Kartta

Prienai

Prienai on Liettuan keskiosassa Prienain kunnallispiirissä, Nemanjoen rannalla sijaitseva kaupunki, joka kuuluu Kaunasin lääniin. Vuonna 2010 kaupungin väkiluku oli 10 874.

Kaupungin nimi on johdettu sukunimestä Prienas. Pociūnain lentoasema sijaitsee kaupungin alueella.

Ensimmäinen kirjallinen maininta Prienain kaupungista on vuodelta 1502, jolloin Liettuan suuriruhtinas Alexander Jagiellon lahjoitti kaupungin alueen aateliselle Mihail Glinskille. Magdeburgin kaupunginoikeudet Prienai sai vuonna 1609, ja kaupungin väkiluku kasvoi 1600-1700-luvuilla.

Toisen maailmansodan aikana Saksan miehittämässä Prienaissa väkiluku pieneni. Asukkaita karkotettiin, osa pakeni ja saksalaiset teloittivat juutalaisia.

Kartta - Prienai

Leveysaste / Pituusaste : 54° 37' 60" N / 23° 57' 0" E | Aikavyöhyke : UTC+2:0 / UTC+3 | Valuutta : LTL | Puhelin : 370

Kartta - Prienai

Google

Kartta - Prienai

Google Earth

Kartta - Prienai

Bing (täsmennyssivu)

Kartta - Prienai

Nokia (yritys)

Kartta - Prienai

OpenStreetMap

Kartta - Prienai

Esri.WorldImagery

Kartta - Prienai

Esri.WorldStreetMap

Kartta - Prienai

OpenStreetMap.Mapnik

Kartta - Prienai

OpenStreetMap.HOT

OpenTopoMap

CartoDB.Positron

CartoDB.Voyager

OpenMapSurfer.Roads

Kartta - Prienai

Esri.WorldTopoMap

Kartta - Prienai

Stamen.TonerLite

Maa (alue) - Liettuan sosialistinen neuvostotasavalta (1918–1919)


Liettuan lippu

Liettuan sosialistinen neuvostotasavalta (,, LSSR) oli lyhyen aikaa toiminut neuvostotasavalta. Sen perusti 16. joulukuuta 1918 Vincas Mickevičius-Kapsukasin johtama vallankumoushallitus. Liettuan neuvostotasavalta lakkasi 27. helmikuuta 1919 olemasta sen yhdistyttyä Valko-Venäjän sosialistisen neuvostotasavallan kanssa Liettualais-valkovenäläiseksi sosialistiseksi neuvostotasavallaksi. Vaikka Liettuan neuvostotasavallan johto esitti valtion olleen liettualaisten työläisten perustama, oli se pääosin Neuvosto-Venäjän nukkevaltio ja syy Liettuan–Neuvosto-Venäjän sodalle. Liettualaiset eivät yleisesti kannattaneet neuvostomielisyyttä ja ajoivat omaa kansallista Liettuan tasavaltaa, jonka itsenäisyyden Liettuan neuvosto julisti 16. helmikuuta 1918.

Saksan keisarikunta hävisi ensimmäisen maailmansodan ja allekirjoitti Compiègnen aselevon 11. marraskuuta 1918. Saksan armeija alkoi vetäytyä entisen Ober Ostin alueilta. Kaksi päivää myöhemmin Neuvosto-Venäjän johto luopui Brest-Litovskin rauhasta, jossa oli vahvistettu Liettuan itsenäisyys. Neuvosto-Venäjä aloitti offensiivin länteen Viroa, Latviaa, Liettuaa, Puolaa ja Ukrainaa vastaan tarkoituksena aloittaa maailmanvallankumous ja korvata itsenäiset kansalliset liikkeet neuvostotasavalloilla. Puna-armeija seurasi Saksan armeijan vetäytyviä sotilaita ja saapui Liettuaan joulukuun lopulla 1918.

Kartta - Liettuan sosialistinen neuvostotasavalta