Kieli - Saksan kieli

Kieli  >  Saksan kieli

Saksan kieli

Saksan kieli (Deutsch, tai die deutsche Sprache) on indoeurooppalaisen kielikunnan germaanisen kieliryhmän länsigermaaniseen haaraan kuuluva kieli. Saksaa käytetään monessa Euroopan valtiossa ja sitä puhuu maailmanlaajuisesti äidinkielenään yli 100 miljoonaa ihmistä. Se on Euroopan unionin puhutuin kieli äidinkielisten puhujien määrällä mitattuna. Saksan kieltä opiskellaan yleisesti monissa Euroopan valtioissa, ja Suomessa se on opiskelluin kieli peruskouluissa ja lukioissa suomen, ruotsin ja englannin jälkeen vuonna 2011. Tieteen yleiskielenä englanti syrjäytti saksan 1950–1960-luvulla, mutta eräillä etenkin humanistisilla aloilla saksan kielen merkitys on edelleen suuri.

Saksa muistuttaa kieliopillisesti ja sanastoltaan monella tapaa hollantia. Kirjoitettuina ne muistuttavat toisiaan enemmän kuin puhuttuina.

Saksa kuuluu länsigermaanisiin kieliin, joihin kuuluvat saksan lisäksi pohjanmerengermaaniset kielet eli englanti, hollanti, afrikaans, friisi ja alasaksa. Saksan kirjakieltä kutsutaan monesti myös yläsaksaksi, sillä sen perustana ovat keski- ja eteläsaksalaiset murteet, kun taas alasaksa on lähtöisin pohjoissaksalaisista murteista. Äännetasolla yläsaksan erottaa muista germaanisista kielistä niin kutsuttu 2. äänteensiirros, jossa soinnittomat klusiilit [p, t, k] ovat muuttuneet affrikaatoiksi ja frikatiiveiksi [pf, f, ts, s, x]. Esimerkkejä tästä äänteensiirroksesta ovat muun muassa: engl. pipe, saks. Pfeife; engl. help, saks. helfen; engl. ten, saks. zehn; engl. eat, saks. essen; engl. book, saks. Buch. Muita pohjanmerengermaaniset kielet yläsaksasta erottavia piirteitä ovat tämän lisäksi muun muassa nasaalikonsonantin poistuminen frikatiivin edestä (engl. five, saks. fünf) ja sama verbimuoto monikon kaikissa persoonissa (engl. we live, you live, they live; saks. wir leben, ihr lebt, sie leben).

Saksan kielen historia jaetaan kielessä tapahtuneiden muutosten ja kirjallisten muistomerkkien perusteella eri kausiin. 700-luvulta noin vuoden 1050 tienoille ulottuvasta ajanjaksosta puhutaan muinaisyläsaksan kautena, vuosista 1050–1350 keskiyläsaksan kautena, ja vuosista 1350–1650 käytetään nimitystä varhaisuusyläsaksa. Muinaisyläsaksan kautena kirjallisuutta pitivät yllä luostarit, joissa uskonnollisia tekstejä käännettiin kansankielelle; maallisesta runoudesta mainittava on sankarirunoutta edustava Hildebrandslied. Vanhin nykyaikaan säilynyt kirja on Abrogans, joka on kirjoitettu 700-luvun jälkipuoliskolla. Keskiyläsaksan aikana tärkeitä kirjallisuuden lajeja olivat sankarieepos (esimerkiksi Nibelungein laulu), hovieepos ja minnelaulu eli ritarilyriikka. Varhaisuusyläsaksan ajalla kehittyi kirjapainotaito, joka loi menestymisen edellytykset Lutherin uskonpuhdistukselle.

Slaavilaisissa kielissä saksalaisia ja Saksaa kutsutaan nimellä, jonka kantana on 'mykkää' tarkoittava sana (ven. немецкий, tš. německý, pl. niemiecki), joka on ilmeisesti alun perin tarkoittanut slaavia osaamattomia ihmisiä. Italiassa termi on puolestaan 'tedesco', joka on lainattu latinaan (theodiscus) germaanisesta *þeudiskaz-sanasta (muinaisenglannin þéodisc, vrt. 'teutonit'), joka tarkoitti kansaan (*þeuda) kuuluvaa. Vastakohta tälle sanalle oli 'walhisk', jota sittemmin käytettiin kelteistä ja joka nykyisin näkyy Walesin nimessä.

