Kieli - Latvian kieli

Kieli  >  Latvian kieli

Latvian kieli

Latvian kieli, latvia eli lätti (latviešu valoda) kuuluu balttilaisiin kieliin, joka on indoeurooppalaisen kielikunnan haara. Sen lähisukulainen on liettuan kieli. Latvia ja liettua erosivat toisistaan verrattain myöhään, vasta noin 1500 vuotta sitten. Latvia ja liettua ovat ainoat edelleen puhuttavat balttilaiset kielet, mutta ero kielten välillä on jo kuitenkin ylittänyt keskinäisen ymmärryksen rajan. Tämä koskee ennen muuta kirjakieltä, kun taas rajaseuduilla puhuttavat kummankin kielen murteet ovat selvästi toisiaan lähempänä. Balttilaiset kielet ovat nykyisten indoeurooppalaisten kielten arkaaisin haara, mutta latvia on joutunut suurempien muutosten alaiseksi kuin sisarkieli liettua, jossa esiintyy muun muassa duaali, jota latvian kirjakielessä ei ole. Latviaan ovat vaikuttaneet mm. saksa, venäjä sekä suomalais-ugrilaisista kielistä viro ja etenkin liivi. Balttien ja itämerensuomalaisten kansojen kontaktien vuoksi latviassa on paljon yhteisiä sanoja suomenkin kanssa.

Latvian kielen ensimmäinen kirjallinen muistomerkki on saksalaisen pastorin Nicholas Rammin kääntämä virsi vuodelta 1530 (ilmestynyt virsikirjassa 1615). Vanhin latvialainen kirja on vuonna 1585 painettu katolinen katekismus.

Latvian äännejärjestelmä on seuraavanlainen:

Äänteistä /f x/ esiintyvät ainoastaan lainasanoissa. on /n/:n muoto ennen velaariklusiileja.

Konsonantin assimiloituvat soinnillisuudessa seuraavan konsonantin kanssa, esimerkiksi apgabals.

Kaikki vokaalit esiintyvät sekä lyhyinä että pitkinä. /ɔ ɔː/ ja sen sisältämät diftongit /uɔ/:ta lukuun ottamatta esiintyvät ainoastaan lainasanoissa.

Maa (alue)

Latvia

Latvian tasavalta eli Latvia on yksi Baltian maista. Se rajautuu pohjoisessa Viroon, idässä Venäjään sekä Valko-Venäjään ja etelässä Liettuaan. Maan pääkaupunki Riika on Baltian maiden suurin kaupunki. Latvia on yksi niistä kymmenestä valtiosta, jotka liittyivät Euroopan unioniin 1. toukokuuta 2004.

Latvia on alavaa, kalkkipitoista moreenimaata. Sen pinta-alasta neljännes on metsää, ja kalkkipitoinen maaperä suosii näyttäviä kasveja kuten kämmeköitä. Nykyisen Latvian muodostavat Liivinmaa ja Kuurinmaa ovat olleet vuosisatojen varrella kalparitarien, Puolan, Ruotsin, Saksan, Venäjän ja Neuvostoliiton vallan alla. Ensimmäinen itsenäisyyskausi oli 1918–1940 ja toinen alkoi 1991. Neuvostokauden jälkeen talouden toipuminen alkoi vauhdikkaasti 2000-luvulla, mutta 2008 alkanut kansainvälinen lama koetteli maata pahasti.

Kieli

Latvian language (English)  Lingua lettone (Italiano)  Lets (Nederlands)  Letton (Français)  Lettische Sprache (Deutsch)  Língua letã (Português)  Латышский язык (Русский)  Idioma letón (Español)  Język łotewski (Polski)  拉脱维亚语 (中文)  Lettiska (Svenska)  Limba letonă (Română)  ラトビア語 (日本語)  Латиська мова (Українська)  Латвийски език (Български)  라트비아어 (한국어)  Latvian kieli (Suomi)  Bahasa Latvi (Bahasa Indonesia)  Latvių kalba (Lietuvių)  Lettisk (Dansk)  Lotyština (Česky)  Letonca (Türkçe)  Летонски језик (Српски / Srpski)  Läti keel (Eesti)  Lotyština (Slovenčina)  Lett nyelv (Magyar)  Letonski jezik (Hrvatski)  ภาษาลัตเวีย (ไทย)  Latvijščina (Slovenščina)  Latviešu valoda (Latviešu)  Λετονική γλώσσα (Ελληνικά)  Tiếng Latvia (Tiếng Việt) 
 mapnall@gmail.com