Kansallislippu - Belgian lippu

Kansallislippu  >  Belgian lippu

Belgian lippu

Belgian lippu koostuu kolmesta pystysuorasta raidasta, jotka ovat vasemmalta oikealle musta, keltainen ja punainen. Lipun suunnittelussa on otettu mallia Ranskan lipusta, mutta värit ovat Brabantin herttuakunnasta. Kun belgien kapina Alankomaiden hallintoa vastaan alkoi, kansallinen kaarti otti Brabantin maakunnan värit käyttöönsä.

Lippu otettiin käyttöön 23. tammikuuta 1831, pian sen jälkeen kun Belgia sai itsenäisyytensä Alankomailta vuonna 1830. Alkuperäisessä lipussa oli vaakasuorat raidat, mutta se muistutti liikaa Alankomaiden lippua, joten raidat vaihdettiin pystysuoriksi. Lipun mittasuhteet ovat 13:15, joten se on lähes neliön muotoinen.

Kansallinen lippu esitti merkittävää osaa kapinoiden aikana, mutta aiemmin oli käytetty horisontaalista lipun jakoa palkkeihin. Varsinkin kun Itävallan Alankomaiden vastainen kapina oli käynnissä ennen Ranskan suurta vallankumousta. Lipun palkit vaihdettiin pystyasentoisiksi, koska haluttiin välttää kaikkinainen samaistuminen Alankomaiden lippuun.

Belgian perustuslain 193. artikla määrittelee maan kansallislipun väreiksi punaisen, keltaisen ja mustan.

Belgian lähes neliönmuotoisen valtiolipun lisäksi maassa on liittovaltion tasolla käytössä myös muita lippuja. Siviili- ja kauppa-aluksiin asennetaan samoin värein varistettu lippu kuin kansallislippu, mutta se suhteen ovat 2:3, jolloin lippu muodostuu selvästi suorakaiteen muotoiseksi.

Sotalaivaston lipussa on Andreaksen risti, jossa on kansallislipun värit. Lisäksi keskellä alhaalla on ankkuri ja ylhäällä kaksi kanuunaa kannattelemassa umpikruunua. Lipun suhteet ovat samat 2:3 kuin kauppalipunkin.

Hallituksen lipussa ovat samat mittasuhteen 2:3 kuin kauppalipussa, nutta siinä on keltaisella pohjalla, keskella sijoitettuna, musta pystyyn noussut leijona, jonka varusteet ovat punaiset. Leijonan yläpuolella on kuninkaan umpikruunu, jonka ääriviivat ovat mustat.

* Luettelo valtioiden historiallisista lipuista

Kansallislippu 
Belgian lippu

Maa (alue) - Belgia

Belgian kuningaskunta eli Belgia on länsieurooppalainen liittovaltio. Sen naapurimaat ovat Ranska, Saksa, Alankomaat ja Luxemburg. Belgian pääkaupunki on Bryssel, jossa sijaitsee myös huomattava osa Euroopan unionin keskushallinnosta. Belgian pinta-ala on noin 30 500 neliökilometriä ja asukasluku on 10,4 miljoonaa. Asukkaista suurin osa on katolilaisia. Belgia on jakautunut kahteen merkittävään kieliyhteisöön, pohjoiseen hollanninkieliseen Flanderiin ja eteläiseen ranskankieliseen Valloniaan. Maan kolmas virallinen kieli on saksa.

Belgian keskeinen sijainti Euroopassa nyky-Ranskan ja Saksan välissä on tehnyt sen alttiiksi suurvaltojen valtapyrkimyksille antiikin Rooman ajoista asti. Nykyisen Belgian aluetta ovat hallinneet niin Kaarle Suuri kuin Habsburgitkin. Belgia itsenäistyi 1800-luvulla ja sillä oli siirtomaita Afrikassa. Maailmansodissa se oli jälleen suurvaltojen välisten kiistojen näyttämönä, ja sotien jälkeen se oli perustamassa Natoa ja Euroopan unionia.
Naapurusto - Maa (alue)  

  •  Alankomaat 
  •  Luxemburg 
  •  Ranska 
  •  Saksa 

Kieli

Flag of Belgium (English)  Bandiera del Belgio (Italiano)  Vlag van België (Nederlands)  Drapeau de la Belgique (Français)  Flagge Belgiens (Deutsch)  Bandeira da Bélgica (Português)  Флаг Бельгии (Русский)  Bandera de Bélgica (Español)  Flaga Belgii (Polski)  比利时国旗 (中文)  Belgiens flagga (Svenska)  Drapelul Belgiei (Română)  ベルギーの国旗 (日本語)  Прапор Бельгії (Українська)  Национално знаме на Белгия (Български)  벨기에의 국기 (한국어)  Belgian lippu (Suomi)  Bendera Belgia (Bahasa Indonesia)  Belgijos vėliava (Lietuvių)  Belgiens flag (Dansk)  Belgická vlajka (Česky)  Belçika bayrağı (Türkçe)  Застава Белгије (Српски / Srpski)  Belgia lipp (Eesti)  Vlajka Belgicka (Slovenčina)  Belgium zászlaja (Magyar)  Zastava Belgije (Hrvatski)  ธงชาติเบลเยียม (ไทย)  Beļģijas karogs (Latviešu)  Σημαία του Βελγίου (Ελληνικά)  Quốc kỳ Bỉ (Tiếng Việt) 
 mapnall@gmail.com