Kartta

Vilnan lentoasema (Vilnius International Airport)

Vilnan lentoasema on matkustajamääriltään Liettuan suurin lentoasema. Se sijaitsee 7 kilometriä Vilnan keskustasta etelään. Vuonna 2017 lentoaseman kautta kulki yhteensä 3 761 837 matkustajaa.

Lentoasemalla on yksi 2 515 metriä pitkä kiitotie (02/20). Kesällä 2017 kiitotie päällystettiin uudelleen.

Vilnaan liikennöivät lentoyhtiöt ja kohteet ovat:

* Aegean Airlines (Kausittainen: Ateena)

* Aeroflot (Moskova)

* airBaltic (Amsterdam, Berliini, München, Pariisi, Riika, Tallinna)

* Austrian Airlines (Wien)

* Belavia (Minsk)

* Brussels Airlines (Bryssel)

* Finnair (Helsinki)

IATA Code	VNO	ICAO Code	EYVI	FAA Code
Puhelin	+370 5 230 66 66	Faksi	+370 5 232 9122	Sähköposti
Kotisivu	Hyperlinkki	Facebook		Twitter

Kartta - Vilnan lentoasema (Vilnius International Airport)

Leveysaste / Pituusaste : 54° 38' 3" N / 25° 17' 9" E | Aikavyöhyke : UTC+2:0 / UTC+3 | Valuutta : LTL | Puhelin : 370

Kartta - Vilnan lentoasema

Google

Kartta - Vilnan lentoasema

Google Earth

Kartta - Vilnan lentoasema

Bing (täsmennyssivu)

Kartta - Vilnan lentoasema

Nokia (yritys)

Kartta - Vilnan lentoasema

OpenStreetMap

Kartta - Vilnan lentoasema

Esri.WorldImagery

Kartta - Vilnan lentoasema

Esri.WorldStreetMap

Kartta - Vilnan lentoasema

OpenStreetMap.Mapnik

Kartta - Vilnan lentoasema

OpenStreetMap.HOT

Kartta - Vilnan lentoasema

OpenTopoMap

Kartta - Vilnan lentoasema

CartoDB.Positron

Kartta - Vilnan lentoasema

CartoDB.Voyager

Kartta - Vilnan lentoasema

OpenMapSurfer.Roads

Kartta - Vilnan lentoasema

Esri.WorldTopoMap

Kartta - Vilnan lentoasema

Stamen.TonerLite

Maa (alue) - Liettuan sosialistinen neuvostotasavalta (1918–1919)


Liettuan lippu

Liettuan sosialistinen neuvostotasavalta (,, LSSR) oli lyhyen aikaa toiminut neuvostotasavalta. Sen perusti 16. joulukuuta 1918 Vincas Mickevičius-Kapsukasin johtama vallankumoushallitus. Liettuan neuvostotasavalta lakkasi 27. helmikuuta 1919 olemasta sen yhdistyttyä Valko-Venäjän sosialistisen neuvostotasavallan kanssa Liettualais-valkovenäläiseksi sosialistiseksi neuvostotasavallaksi. Vaikka Liettuan neuvostotasavallan johto esitti valtion olleen liettualaisten työläisten perustama, oli se pääosin Neuvosto-Venäjän nukkevaltio ja syy Liettuan–Neuvosto-Venäjän sodalle. Liettualaiset eivät yleisesti kannattaneet neuvostomielisyyttä ja ajoivat omaa kansallista Liettuan tasavaltaa, jonka itsenäisyyden Liettuan neuvosto julisti 16. helmikuuta 1918.

Saksan keisarikunta hävisi ensimmäisen maailmansodan ja allekirjoitti Compiègnen aselevon 11. marraskuuta 1918. Saksan armeija alkoi vetäytyä entisen Ober Ostin alueilta. Kaksi päivää myöhemmin Neuvosto-Venäjän johto luopui Brest-Litovskin rauhasta, jossa oli vahvistettu Liettuan itsenäisyys. Neuvosto-Venäjä aloitti offensiivin länteen Viroa, Latviaa, Liettuaa, Puolaa ja Ukrainaa vastaan tarkoituksena aloittaa maailmanvallankumous ja korvata itsenäiset kansalliset liikkeet neuvostotasavalloilla. Puna-armeija seurasi Saksan armeijan vetäytyviä sotilaita ja saapui Liettuaan joulukuun lopulla 1918.

Kartta - Liettuan sosialistinen neuvostotasavalta