Kieli - Oromon kieli

Oromon kieli on afroaasialaisen kielikunnan kuušilaiseen haaraan kuuluva kieli. Oromon kieltä puhuu 30-35 miljoonaa ihmistä, mikä tekee siitä Afrikan kolmanneksi puhutuimman äidinkielen arabian ja hausan jälkeen. Suurin osa oromon puhujista kuuluu Etiopian keski- ja eteläosissa sekä Kenian pohjoisosassa asuvaan oromo-kansaan, mutta myös naapurikansojen jäsenet käyttävät sitä välikielenä varsinkin Etiopiassa, jossa oromo on enemmistökieli. Kieltä on aiemmin kutsuttu myös gallan kieleksi, mutta tätä pidetään nykyään halventavana tai rasistisena terminä. Nimitystä boorana tai borana käytetään erityisesti Keniassa.

Oromo jakaantuu kuuteen päämurteeseen, joiden puhujat eivät välttämättä ymmärrä toisiaan. Murteiden nimet ovat: keski-oromo, itä-oromo, orma, garreh, sanje ja boorana. Murre-eroista huolimatta oromojen tietoisuus yhteisestä etnisestä alkuperästä on voimakas: kaikki oromomurteiden puhujat mieltävät itsensä nimenomaan oromoiksi.

Etiopiassa oromon kielen julkinen käyttö oli kiellettyä vuoden 1974 vallankumoukseen saakka. Sotilashallitus dergin aikana käynnistettiin oromonkielinen lukutaitokampanja ja kieltä alettiin käyttää radiossa ja julkaisutoiminnassa. Kuitenkin vasta Mengistu Haile Mariamin hallituksen kaaduttua oromot saivat kielelleen alueellisesti virallisen aseman, ja oromonkielinen kouluopetus alkoi kehittyä. Amhara on edelleenkin Etiopian ensimmäinen virallinen kieli ja myös oromoalueiden korkeammilla kouluasteilla opetuskieli, mutta kansakouluissa käytetään oromoa, ja esimerkiksi oromonkieliset radiolähetykset ovat suosittuja.

Oromo on suhteellisen läheistä sukua somalille, mutta tiettävästi kielet eivät ole keskenään ymmärrettäviä.

Oromoon virallinen kirjoitustapa on ollut vuodesta 1991 lähtien latinalainen kirjaimisto (oromooksi: qubee). Aikaisemmin käytettiin etiopialaista tavumerkistöä, joka tunnetaan myös nimellä ge'ez, sekä arabialaista kirjaimistoa.

Alla on lueteltu oromoon aakkoset. Suomen oikeinkirjoituksesta poikkeavat ääntämykset on merkitty kirjaimen perään hakasulkuihin.

a b c=[tʃ’] ch=[tʃ] d dh e f g h i j k l m n ny=[ɲ] o p ph=[p’] q=[k’] r s sh=[ʃ] t u v w x=[t’] y [j] z=[z]

C, ph, q ja x ovat ns. ejektiivisiä konsonantteja, jotka äännetään nostamalla suun ilmanpainetta ennen konsonantin vapauttamista sulkemalla samanaikaisesti äänirako ja ilman ulospääsytie. Kun konsonantti vapautetaan sitä seuraa kuultavissa oleva ilmavirta.

Oromossa erotetaan lyhyet ja pitkät vokaalit sekä konsonantit kuten suomessa. Ne kirjoitetaan kahdentamalla vastaava lyhyt vokaali tai konsonantti.

Etiopia

Etiopian demokraattinen liittotasavalta eli Etiopia (aiemmin Abessinia; amharaksi: ኢትዮጵያ /ʔitjoppʼɨja/) on sisämaavaltio Afrikan sarvessa, päiväntasaajan lähellä. Etiopiassa elää yli 90 miljoonaa ihmistä, mikä tekee siitä Afrikan toiseksi runsasväkisimmän valtion ja runsasväkisimmän sisämaavaltion. Etiopian pinta-ala on 1 127 127 neliökilometriä ja pääkaupunki on Addis Abeba. Rajanaapureinaan Etiopialla on pohjoisessa Eritrea ja Djibouti, idässä Somalia, etelässä Kenia ja lännessä Sudan sekä Etelä-Sudan. Suurimmat väestöryhmät ovat oromot ja amharalaiset. Noin kaksi kolmasosaa tunnustaa (koptilaista) kristinuskoa ja kolmasosa islamia. Vain muutama prosentti väestöstä harjoittaa alueen alkuperäisuskontoja tai muita uskontoja.

Etiopiaa voidaan pitää ”ihmiskunnan kehtona”, sillä varhaisimmat (n. 200 000 vuotta sitten) nykyihmisen fossiilit ovat löytyneet Etiopiasta, Omojoen lähistöltä. Maasta on löytynyt myös nykyihmisen edeltäjinä pidettyjen ihmisapinalajien fossiileja. Etiopia omaksui toisena maailmassa kristinuskon valtionuskonnoksi, heti Armenian jälkeen. Etiopia on afrikkalaisista valtioista poikkeuksellinen, sillä se säilytti itsenäisyytensä koko siirtomaa-ajan, lukuun ottamatta Italian miehitystä vuosina 1936–1941.