Kartta - Nurmijärvi

Nurmijärvi on Suomen kunta, joka sijaitsee Uudenmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 0 ihmistä. Nurmijärven pinta-ala on 0 km², josta 0 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 0 asukasta/km². Tuloveroprosentti on 0%. Nurmijärven vaakuna on sinipohjainen, ja siinä on allekkain 2+3+2 luonnonväristä vaaleatukkaista miestä, eli seitsemän veljestä, viitaten Aleksis Kiven synnyinpaikkaan.

Nurmijärven naapurikuntia ovat Espoo, Vantaa, Tuusula, Hyvinkää ja Vihti. Nurmijärvi on myös osa Helsingin seutua. Se sijaitsee nopeiden henkilöautoyhteyksien päässä Helsingistä, jonne matka Klaukkalasta kestää noin 30 minuuttia, Helsinki-Vantaan lentoasemalle 25 minuuttia, ja Kivistön asemalle noin 10 minuuttia. Linja-autoja Helsinkiin kulkee erityisesti Klaukkalasta melko tiheästi valtatietä 3 pitkin. Nurmijärven henkilöliikenne Hyvinkää–Karjaa-radalla lakkautettiin vuonna 1977.

Nurmijärvi on väkiluvultaan Suomen suurin kunta, joka ei käytä itsestään kaupunki-nimitystä. Vaikka Nurmijärvi ei siis muodollisesti ole kaupunki, se on tilastollisen kuntaryhmityksen mukaan kaupunkimainen kunta, sillä sen suurimmassa taajamassa, Klaukkalassa, asuu lähes 18 000 asukasta. Muita suuria taajamia ovat Nurmijärven kirkonkylä, Rajamäki ja Röykkä. Nurmijärven kunta markkinoi itseään ns. Nurmijärvi-ilmiöön pohjautuvalla tunnuslauseella Nurmijärvi on ilmiö. Toisin kuin esim. Järvenpäällä, tai Keravalla, Nurmijärvellä ei ole yhtä selkeää keskustaa, vaan asutus on hajautunut erikokoisiin asutuskeskuksiin. Kunnan hallinto sijaitsee Nurmijärven kirkonkylässä. Nurmijärvi on yksi kolmesta Uudenmaan maakunnan kunnasta, jolla ei ole ruotsinkielistä nimeä; muut ovat Askola ja Mäntsälä.

Rajamäellä sijaitsee Työtehoseuran tutkimus- ja opetuskeskus. Röykässä toimii Ilmatieteen laitoksen Geofysikaalinen observatorio, jossa tutkitaan Maan magneettikentän muutoksia.

Sääksjärvi kuvattuna lentokoneesta Nurmijärvi sijaitsee Uudenmaan maakunnan keskiosassa. Kunnan pohjoisosan halki Röykän, Kiljavan ja Rajamäen kautta kulkee Salpausselkä leveänä selänteenä, ja Vantaanjoki virtaa kunnan itäosassa Nukarin ja Palojoen kautta. Nurmijärven maisema on tyypillistä uusmaalaista maisemaa, jossa laajojen viljelyslakeuksien keskellä kohoaa yksittäisiä kallioselänteitä. Maaston korkeuserot ovat kunnan alueella keskimäärin suhteellisen vähäisiä, mutta suurenevat kunnan eteläosassa, jossa on myös pystysuoria kalliojyrkänteitä. Nurmijärven matalin maastonkohta on Luhtajoen laaksossa Klaukkalassa (30 m mpy.) ja korkeimmat Salpausselällä Nopon ja Herusten lähistöllä (135 m mpy.).

Nurmijärvi sijaitsee Vantaanjoen keskijuoksun varrella, ja joessa on kunnan alueella kaksi suurta koskea, Nukarinkoski ja Myllykoski. Edellisen pituus on 800 metriä ja putouskorkeus 25 metriä, jälkimmäisen vastaavat luvut ovat 300 ja 11,5 metriä. Edellisessä on ollut saha ja mylly, jälkimmäisessä mylly ja sähkölaitos. Vantaanjokeen yhtyy Palojoen kylän tuntumassa Hyvinkään ja Tuusulan puolelta tuleva Palojoki. Kunnan eteläosassa virtaavat Lepsämänjoki ja Luhtajoki yhtyvät Vantaan kaupungin puolella lähellä Keimolan kylää ennen yhtymistään Vantaanjokeen.

Nurmijärven alueella on vain harvoja järviä. Suurin on luoteessa Kiljavalla, osittain Hyvinkään puolella sijaitseva kirkasvetinen ja laskujoeton Sääksjärvi, jonka vesi vaihtuu maaperän kautta. Se on itse asiassa Suomen suurin lähde, jota koristavat hiekkarannat ja Sääksin uimaranta. Muita järviä ovat lähellä Röykkää sijaitseva Vaaksinjärvi, Klaukkalan ja Perttulan välillä sijaitseva Valkjärvi sekä Herustenjärvet kunnan pohjoispäässä. Pieni osa Vihtijärveä on Nurmijärven luoteiskulmassa. Kunnalle nimen antanut Nurmijärvi ja Perttulassa sijainnut Kuhajärvi kuivatettiin lopullisesti 1950-luvulla.