Tadžikistan (Republic of Tajikistan)
Tadžikistanin lippu |
Ensimmäiset ihmiset saapuivat Tadžikistaniin 4000-luvulla eaa. Tadžikistanin alue on kuulunut aikojen saatossa lukuisille valtioille, enimmäkseen Persialle. Ennen ajanlaskun alkua se oli osa Baktriaa. Arabit toivat sinne islamin 600-luvulla. Samanidien valtakunta syrjäytti arabit ja myöhemmin turkkilaiset. Myöhemmin vallan ottivat mongolit, ja Tadžikistanista tuli osa Buharan emiraattia.
Venäjän keisarikunta laajeni 1800-luvulla Keski-Aasiaan ja otti alueen hallintaansa. Venäjän vallankumouksen jälkeen 1917 tadžikit taistelivat bolševikkeja vastaan yrittäen itsenäistyä. Bolševikit voittivat nelivuotisen sodan, jonka aikana moskeijoita tuhottiin ja väestöä terrorisoitiin. Sota ja neuvostovallan vaatima maatalouden suuntaaminen puuvillantuotantoon johtivat nälänhätään, jossa kansallismieliset arvioivat menehtyneen jopa miljoona tadžikistanilaista.
Bolševikkien voitettua sodan Tadžikistanin alue kuului Buharan sosialistiseen kansantasavaltaan 1920–1924. Buharan sosialistinen kansantasavalta muutti nimensä Buharan sosialistiseksi neuvostotasavallaksi syyskuussa 1924, ja marraskuussa samana vuonna se lakkautettiin ja jaettiin Uzbekistanin ja Turkmenistanin sosialistisiksi neuvostotasavalloiksi. Tuolloin perustettiin myös Tadžikistanin autonominen sosialistinen neuvostotasavalta, joka kuului Uzbekistanin sosialistiseen neuvostotasavaltaan, kunnes siitä 5. joulukuuta 1929 muodostettiin Tadžikistanin sosialistinen neuvostotasavalta. Neuvostoliittoon alue kuului virallisesti vuodesta 1925 lähtien. Tadžikistanin SNT jäi elintasossa ja teollisuudessa muista neuvostotasavalloista jälkeen. Tadžikistaniin alkoi 1970-luvulla syntyä islamilaisia liikkeitä, jotka eivät kuitenkaan olleet merkittäviä ennen Neuvostoliiton kaatumista 1990-luvulla.
Tadžikistanin itsenäistyttyä maassa puhkesi heti eri heimoryhmien välinen sisällissota. Valtion johtaja on ollut alusta asti Emomalii Rahmon (aiemmin Rahmonov), jonka on väitetty sisällissodan aikana syyllistyneen etnisiin puhdistuksiin. Tulitauko saatiin aikaan 1997, ja 1999 pidettiin vaalit, joita oppositio piti epärehellisinä. Venäjän joukot olivat Tadžikistanissa valvomassa Afganistanin vastaista rajaa vuoteen 2005 asti. Syyskuun 11. päivän iskujen jälkeen vuonna 2001 Tadžikistan liittyi Yhdysvaltojen johtamaan liittoumaan ja lisäsi tarkkailua Afganistanin vastaisella rajalla.
Perustuslakia muutettiin vuonna 2003 kansanäänestyksellä niin, että presidentin kausien määrää lisättiin. Kolmannelle kaudelleen Rahmon valittiin 2006. Molempien vaalien rehellisyys kyseenalaistettiin, samoin kuin vuoden 2010 parlamenttivaalien, jotka voitti Rahmonin puolue. Vuonna 2013 Rahmon valittiin neljännelle kaudelle.
Tadžikistan pyysi vuonna 2008 kansainvälistä apua energiakriisin ja ankaran talven takia. Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) perui maalle myöntämäänsä tukea, koska paljastui että Tadžikistan oli vääristellyt tietoja.
Venäjä on tukenut Tadžikistania taloudellisesti ja saanut vastineeksi luvan pitää maassa avaruus- ja sotilastukikohtia. Vuoden 2020 presidentinvaaleissa Emomalii Rahmon valittiin jälleen jatkokaudelle seitsemäksi vuodeksi hänen saatuaan äänistä yli 90 prosenttia. Neljää vastaehdokasta ei pidetty todellisina haastajina, ja oppositioon kuuluva Sosiaalidemokraattinen puolue boikotoi vaaleja. Rahmon on myös asettanut poikansa Roustam Rahmonin maan pääkaupungin Dušanben pormestariksi sekä senaatin johtajaksi, missä virassa hän nousisi isänsä sijaiseksi, jos tämä estyisi hoitamasta presidentin tehtäväänsä.
Huhtikuun lopulla 2021 Tadžikistanin ja Kirgisian välille puhkesi aseellinen yhteenotto, joka liittyi kiistaan maiden rajalla sijaitsevan tekojärven Ak-Sain hallinnasta. Se on tärkeä vedenlähde paikallisille asukkaille. Tulitauko saatiin aikaan jo samana päivänä.
Valuutta / Kieli
ISO | Valuutta | Symboli | Significant Figures |
---|---|---|---|
TJS | Tadžikistanin somoni (Tajikistani somoni) | Ð…Ðœ | 2 |
ISO | Kieli |
---|---|
TG | Tadžikin kieli (Tajik language) |
RU | Venäjän kieli (Russian language) |