Kurdi

Kurdi
Kurdi on iranilaisiin kieliin kuuluva indoeurooppalainen kieli. Sitä puhuu arviolta 30–40 miljoonaa ihmistä etupäässä Kurdistanissa (Turkissa, Irakissa, Iranissa ja Syyriassa). Se on sukua Iranin viralliselle kielelle, persialle (farsi). Suomessa on Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2016 lopussa 12 226 henkilöä, joiden äidinkieleksi on rekisteröity kurdi.

Kurdin kieli on vahvin eri uskontoja ja lahkoja kannattavia, eri maissa asuvia kurdeja yhdistävä tekijä.

Kurdin kielessä on lukuisia murteita, joista suurimmat ovat kurmancî (kurmandži) ja soranî. Molemmilla on kehittynyt kirjallinen muoto. Kumpaakin on kirjoitettu sekä arabialaisin että latinalaisin aakkosin, kurmancîa nykyisin kuitenkin lähinnä vain latinalaisin.

Maa (alue)
  • Iran
    Iranin islamilainen tasavalta eli Iran on Lähi-idässä sijaitseva valtio, jonka pääkaupunki on Teheran. Se rajautuu pohjoisessa Armeniaan, Azerbaidžaniin ja Kaspianmereen, pohjoiskoillisessa Turkmenistaniin, idässä Afganistaniin ja Pakistaniin, etelässä Persianlahteen ja Arabianmereen ja lännessä Irakiin ja Turkkiin. Maan virallinen nimi oli 21. maaliskuuta 1935 asti Persia. Vuoden 1979 islamilaisen vallankumouksen jälkeen maan koko nimi on ollut Iranin islamilainen tasavalta. Alueen kulttuuri on maailman vanhimpia. Šiialaisuus on valtionuskonto ja persia (farsi فارسی) maan virallinen kieli. Yli 80 miljoonan asukkaan väestöstä suurin osa on persialaisia, ja suurimmat vähemmistöt ovat azerit, kurdit ja lurit.

    Iranin kallioperä on epävakaa ja altis maanjäristyksille. Paksuista sedimenttikerroksista löytyy maaöljyä ja maakaasua. Maan talous perustuu ennen kaikkea öljyn vientituloihin. Kansallisen öljy-yhtiön National Iranian Oil Companyn (NIOC) mukaan Iranilla on maailman suurimmat maaöljy- ja maakaasuvarat. CIA:n World Factbookin mukaan Iran on maaöljyvaroissa maailman neljänneksi suurin ja maakaasuvaroissa toiseksi suurin.
  • Mesopotamia
    Mesopotamia eli Kaksoisvirtainmaa tai Kaksoisvirranmaa on historiallinen alue Välimeren itäpuolella.

    Alue käsittää lähinnä nykyisen Irakin alueen sekä Syyrian itäosan ja Turkin kaakkoisosan.
  • Syyria
    Syyrian arabitasavalta eli Syyria on Lähi-idän valtio. Syyria rajautuu etelässä Jordaniaan ja Israeliin, lännessä Libanoniin ja Välimereen, pohjoisessa Turkkiin ja idässä Irakiin. Se on osa Levantin aluetta Välimeren itäpäässä.

    Historiallisessa Syyriassa ovat sijainneet eräät maailman vanhimmista sivilisaatioista, kuten mahtavat Assyrian ja Babylonian valtakunnat. Syyrian alue on ollut kristinuskon syntysijoja ja keskiajalla alueesta tuli yksi islamin keskuksista. Uudella ajalla Syyria joutui osmanien vallan alle ja ensimmäisen maailmansodan jälkeen siitä tuli Ranskan siirtomaa. Toisen maailmansodan yhteydessä maa itsenäistyi, mutta arabisosialistinen baath-puolue on hallinnut sitä totalitaarisesti vuodesta 1963. Vuonna 2011 maassa puhkesi arabikevääseen liittyneitä mellakoita. Nämä johtivat kesään 2011 mennessä sisällissotaan, jossa kapinalliset pyrkivät kaatamaan presidentti Bašar al-Assadin hallinnon.
  • Turkki
    Turkki, virallisesti Turkin tasavalta , on euraasialainen valtio, joka ulottuu Anatolian niemimaalta Lounais-Aasiasta Balkanin alueelle Kaakkois-Eurooppaan. Turkilla on kahdeksan naapurimaata: Bulgaria luoteessa, Kreikka lännessä, Georgia koillisessa, Armenia, Iran sekä Azerbaidžanin Nahitševanin eksklaavi idässä ja Irak sekä Syyria kaakossa. Lisäksi Turkki rajautuu Mustaanmereen pohjoisessa, Aigeianmereen lännessä ja Välimereen etelässä. Turkin alueella sijaitsee myös Marmaranmeri, jonka kautta kulkee Euroopan ja Aasian välinen raja, joten valtiolla on aluetta kahdella mantereella.

    Turkin alueella on syntynyt useita merkittäviä sivilisaatioita, kuten Bysantti ja Osmanien valtakunta. Maan kulttuuri on sekoitus itäistä ja läntistä perinnettä, sillä Turkki sijaitsee kahden mantereen risteyskohdassa. Kulttuuria onkin usein kuvattu sillaksi kahden maailman välillä. Voimakkaan alueellisen läsnäolonsa vuoksi Turkki on alkanut muodostua strategisesti yhä merkittävämmäksi valtioksi.