Kartta - Ródos (Dimos Rhodes)

Ródos (, []; ; ; ), antiikin Rhodos, on Kreikan saari, joka kuuluu Dodekanesian saariryhmään. Se on Dodekanesian saarista suurin ja sijaitsee Egeanmeren kaakkoisosassa Välimeressä. Saaren pinta-ala on 1 401 neliökilometriä ja asukasluku oli 115 490 vuonna 2011. Hallinnollisesti saari kuuluu Ródoksen kuntaan, Ródoksen alueyksikköön ja Etelä-Egean saarten alueeseen. Saaren pääkaupunki on Ródoksen kaupunki.

Ródoksen ensimmäisistä asukkaista, Vähästä-Aasiasta tulleesta primitiivisestä kansasta, ei tiedetä paljoakaan. Kaarialaisia ja foinikialaisia saapui saarelle pronssikaudella vuosina 2500–1500 eaa. Doorilaiset saapuivat saarelle noin vuonna 1100 eaa. ja perustivat Ialysoksen, Kameiroksen ja Lindoksen kaupungit. Ródoksen kaupunki perustettiin 400-luvulla eaa. Ródos joutui liittoutumaan Rooman kanssa vuonna 164 eaa. ja osaksi Bysanttia saari tuli vuonna 395. Johanniittain ritarikunta asettui saarelle vuonna 1309. Osmanien valtakunta valloitti saaren johanniitoilta vuonna 1522. Italia valloitti Ródoksen vuonna 1912 ja vuonna 1943 Saksa valloitti saaren. Yhdistynyt kuningaskunta vapautti Ródoksen Saksan hallinnasta vuonna 1945 ja Kreikkaan saari liitettiin vuonna 1947.

Antiikin aikana saari tunnettiin maailman seitsemän ihmeen joukkoon kuuluneesta Rodoksen kolossista, suuresta auringonjumala Heliosta esittäneestä patsaasta, joka valmistui noin vuonna 290 eaa. ja tuhoutui maanjäristyksessä alle 70 vuotta pystyttämisensä jälkeen.

Noin 80 prosenttia saaren asukkaista saa elantonsa joko suorasti tai epäsuorasti matkailusta, ja matkailu on tuonut runsaasti vaurautta saarelle.

Ródos oli kreikkalaisessa mytologiassa auringonjumala Helioksen saari. Ylijumala Zeus jakoi jättiläiset voitettuaan maailman olympolaisten jumalien kesken. Auringon jumala Helios ei ollut läsnä kun se tapahtui. Kukaan ei myöskään muistanut hänen olemassaoloaan, minkä vuoksi Helios jäi ilman omaa maataan. Saavuttuaan sitten Zeuksen luo Helios valitti sitä, ettei ollut saanut omaa maata. Zeus olisi jakanut maailman uudelleen, mutta Helios vastusti ajatusta. Helios halusi seuraavan merestä nousevan maan omakseen. Juuri sillä hetkellä merestä nousi kukkiva kaunis saari, Ródos.

Auringon jumala Helioksen patsas, [[Rodoksen kolossi. Marten Heemskerckin keskiaikainen tulkinta aiheesta – todellisuudessa patsas ei seissyt sataman suulla. ]] Eräs tarina kertoo, että Ródos sai nimensä Helioksen vaimon, Rhode-nimisen nymfin mukaan. Kerrotaan, että Helios rakastui meren jumala Poseidonin tyttäreen Rhodeen ja meni tämän kanssa naimisiin. Helios ja Rhode saivat seitsemän poikaa ja yhden tyttären. Tytär, Alektrona tai Elektryone, kuoli nuorella iällä. Poikien nimet olivat historioitsija Diodoros Sisilialaisen mukaan Okhimos, Kerkafos, Makareus, Aktis, Tenages, Triopas ja Kandalos. Pindaroksen mukaan Helioksen ja Rhoden lapsia olivat puolestaan Lindos, Kameiros ja Ialysos. Diodoroksen mukaan nämä kolme olivat sen sijaan Kerkafoksen pojat.

Toisen tarinan mukaan saari olisi saanut nimensä ruusuista (rodon), sillä saarella kasvoi paljon niitä. Ródoksen ensimmäiset asukkaat olivat kreikkalaisen mytologian mukaan telkhiinit, jotka olivat taitavia käsittelemään rautaa. Telkhiinit osasivat taikoa, ja monet pitivät heitä demoneina. Helioksen ja Rhoden lapset, heliadit, ajoivat telkhiinit Ródokselta.

Kreikkalaisen mytologian lääkintätaidon jumala Asklepios syntyi tarun mukaan Ródoksen Asklepieionissa eli nykyisessä Asklipieíossa. Ródokselta lähti Homeroksen mukaan yhdeksän laivaa kreikkalaiseen mytologiaan kuuluvaan Troijan sotaan. Ródoslaisten alukset liittyivät Agamemnonin laivastoon.

Ródosta on kutsuttu aikojen saatossa monilla eri nimillä. Asteriaksi saarta kutsuttiin sen tähtikirkkaan ja sinisen taivaan vuoksi, Ataviriaksi Attávyroksen eli saaren korkeimman vuoren mukaan, Ofiusaksi saarella elävien käärmeiden vuoksi, Telhiniaksi telkhiinien eli saaren ensimmäisten asukkaiden mukaan ja Makariaksi saaren suurenmoisen kauneuden vuoksi. Saarta on kutsuttu myös nimellä Heliousa, joka tarkoittaa ”auringossa kylpevä”.

Aikaisemmin saaren nimi oli suomeksi Rhodos, mutta nykyinen suositus on Ródos, joka vastaa kreikankielistä kirjoitustapaa. Rhodos-kirjoitusasu tuli suomen kieleen germaanisista kielistä.