Oromon kieli
Oromon kieli on afroaasialaisen kielikunnan kuušilaiseen haaraan kuuluva kieli. Oromon kieltä puhuu noin 30 miljoonaa ihmistä, mikä tekee siitä Afrikan kolmanneksi puhutuimman äidinkielen arabian ja hausan jälkeen. Suurin osa oromon puhujista kuuluu Etiopian keski- ja eteläosissa sekä Kenian pohjoisosassa asuvaan oromo-kansaan, mutta myös naapurikansojen jäsenet käyttävät sitä välikielenä varsinkin Etiopiassa, jossa oromo on enemmistökieli. Kieltä on aiemmin kutsuttu myös gallan kieleksi, mutta tätä pidetään nykyään halventavana tai rasistisena terminä. Nimitystä boorana tai borana käytetään erityisesti Keniassa.
Oromoa voidaan pitää makrokielenä, joka jakautuu useampaan yksittäiseen kieleen. Makro-oromosta voidaan erottaa yhteensä viisi kieltä.
Etiopiassa oromon kielen julkinen käyttö oli kiellettyä vuoden 1974 vallankumoukseen saakka. Sotilashallitus dergin aikana käynnistettiin oromonkielinen lukutaitokampanja ja kieltä alettiin käyttää radiossa ja julkaisutoiminnassa. Kuitenkin vasta Mengistu Haile Mariamin hallituksen kaaduttua oromot saivat kielelleen alueellisesti virallisen aseman, ja oromonkielinen kouluopetus alkoi kehittyä. Amhara on edelleenkin Etiopian ensimmäinen virallinen kieli ja myös oromoalueiden korkeammilla kouluasteilla opetuskieli, mutta kansakouluissa käytetään oromoa, ja esimerkiksi oromonkieliset radiolähetykset ovat suosittuja.
Vuonna 2020 Etiopia nosti oromon yhdeksi valtion virallisista kielistä.
Oromoa voidaan kirjoittaa latinalaisilla, arabialaisilla tai etiopialaisilla kirjaimistoilla. Raamattu käännettiin oromoksi ensimmäisen kerran vuonna 1899.
Oromoa voidaan pitää makrokielenä, joka jakautuu useampaan yksittäiseen kieleen. Makro-oromosta voidaan erottaa yhteensä viisi kieltä.
Etiopiassa oromon kielen julkinen käyttö oli kiellettyä vuoden 1974 vallankumoukseen saakka. Sotilashallitus dergin aikana käynnistettiin oromonkielinen lukutaitokampanja ja kieltä alettiin käyttää radiossa ja julkaisutoiminnassa. Kuitenkin vasta Mengistu Haile Mariamin hallituksen kaaduttua oromot saivat kielelleen alueellisesti virallisen aseman, ja oromonkielinen kouluopetus alkoi kehittyä. Amhara on edelleenkin Etiopian ensimmäinen virallinen kieli ja myös oromoalueiden korkeammilla kouluasteilla opetuskieli, mutta kansakouluissa käytetään oromoa, ja esimerkiksi oromonkieliset radiolähetykset ovat suosittuja.
Vuonna 2020 Etiopia nosti oromon yhdeksi valtion virallisista kielistä.
Oromoa voidaan kirjoittaa latinalaisilla, arabialaisilla tai etiopialaisilla kirjaimistoilla. Raamattu käännettiin oromoksi ensimmäisen kerran vuonna 1899.
Maa (alue)
-
Etiopia
Etiopian demokraattinen liittotasavalta eli Etiopia (aiemmin Abessinia; amharaksi: ኢትዮጵያ /ʔitjoppʼɨja/) on sisämaavaltio Afrikan sarvessa, päiväntasaajan lähellä. Etiopiassa elää lähes 110 miljoonaa ihmistä, mikä tekee siitä Afrikan toiseksi runsasväkisimmän valtion ja maailman runsasväkisimmän sisämaavaltion. Etiopian pinta-ala on 1 127 127 neliökilometriä ja pääkaupunki on Addis Abeba. Rajanaapureinaan Etiopialla on pohjoisessa Eritrea ja Djibouti, idässä Somalia, etelässä Kenia ja lännessä Sudan sekä Etelä-Sudan. Suurimmat väestöryhmät ovat oromot ja amharalaiset. Hieman yli 40 prosenttia väestöstä tunnustaa koptilaista kristinuskoa, runsas kolmasosa islamia, protestanttisiin kirkkoihin kuuluu runsaat 20 prosenttia väestöstä ja muutama prosentti harjoittaa alueen alkuperäisuskontoja tai muita uskontoja.
Etiopiaa voidaan pitää ”ihmiskunnan kehtona”, sillä varhaisimmat (noin 200 000 vuotta sitten) nykyihmisen fossiilit ovat löytyneet Etiopiasta, Omojoen lähistöltä. Maasta on löytynyt myös nykyihmisen edeltäjinä pidettyjen ihmisapinalajien fossiileja. Etiopia omaksui toisena maailmassa kristinuskon valtionuskonnoksi, heti Armenian jälkeen. Etiopia on afrikkalaisista valtioista poikkeuksellinen, sillä se säilytti itsenäisyytensä koko siirtomaa-ajan, lukuun ottamatta Italian miehitystä vuosina 1936–1941.