Maa (alue)

Namibia

Namibian tasavalta eli Namibia on noin kahden miljoonan asukkaan valtio Lounais-Afrikassa, Atlantin rannalla. Namibian naapurimaita ovat Angola ja Sambia pohjoisessa, Botswana idässä ja etelässä Etelä-Afrikan tasavalta, jonka alaisuudesta Namibia itsenäistyi vuonna 1990. Namibian on sanottu olleen viimeinen siirtomaa, joka itsenäistyi. Etelä-Afrikan vallan aikaisesta sissijärjestö SWAPO:sta on kehittynyt maan nykyinen hallitseva puolue. Kuivassa ja kuumassa Namibiassa on useita luonnonpuistoja, jotka houkuttavat matkailijoita. Maan vientituloista puolet saadaan kaivostoiminnasta: timantteja, kultaa, sinkkiä, lyijyä ja uraania.

Namibian naapurimaita ovat Angola ja Sambia pohjoisessa, Botswana idässä ja etelässä Etelä-Afrikan tasavalta. Maan pinta-ala on 824 292 km 2

Belgia

Belgian kuningaskunta eli Belgia on länsieurooppalainen liittovaltio. Sen naapurimaat ovat Ranska, Saksa, Alankomaat ja Luxemburg. Belgian pääkaupunki on Bryssel, jossa sijaitsee myös huomattava osa Euroopan unionin keskushallinnosta. Belgian pinta-ala on noin 30 500 neliökilometriä ja asukasluku on 10,4 miljoonaa. Asukkaista suurin osa on katolilaisia. Belgia on jakautunut kahteen merkittävään kieliyhteisöön, pohjoiseen hollanninkieliseen Flanderiin ja eteläiseen ranskankieliseen Valloniaan. Maan kolmas virallinen kieli on saksa.

Belgian keskeinen sijainti Euroopassa nyky-Ranskan ja Saksan välissä on tehnyt sen alttiiksi suurvaltojen valtapyrkimyksille antiikin Rooman ajoista asti. Nykyisen Belgian aluetta ovat hallinneet niin Kaarle Suuri kuin Habsburgitkin. Belgia itsenäistyi 1800-luvulla ja sillä oli siirtomaita Afrikassa. Maailmansodissa se oli jälleen suurvaltojen välisten kiistojen näyttämönä, ja sotien jälkeen se oli perustamassa Natoa ja Euroopan unionia.

Islanti

Islanti on saarivaltio Atlantin valtameren pohjoisosassa, välittömästi pohjoisen napapiirin eteläpuolella. Islanti on pinta-alaltaan noin kolmasosan Suomesta ja väkiluvultaan ja asukastiheydeltään selvästi pienin Pohjoismaa. Maan pääkaupunki on Reykjavík, jossa asuu noin kolmannes Islannin väestöstä. Se on maailman pohjoisin itsenäisen valtion pääkaupunki.

Saarella on aktiivista vulkaanista toimintaa: geysireitä, kuumia lähteitä ja toistuvia tulivuorenpurkauksia. Luonto on karu ja omaleimainen. Vuoden 2008 talousromahduksen jälkeen maa sai Kansainväliseltä valuuttarahastolta IMF:ltä hätäapua.

Italia

Italian tasavalta eli Italia (ital. Italia) on tasavalta Etelä-Euroopassa Välimereen työntyvällä Apenniinien niemimaalla ja lähisaarilla. Italian pinta-ala on noin 300 000 neliökilometriä ja väkiluku noin 60,5 miljoonaa. Italian naapurimaita ovat Ranska, Sveitsi, Itävalta ja Slovenia. Kääpiövaltiot San Marino ja Vatikaani ovat Italian alueen ympäröimiä, kun taas Italiaan kuuluva eksklaavi, Campione d’Italia, on Sveitsin alueen ympäröimä. Saapasta muistuttavan ulkomuotonsa vuoksi Italiaa kutsutaan ”saapasmaaksi”.

Italian pääkaupunki on Rooma. Muita historiallisesti tai nykyisin merkittäviä kaupunkeja ovat muun muassa Napoli, Milano, Firenze, Torino ja Venetsia. Useimmat italialaiset puhuvat äidinkielenään italiaa, ja maassa puhutaan myös monia muita kieliä. Italian suurin uskontokunta on katoliset.

