Kartta - Turkmenistan

Warning: getimagesize(/Image/Map/MP1218197.gif): failed to open stream: No such file or directory in /home/mapnlee7/public_html/MAPNALL/geoname.php on line 861

Turkmenistanin lippu

Turkmenistan (, ”turkmeenien maa”, käytetään joskus epävirallista muotoa Turkmenia) on valtio Keski-Aasiassa. Sen rajanaapurit ovat Afganistan, Iran, Kazakstan ja Uzbekistan. Turkmenistanilla on lisäksi rantaviivaa Kaspianmerelle, muttei suoraa yhteyttä yhteenkään varsinaiseen mereen.

Valtaosa Turkmenistanista on aavikkoa. Siellä on kuitenkin kasvatettu puuvillaa ja vehnää keinokastelun turvin. Maassa on öljyä ja maakaasua, jonka viennin Iraniin ja Kiinaan uusia kaasuputkia pitkin toivotaan parantavan taloustilannetta.

Turkmenistan on yksi maailman eristäytyneimmistä maista, ja se tunnetaan etenkin heikosta ihmisoikeustilanteestaan. Maan elinikäisen presidentin Saparmurat Nijazovin kuolema on joissain määrin vähentänyt henkilökulttia ja eristystä, mutta silti maassa on yhä ankaria rajoituksia etenkin uskonnon- ja lehdistönvapaudessa.

Maan 5,2 miljoonasta asukkaasta lähes 89 prosenttia on islaminuskoisia.

Turkmenistanista on löydetty hyvin vanhoja merkkejä jokivarsien ja jokisuiston keidasviljelyn kehityksestä. Murgabjoen suistossa on merkkejä viljelystä yli seitsemäntuhannen vuoden takaa ja pronssikautinen hautausmaa ajalta kolmetuhatta vuotta eaa. Ašgabatin lähistöllä on merkittäviä arkeologisia kohteita, ja esimerkiksi Änewssa on jäänteitä pronssikauden Anaun kulttuurista. Nisasta ovat löytyneet Parthian kuninkaanlinnan rauniot noin ajalta 200 eaa.

Turkmenistan oli 500-luvulla persialaisen hallitsijasuvun alaisuudessa. Islam rantautui maahan 600-luvulla. Turkmeenit saapuivat vasta 1000-luvulla. Tšingis-kaani valtasi alueen 1200-luvulla. Turkmenistan on osa laajaa historiallista turkinsukuisten kansojen asuttamaa Turkestanin aluetta Keski-Aasiassa. Mongolien levittäytyessä alueelle turkinsukuiset kansat joutuivat siirtymään, ja näin syntyi uusia heimoja ja ryhmittymiä.

Uzbekkien ja persialaisten kronikoiden mukaan 1500-luvulta 1700-luvulle turkmeenit tekivät ryöstöretkiä naapuriheimojen alueille ja sekaantuivat näiden poliittisiin vehkeilyihin. Suurin osa turkmeeneista oli kahden uzbekkien kaanikunnan, Hivan ja Buharan alaisia. Kaanit ja uzbekkiruhtinaat värväsivät turkmeenisotilaita keskinäisiin kiistoihinsa. Niinpä turkmeenit asettuivat vähitellen asumaan lähemmäs kaanikuntien keskuspaikkoja.

Turkmenistan liitettiin Venäjän keisarikuntaan vuosien 1865 ja 1885 välillä. Alueesta muodostettiin Turkmenistanin sosialistinen neuvostotasavalta vuonna 1924, ja se liittyi Neuvostoliittoon seuraavana vuonna. Neuvostoaikana turkmeenit luopuivat paimentolaiselämästä, ja paikallisia tapoja ja kulttuuria yritettiin muuttaa yleisneuvostoliittolaisempaan suuntaan. Teollistuminen alkoi, ja paljon venäläisiä muutti alueen kaupunkeihin. Neuvostoliiton hajotessa Turkmenistan itsenäistyi 27. lokakuuta 1991.

Itsenäistä Turkmenistania hallitsi yli viisitoista vuotta Saparmurat Nijazov, joka tunnettiin omalaatuisena diktaattorina. Hän aloitti uransa neuvostotasavallan puoluejohtajana 1985 ja oli maan presidentti vuodesta 1991 kuolemaansa 2006 asti. Turkmeenien isän, Türkmenbaşy, arvonimen ottanut Nijazov piti maassa absoluuttista valtaa, eikä oppositiota hyväksytty. Presidentin ympärille on luotu henkilökultti, ja hänen kasvonsa löytyvät kaikkialta Turkmenistanista, seteleistä vodkapullojen etiketteihin. Parlamentti julisti hänet 2002 elinikäiseksi presidentiksi. Nijazov kuoli 21. joulukuuta 2006 sydänkohtaukseen nimittämättä itselleen seuraajaa. Perustuslain mukainen presidentin sijainen, Khalk Maskhalatin varapuhemies Öwezgeldi Ataýew pidätettiin ja maan väliaikaiseksi presidentiksi nimitettiin varapääministeri Gurbanguly Berdimuhamedow, joka voitti presidentinvaalit helmikuussa 2007. Vaaleissa ei ollut opposition ehdokkaita.