Kamerunin lippu
Kamerunin lippu on Kamerunin kansallistunnus vaakunan ja kansallislaulun ohella.
Se otettiin käyttöön 20.
toukokuuta 1975 ja sen mittasuhteet ovat 2:3.
Maa otti toisena länsiafrikkalaisena valtiona lippuunsa panafrikkalaiset värit Ghanan jälkeen.
Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Iso-Britannia ja Ranska jakoivat tämän entisen Saksan siirtomaan.
Se otettiin käyttöön 20.
toukokuuta 1975 ja sen mittasuhteet ovat 2:3.
Maa otti toisena länsiafrikkalaisena valtiona lippuunsa panafrikkalaiset värit Ghanan jälkeen.
Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Iso-Britannia ja Ranska jakoivat tämän entisen Saksan siirtomaan.
Kansallislippu
Maa (alue) - Kamerun
Warning: getimagesize(/Image/Map/MP2233387.gif): failed to open stream: No such file or directory in /home/mapnlee7/public_html/MAPNALL/article.php on line 532
Kamerunin alueen varhaisiin asukkaisiin kuuluivat Sao-kulttuurin jäsenet Tšadjärven ympäristössä ja baka-metsästäjä-keräilijät kaakon sademetsissä. Portugalilaiset löytöretkeilijät saapuivat maan rannikolle 1400-luvulla ja antoivat alueelle nimeksi Rio dos Camarões (”rapujoki”), mistä nimi Kamerun on peräisin. Fulbesotilaat perustivat Adamawan emiraatin maan pohjoisosaan 1800-luvulla, ja useat etniset ryhmät perustivat maan länsi- ja luoteisosiin voimakkaita heimo- ja fon-kuntia. Kamerunista tuli Saksan siirtomaa vuonna 1884, ja ensimmäisen maailmansodan jälkeen alue jaettiin Ranskan ja Britannian kesken Kansainliiton mandaatiksi. Union des Populations du Cameroun -puolue ajoi Kamerunin itsenäisyyttä, mutta se kiellettiin 1950-luvulla. Se kävi sotaa ranskalaisia ja sitten kamerunilaisia joukkoja vastaan vuoteen 1971 asti. Vuonna 1960 Ranskan Kamerun itsenäistyi Kamerunin tasavallaksi presidentti Ahmadou Ahidjon johdossa. Brittiläisen Kamerunin eteläinen osa liittyi siihen seuraavana vuonna ja muodosti Kamerunin liittotasavallan. Maa nimettiin Kamerunin yhdistyneeksi tasavallaksi vuonna 1972 ja Kamerunin tasavallaksi vuonna 1984.