Ranskan lippu

Ranskan lippu
Ranskan lipun vaaleammansävyinen versio vuodesta 1974 vuoteen 2020. Ranskan lippu eli Trikolori on Ranskan tasavallan kansallistunnus, josta säädetään maan perustuslain (4. lokakuuta 1958) toisessa artiklassa. Lipussa on kolme saman levyistä pystypalkkia (sininen, valkoinen ja punainen, ja siitä tulee nimitys trikolori eli kolmivärinen). Lipun värien sanotaan kuvaavan Ranskan suuren vallankumouksen ihanteita vapautta, tasa-arvoa ja veljeyttä. Lipun suhteet ovat 2:3. Lipun synty liittyy Ranskan suureen vallankumoukseen vuonna 1789.

Kesäkuussa 1789 markiisi de Lafayette loi kolmivärisen kokardin. Kokardin värit, sininen; valkoinen ja punainen, olivat olleet jo kauan käytössä Ranskassa. Sininen lippu oli liehunut jo Kaarle Suuren ajoista alkaen, ja se muistutti Pyhän Martin’in kaavusta, jonka hän antoi köyhälle. Valkoinen oli kuninkaallisen lipun ja merenkulun viirin värinä vuodesta 1638 vuoteen 1790. Se oli sittemmin myös kuninkaallisen armeijan lipun värinä vuosina 1814–1839. Hugo Capet’n ja hänen jälkeläistensä hallinnon aikana lippuna toimi Saint Denis’n luostarin punainen ”Oriflamme”, valtakunnan suojelija ja kuninkaan henkilökohtainen lippu.

Henrik IV (hallitsijana 1589–1610) suositteli kolme väriä (sininen, valkoinen ja punainen) Alankomaiden suurlähettiläille, jotka sitten sen pohjalta toteuttivat oman lippunsa. Ranskassa ranskalainen vartiokaarti oli omaksunut nämä kolme väriä univormujensa ja rykmenttinsä yhtäläisiksi tunnuksiksi. Nämä tunnukset kaartilla säilyivät kun se vallankumouksen jälkeen muutti nimensä Kansalliskaartiksi.

Ranskan suuren vallankumouksen aikana Pariisin taistelijat pitivät näkyvissä sinistä ja punaista kokardia, jotka olivat kaupungin tunnusvärit. Muutama päivä Bastiljin valtauksen jälkeen La Fayette sai ajatuksen kuninkaallisen symbolivärin, valkoisen, liittämisestä pariisilaisten kokardiin. Uusi kokardi sai heti melkoisen suosion. Saattaa olla, että Yhdysvaltain vapauden puolesta taistelemassa ollut La Fayette näki tuossa kolmen värin yhdistelmässä yhtymäkohdan Yhdysvaltain kokardiin. Asetelma ”sininen kiinni tangossa, valkoinen keskellä ja punainen liehumassa” hyväksyttiin asetuksella 15. helmikuuta 1794, ja se astui voimaan 20. toukokuuta 1794. Näin haluttiin välttää sekasortoa meritaisteluissa, sillä merisotilaat olivat ryhtyneet kapinaan, ja he taistelivat vielä vanhan valkoisen kuninkaallisen laivaston lipun alla. Maa-armeija oli vuodesta 1791 ja Kansalliskaarti vuodesta 1789 (jolloin Pariisin korttelit valmistivat heille lipun) kantanut kolmiväristä lippua erilaisin yhdistelmin.

Napoleonin joukot kantoivat Pont d’Arcolen taistelussa valkoista lippua, johon oli keskelle sijoitettu kultainen liktoreiden vitsakimppu ja jonka kulmaukset olivat siniset ja punaiset. Tämä vaihtelu lipun muodossa on ollut tyypillistä Ranskan lipun traditiolle. Se on nähtävissä aina alkuajoista lähtien, sillä kokardin värit eivät olleet välttämässä aina samassa järjestyksessä.

Kansallislippu
Ranskan lippu
Maa (alue) - Ranska

Warning: getimagesize(/Image/Map/MP3017382.gif): failed to open stream: No such file or directory in /home/mapnlee7/public_html/MAPNALL/article.php on line 532
Ranskan tasavalta eli Ranska (ransk. France) [] on valtio, joka koostuu Länsi-Euroopassa sijaitsevasta ydinalueesta sekä useista merentakaisista alueista.

Merentakaiset alueet mukaan luettuna Ranskan pinta-ala on ja väkiluku on noin 67,5 miljoonaa. Ranskan eurooppalainen ydinalue, jota kutsutaan termillä France métropolitaine, sijaitsee lauhkealla ilmastovyöhykkeellä lukuun ottamatta aivan eteläisintä seutua, jossa vallitsee välimerenilmasto. Euroopan Ranskan pinta-ala on, joten se on maanosansa kolmanneksi laajin valtio Venäjän ja Ukrainan jälkeen.
Naapurusto - Maa (alue)
  •  Andorra 
  •  Belgia 
  •  Espanja 
  •  Italia 
  •  Luxemburg 
  •  Monaco 
  •  Saksa 
  •  Sveitsi