Itävalta

Itävalta, virallisesti Itävallan tasavalta , on sisämaavaltio Keski-Euroopassa. Se koostuu yhdeksästä osavaltiosta. Itävallan naapurimaat ovat Liechtenstein ja Sveitsi lännessä, Italia ja Slovenia etelässä, Unkari ja Slovakia idässä ja Saksa ja Tšekki pohjoisessa.

Itävallan maiseman tunnusomaisia piirteitä ovat Alpit ja Tonava.

Liechtenstein

Liechtensteinin ruhtinaskunta (saks. Fürstentum Liechtenstein) eli Liechtenstein [] on pieni ruhtinaskunta Alpeilla Sveitsin ja Itävallan välissä. Liechtenstein on sisämaavaltio ja Uzbekistanin ohella ainoa valtio, jonka naapureista mikään ei ole rannikkovaltio. Liechtensteinin pinta-ala on vain 160 neliökilometriä ja väkiluku noin 37 800. Sekä alan että väestön mukaan maa on Euroopan neljänneksi pienin valtio. Alue on ollut vuosisatojen aikana eri ruhtinassukujen hallussa, ja ajoittain Saksan, Itävallan, Preussin, Ranskan, Venäjän ja Ruotsin miehittämä. Liechtensteinin nykyinen ruhtinas on Hans Adam II, joka on hallinnut vuodesta 1989, ja pää­ministeri on Adrian Hasler (vuodesta 2013). Perustuslaillisessa monarkiassa on laaja kunnallinen itsehallinto. Maatalous on ollut tärkeää ja alue tuottaa etenkin maitotuotteita, mutta teollisuus ja pankkisektori ovat viime vuosikymmeninä kasvattaneet osuuttaan kansantuotteesta voimakkaasti. Urheilussa menestystä on tullut lähinnä talvilajeissa.

Liechtensteinin ruhtinaskunta sijaitsee Alppien vuoristossa Keski-Euroopassa Sveitsin ja Itävallan välissä. Maan pinta-ala on 160 neliökilometriä, ja se on Euroopan neljänneksi pienin itsenäinen valtio. Rajalinjaa maalla on Sveitsin kanssa 41,2 kilometriä ja Itävallan kanssa 36,7 kilometriä. Liechtenstein ja Uzbekistan ovat maailman ainoat sisämaavaltioista, joiden kaikki rajanaapuritkin ovat sisämaan valtioita.

Luxemburg

Luxemburg eli Luxemburgin suurherttuakunta on noin puolen miljoonan asukkaan perustuslaillinen suurherttuakunta ja sisämaavaltio Länsi-Euroopassa. Sen naapurimaat ovat Ranska, Belgia ja Saksa.

Luxemburg on Euroopan unionin pienimpiä jäsenvaltioita. Sen pinta-alasta (2 586 km²) noin kaksi kolmannesta on alavaa maatalousseutua, mutta pohjoisin kolmannes on vuoristoista Ardennien aluetta. Vuosisatojen varrella maa on ollut välillä itsenäinen herttuakunta, mutta usein osa naapurimaitaan Ranskaa, Saksaa ja Alankomaita. Luxemburg on toiminut aktiivisesti Euroopan unionissa alusta alkaen, ja monien kansainvälisten elimien päämajat ovat Luxemburgissa. Maan vauraus syntyi aikoinaan terästeollisuudesta, mutta viime vuosikymmeninä pankkitoiminta on noussut tärkeämmäksi.

Saksa

Saksan liittotasavalta eli Saksa on 82,8 miljoonalla asukkaallaan Keski-Euroopan runsasväkisin valtio ja yksi maailman johtavista teollisuusmaista. Saksan valtiomuoto on liittotasavalta ja se koostuu kuudestatoista osavaltiosta (Bundesland). Maan pääkaupunki ja hallinnolliselta alueeltaan runsasväkisin kaupunki on yli 3,5 miljoonan asukkaan Berliini.

Saksalla on yhdeksän naapurimaata: Tanska, Alankomaat, Belgia, Luxemburg, Ranska, Sveitsi, Itävalta, Tšekki ja Puola. Saksa on yksi Euroopan unionin perustajavaltioista ja sijaitsee sen maantieteellisessä keskustassa. Sekä Saksan väestö että kansantalous ovat jäsenmaista suurimmat. Sen ostovoimakorjattu bruttokansantuote vuonna 2018 on Kansainvälisen valuuttarahaston arvion mukaan noin 4,38 biljoonaa Yhdysvaltain dollaria.

