Georgian lippu

Georgian lippu
Georgian lippu. Georgian lippu on Georgian valtion kansallinen tunnus vaakunan, moton ja kansallislaulun ohella. Se otettiin käyttöön 14. tammikuuta 2004 viidensadan vuoden tauon jälkeen. Aikaisemmin se oli keskiaikaisen Georgian kuningaskunnan lippu. Lipun mittasuhteet ovat 100:147.

"Viiden ristin lippua" on käytetty ainakin 1200-luvulta. Lipun keskeinen elementti on Pyhän Yrjön risti (yhä käytössä Englannin lipussa) – Pyhä Yrjö on Georgian suojeluspyhimys. Georgialaisen tiedemiehen Giorgi Gabeskirian mukaan neljä ylimääräistä ristiä lisättiin mongolit maasta ajaneen Giorgi V:n hallituskaudella. Uusi muotoilu oli variantti ristiretkiaikaisesta Jerusalemin rististä. Ristien sanotaan edustaneen Kristuksen viittä haavaa. Lipun mahdollisesta armenialaisesta alkuperästä on myös kiistelty.

Lippu jäi käytöstä myöhemmin keskiajalla, kunnes georgialaiset nationalistit herättivät sen henkiin maan uudelleenitsenäistymisen jälkeen 1991. Suurin osa georgialaisista kannatti lipun palauttamista, ja parlamentti teki lain lipun vaihtamisesta 1999. Presidentti Eduard Ševardnadze ei kuitenkaan hyväksynyt lakia. Mikheil Saakašvilin oppositiopuolue otti lipun symbolikseen, ja Georgian ruusujen vallankumouksen jälkeen lippu otettiin virallisesti käyttöön. Vaihdos herätti myös vastustusta, sillä monien näkökulmasta poliittisen puolueen lipun ottaminen kansallislipuksi on epädemokraattista.

Kansallislippu
Georgian lippu
Maa (alue) - Georgia

Warning: getimagesize(/Image/Map/MP614540.gif): failed to open stream: No such file or directory in /home/mapnlee7/public_html/MAPNALL/article.php on line 532
Georgia, aiemmin suomeksi venäläisittäin Gruusia ja vuosina 1990–1995 Georgian tasavalta, on valtio Kaukasiassa Itä-Euroopan ja Aasian rajalla. Georgia rajautuu pohjoisessa Venäjään, etelässä Turkkiin, Armeniaan ja Azerbaidžaniin ja lännessä Mustaanmereen. Maan pohjoisrajalla kohoaa Iso-Kaukasus. Georgian lainsäädännön mukainen pääkaupunki on Kutaisi ja hallinnollinen Tbilisi. Maan suurin etninen ryhmä on georgialaiset, ja 83,4 prosenttia kansasta on ortodokseja.

Antiikin aikana Georgian aluetta hallitsivat kaksi kuningaskuntaa, Kolkhis ja Iberia. Niistä jälkimmäinen oli yksi ensimmäisistä kristinuskon virallistaneista valtioista 300-luvun alussa ja muodosti ytimen, jonka ympärille yhdistynyt Georgian kuningaskunta muodostui 1000-luvulla. Poliittisen, taloudellisen ja kulttuurisen kukoistuskauden jälkeen kuningaskunta taantui 1200-luvulla ja hajosi lopulta useiksi kuningas- ja ruhtinaskunniksi 1500-luvulla. Kolme vuosisataa kestäneen osmanien ja Persian valtakuntien hegemonian jälkeen Georgia liitettiin Venäjän keisarikuntaan 1800-luvun alussa. Georgia itsenäistyi jälleen vuonna 1991. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeisiä vuosia leimasivat sisäinen konflikti ja taloudelliset vaikeudet. Georgian tilanne alkoi vakautua vähitellen vuonna 1995 ja parani verettömän vallanvaihdon, niin kutsutun ruusuvallankumouksen jälkeen vuonna 2003. Georgia kärsii kuitenkin edelleen ratkaisemattomista konflikteista Abhasiassa ja Etelä-Ossetiassa. Väkiluku, noin 3,7 miljoonaa, ilmoitetaankin ilman näitä alueita. Väestönkasvu on negatiivinen. Suhteet naapurimaahan Venäjään ovat pysyneet huonoina näiden kiistojen ja Georgian Nato-jäsenhakemuksen vuoksi.
Naapurusto - Maa (alue)
  •  Armenia 
  •  Azerbaidžan 
  •  Turkki 
  •  Venäjä