Şuşa (Shusha)
Şuşa kuului 1990-luvun alun Vuoristo-Karabahin sodan jälkeen Vuoristo-Karabahin tasavaltaan, kunnes Azerbaidžanin joukot valtasivat sen takaisin marraskuussa vuoden 2020 sodan aikana.
Vuoristo-Karabahin hallinnon mukaan Şuşan asukasluku oli vuonna 2013 noin 4 300. Kaupungissa asui yksinomaan armenialaisia. Kaikki azerit olivat paenneet Vuoristo-Karabahin sodan seurauksena. Ennen sotaa kaupunki oli alueen ainoa azerienemmistöinen kaupunki. Vuonna 1989 sen asukasluku oli ollut noin 15 039. Azerbaidžanin tilastokeskuksen arvio väkiluvuksi vuoden 2020 alussa oli noin 23 900.
Kartta - Şuşa (Shusha)
Kartta
Maa (alue) - Azerbaidžan
Azerbaidžanin lippu |
Azerbaidžanin nimen alkuperästä on kaksi teoriaa. Yhden teorian mukaan nimi tulee Aleksanteri Suuren aikana eläneen persialaisen ruhtinas Atropatesin nimestä. Toisen mukaan nimi on johdettu persian kielen tulta tarkoittavasta sanasta azer, jolla oli ehkäpä viitattu alueen zarathustralaisiin tulitemppeleihin. Historiallisesti nimeä Azerbaidžan on käytetty useammin nykyisen Iranin azeriväestön asuttamista pohjoisosista, kuin varsinaisesta nykyisen Azerbaidžanin alueesta. Ennen 1900-lukua ulkopuoliset viittasivat azereihin usein nimillä "Kaukasian tataarit", "turkkilaiset" tai yksinkertaisesti "muslimit".
Valuutta / Kieli
ISO | Valuutta | Symboli | Significant Figures |
---|---|---|---|
AZN | Azerbaidžanin manat (Azerbaijani manat) | ₼ | 2 |
ISO | Kieli |
---|---|
HY | Armenian kieli (Armenian language) |
AZ | Azerin kieli (Azerbaijani language) |
RU | Venäjän kieli (Russian language) |