Sveitsi

Sveitsi (,retorom. Svizra), virallisesti Sveitsin valaliitto (, lyhenne CH) on valtio Keski-Euroopassa. Sveitsi on liittovaltio, joka koostuu 26 kantonista. Sen naapurimaat ovat pohjoisessa Saksa, etelässä Italia, idässä Itävalta ja Liechtenstein sekä lännessä Ranska. Sveitsin pääkaupunki on Bern, joka on maan viidenneksi suurin kaupunki. Suurin kaupunki väkiluvultaan on Zürich, jossa asuu noin 400 000 ihmistä.

Sveitsi on sisämaavaltio, joka jakautuu maantieteellisesti kolmeen alueeseen: Alppeihin, Sveitsin Mittellandiin ja Juravuoristoon. Sveitsin pinta-ala on 41 290 neliökilometriä. Sveitsissä on runsaat kahdeksan miljoonaa asukasta. Väestö on pääosin keskittynyt Mittellandin alueelle, jossa myös suurimmat kaupungit sijaitsevat. Niihin kuuluu kaksi maailmankaupunkia, Zürich ja Geneve.

Tanska

Tanskan kuningaskunta eli Tanska on perustuslaillinen monarkia Pohjois-Euroopassa. Sillä on vain yksi rajanaapuri, maan eteläpuolella sijaitseva Saksa, mutta Ruotsista sen erottaa vain kapea Juutinrauman salmi. Norja sijaitsee Skagerrakin salmen takana maan pohjoispuolella. Tanska on laajuinen, joten se on pinta-alaltaan selvästi pienin Pohjoismaa, jos Grönlantia ei lasketa sen pinta-alaan. Tanskassa asuu noin viisi ja puoli miljoonaa asukasta ja sen pääkaupunki on Kööpenhamina.

Tanskaa ympäröivät idässä Itämeri ja lännessä Pohjanmeri. Varsinaisen Tanskan alue koostuu Pohjois-Saksaan rajoittuvasta Jyllannista sekä lukuisista saarista, joista suurimmat ovat Vendsyssel-Thy, Fyn, Sjælland, Lolland, Falster ja Bornholm. Lukuisten saarien takia Tanskan rantaviiva on noin 7 300 kilometriä. Näiden alueiden lisäksi kaukana erillään sijaitsevat Grönlanti ja Färsaaret kuuluvat Tanskalle.

Argentiina

Argentiinan tasavalta eli Argentiina (, IPA: [reˈpuβlika aɾxenˈtina] ) on valtio Etelä-Amerikan eteläosassa Atlantin länsirannikolla. Argentiina ulottuu trooppisesta pohjoisesta Etelä-Amerikan antarktiseen eteläkärkeen. Sen naapurimaita ovat Bolivia, Brasilia, Chile, Paraguay ja Uruguay. Argentiina on pinta-alaltaan maailman kahdeksanneksi suurin valtio ja se on Brasilian jälkeen Etelä-Amerikan toiseksi suurin. Se ulottuu tropiikista 54. leveyspiirille ja sen maisemat vaihtelevat Andien jäätiköistä pampan lakeuksille ja Amazonin sademetsään. Maan eläinpopulaatioon kuuluu apinoita, jaguaareja että pingviinejä.

Argentiina on YK:n perustajajäsen ja kuuluu G20-maihin. Argentiinasta, Brasiliasta ja Chilestä on toisinaan käytetty yhteisnimitystä ABC-valtiot. 1800-luvun alussa itsenäistyneen valtion johdossa ovat vuorotelleet niin sotilaat, konservatiivit kuin vasemmistolaisetkin johtajat.

Kieli

German language (English)  Lingua tedesca (Italiano)  Duits (Nederlands)  Allemand (Français)  Deutsche Sprache (Deutsch)  Língua alemã (Português)  Немецкий язык (Русский)  Idioma alemán (Español)  Język niemiecki (Polski)  Tyska (Svenska)  Limba germană (Română)  ドイツ語 (日本語)  Немски език (Български)  독일어 (한국어)  Saksan kieli (Suomi)  Bahasa Jerman (Bahasa Indonesia)  Vokiečių kalba (Lietuvių)  Tysk (Dansk)  Němčina (Česky)  Немачки језик (Српски / Srpski)  Saksa keel (Eesti)  Nemčina (Slovenčina)  Német nyelv (Magyar)  Njemački jezik (Hrvatski)  Nemščina (Slovenščina)  Vācu valoda (Latviešu)  Γερμανική γλώσσα (Ελληνικά) 
 mapnall@gmail.com