Kansallislippu - Tanskan lippu

Tanskan lippu eli Dannebrog (tansk. Tanskan kangas) on maailman vanhin käytössä oleva kansallislippu. Se on Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Islannissa, Ahvenanmaalla ja Färsaarilla sekä epävirallisesti Itä-Karjalaan, Inkeriin, Vepsään ja suomenruotsalaisiin viittaavissa yhteyksissä käytettyjen nuorempien ristilippujen välillinen tai välitön esikuva. Dannebrogissa on valkoinen risti punaisella pohjalla. Alun perin tämä oli johanniittaritarien tunnus. Dannebrogin historia palautuukin keskiaikaan ja ristiretkien aikakauteen. Lipun erikoisuutena on, ettei sen käyttöä ole rajoitettu lailla, vaan käyttö on täysin vapaata.

Vuoteen 1743 saakka lipusta oli käytössä myös mustavalkoinen versio, niin kutsuttu Sorgeflag, jolla suoritettiin suruliputus. Kun tämä lippu jätettiin pois käytöstä, suruliputus alettiin suorittaa laskemalla tavallinen lippu puolitankoon. Tämä tapa on levinnyt Tanskasta moniin muihin maihin.

Tanskan lipun korkeus on 28 ja pituus 37 mittayksikköä. Ristin sakaran leveys on 4 mittayksikköä. Punaisten kenttien korkeus on 12 mittayksikköä. Lipputangon puoleisten punaisten kenttien leveys on 12 ja uloimpien kenttien 21 mittayksikköä. Lippu jakautuu siis pystysuunnassa suhteessa 12:4:12 ja vaakasuunnassa (lipputangon puolelta lähtien) suhteessa 12:4:21.

Lipun punaista väriä kutsutaan Dannebrogin punaiseksi. Sen värimääritykset Pantone ja RGB muodossa ovat seuraavat:

* Pantone 186C

* RGB #E31836 (desimaaliarvoina: R=224 G=24 B=54)

Lippua tai siihen pohjautuvia tunnuksia on käytetty 1200-luvulta lähtien. 1600-luvulla syntyneen legendan mukaan Dannebrog putosi taivaasta 15. kesäkuuta 1219 pakanallisia virolaisia vastaan käydyn Lyndanisen taistelun aikana ja auttoi tanskalaiset voittoon. Tämän legendan taustalla on tanskalainen historioitsija Arild Huitfeldt, jonka Danmarks Riges Krønike -teoksessa legenda esiintyi ensimmäisen kerran tässä muodossaan. Samantapaisia tarinoita Dannebrogin synnystä on kuitenkin jo varhaisemmilta ajoilta.

Christiern Pedersen kirjoitti 1520-luvulla Tanskan kuningas Valdemar II Sejrin retkestä Viroon vuonna 1208, jolloin samaan tapaan taivaasta laskeutui punainen, valkoraitainen lippu. Samaten 1520-luvulla elänyt munkki Peder Olsen (Peter Olai) siteeraa latinankielistä tuntematonta lähdettä, jonka mukaan Valdemar II:n aikana Viljandissa Liivinmaalla vuonna 1208 taistelleet tanskalaiset rukoilivat Jumalalta apua tappiolle kääntyneessä taistelussa, mikä johti valkoristisen lipun putoamiseen taivaasta. Tämän lisäksi he kuulivat äänen, joka kertoi heidän saavuttavan voiton, kuten sitten tapahtuikin.

Tanskan kuningaskunta eli Tanska on perustuslaillinen monarkia Pohjois-Euroopassa. Sillä on vain yksi rajanaapuri, maan eteläpuolella sijaitseva Saksa, mutta Ruotsista sen erottaa vain kapea Juutinrauman salmi. Norja sijaitsee Skagerrakin salmen takana maan pohjoispuolella. Tanska on laajuinen, joten se on pinta-alaltaan selvästi pienin Pohjoismaa, jos Grönlantia ei lasketa sen pinta-alaan. Tanskassa asuu noin viisi ja puoli miljoonaa asukasta ja sen pääkaupunki on Kööpenhamina.

Tanskaa ympäröivät idässä Itämeri ja lännessä Pohjanmeri. Varsinaisen Tanskan alue koostuu Pohjois-Saksaan rajoittuvasta Jyllannista sekä lukuisista saarista, joista suurimmat ovat Vendsyssel-Thy, Fyn, Sjælland, Lolland, Falster ja Bornholm. Lukuisten saarien takia Tanskan rantaviiva on noin 7 300 kilometriä. Näiden alueiden lisäksi kaukana erillään sijaitsevat Grönlanti ja Färsaaret kuuluvat Tanskalle.