima tuliperäinen kokoinen saari Leewardsaarilla itäisellä Karibianmerellä. Sen valtionpäämies on Britannian monarkki, jota saarella edustaa kuvernööri. Saarella on oma parlamenttinsa ja hallituksensa, ja saarelaisilla on Ison-Britannian kansalaisuus.

Montserrat oli asumaton, kun Kristoffer Kolumbus näki sen marraskuussa 1493 ja nimesi sen espanjalaisen Montserratin luostarin mukaan. Saaren asuttivat 1632 Saint Kittsin lähetyt irlantilaiset. Samana vuonna siitä tuli Englannin siirtomaa. Saari vaihtoi muutamia kertoja omistajaa, kunnes se palautettiin 1783 Britannialle. Oma siirtomaansa Montserratista tuli 1962 lyhytaikaisen Länti-Intian federaation hajottua. Montserrat on kärsinyt 1900-luvun lopulla luonnonmullistuksista: hurrikaani Hugo tuhosi saarta 1989 ja Soufrière Hillsin 1995 alkanut purkaus muutti kaksi kolmasosaa saaresta asuinkelvottomaksi.

Montserratissa oli vuoden 2011 väestönlaskennan mukaan. Asukkaita oli 1990-luvun alkupuolella yli, mutta tulivuorenpurkausten jälkeen kaksi kolmasosaa väestöstä muutti ulkomaille. Väestö on pääosin afrikkalaistaustaista, mutta saarella elää myös eurooppalaisten jälkeläisiä. Englanti on virallinen kieli, mutta suurin osa puhuu kreolikieltä. Montserratin kulttuuri on karibialaista, mutta siinä on sävyjä irlantilaisesta perinteestä. Saari oli 1970- ja 1980-luvuilla merkittävä rock-keskus, sillä Beatlesin tuottaja George Martin perusti 1977 saarelle levytysstudion, joka suljettiin 1989. Kriketti on saaren suosituin urheilulaji.

Montserrat ilmakuvassa. Monsterrat on noin 102 neliökilometrin laajuinen vuoristoinen saari. Sen leveys on 11 ja pituus 18 kilometriä. Saari sijaitsee Karibialla 43 kilometriä lounaaseen Antiguasta ja 70 kilometriä luoteeseen Guadeloupesta.

Saaren sisäosissa on kolme vuorialuetta, Silver Hills pohjoisessa sekä Centre Hills ja Soufrière Hills keskiosissa. Rannikkotasanko on kapea, ja se nousee jyrkästi sisäosien vuoristoihin. Vuoristoja halkoo kapeat laaksot ja rotkot. Saaren korkein kohta on Soufrière Hillsiin kuuluva Chances Peakin huippu, joka on korkea. Rannikoilla on joitakin rantoja, joiden hiekka on vulkaanisuuden takia harmaata tai ruskeata.

Soufrière Hillsin tulivuori purkautui tuhoisasti heinäkuussa 1995 ja aiheutti laajoja evakuointeja. Purkausten sarjassa Soufrière Hills vuoroin kasvoi ja romahti, ja suurimmassa purkauksessa kesäkuussa 1997 lähes seitsemän neliökilometriä metsää, maanviljelysmaata ja kyliä tuhoutui tuhkan ja pyroklastisen pilven takia. Purkausten takia Montserratin eteläosa on julistettu suljetuksi alueeksi (Exclusion Zone), jolle pääsy on kielletty.

Saarten ilmasto on trooppinen, eikä lämpötila juurikaan vaihtele vuodenaikojen välillä. Lämpötila on keskimäärin 22–31 celsiusastetta. Sademäärä on tuulenpuoleisilla rinteillä vuodessa, lounaisosan suojanpuolen rinteillä. Kesällä ja syksyllä uhkana ovat hurrikaanit.

Noin viidesosa Monsterratista on metsän peitossa. Vaikka eteläosien vehreät metsiköt tuhoutuivat pahoin vuoden 1995 tulivuorenpurkauksessa, Centre Hillsin alue säilyi lähes koskemattomana. Saaren kotoperäiseen eläimistöön kuuluvat muun muassa montserratinturpiaali, vaskitsalaji Diploglossus montisserrati ja ”vuorikanaksi” kutsuttu suuri sammakkolaji Leptodactylus fallax.