Kieli - Oksitaani

Oksitaani (occitan tai lenga d’òc) on kuuteen päämurteeseen jakautunut romaaninen kieli, jota puhutaan pääasiassa Ranskassa, Italiassa ja Espanjassa. Kielen nimi tulee myöntöilmausta kyllä tarkoittavasta sanasta òc. Romaanisista pääkielistä oksitaania lähimpänä on katalaani. Oksitaani on rikas kieli varsinkin maaseutuun ja luontoon liittyvässä sanastossa.

On kiistanalaista, onko lainkaan olemassa yhtä ainoaa oksitaanin kieltä vai pitäisikö tiettyjä murteita kuten gascon pitää omina kielinään. Toisaalta muun muassa Nykysuomen sanakirjan sivistyssanakirjassa vuodelta 1977 oksitaani määriteltiin vielä provensaalin etelämurteeksi.

Espanja

Espanjan kuningaskunta eli Espanja on Lounais-Euroopassa sijaitseva valtio. Se jakaa Iberian niemimaan Portugalin ja Isolle-Britannialle kuuluvan Gibraltarin kanssa. Koillisessa rajan takana ovat Ranska ja pieni Andorran ruhtinaskunta, ja etelässä on maarajaa Marokon kanssa (ks. Ceuta ja Melilla). Maahan kuuluvat Baleaarit Välimerellä, Kanariansaaret Atlantilla, Ceutan ja Melillan kaupungit Pohjois-Afrikassa sekä muutama asumaton saari Marokon rannikolla. Espanjan pääkaupunki on Madrid. Muita suuria kaupunkeja ovat muun muassa Barcelona, Valencia, Sevilla, Málaga, Bilbao ja Zaragoza.

Muinaiset roomalaiset valtasivat Espanjan Karthagolta toisessa puunilaissodassa, ja roomalaisten käyttämä latina on espanjan kielen pohjana. Islaminuskoiset maurit hallitsivat Espanjaa 300 vuoden ajan vuosina 700–1000. 1400-luvulla maata hallinneet pienet katoliset kuningaskunnat yhdistyivät vaiheittain vuoteen 1512 mennessä. Yhdistyneestä Espanjasta tuli mahtava siirtomaavalta. 1700-luvulla se menetti hallitsemansa ulkomaat Espanjassa ja 1800-luvulla siirtomaansa. Vuonna 1936 alkanutta sisällissotaa seurasi Francon sotilasdiktatuuri vuoteen 1975 asti.

Ranska

Ranskan tasavalta eli Ranska on valtio Länsi-Euroopassa. Ranskan pinta-ala on, ja sen väkiluku on noin , kun lukuun otetaan mukaan myös merentakaiset alueet. Ranskan eurooppalainen ydinalue, jota kutsutaan termillä France métropolitaine, sijaitsee lauhkealla ilmastovyöhykkeellä lukuun ottamatta aivan eteläisintä seutua, jossa vallitsee välimerenilmasto. Euroopan Ranskan pinta-ala on, joten se on maanosansa kolmanneksi laajin valtio Venäjän ja Ukrainan jälkeen.

Nykyisen Ranskan valtion katsotaan syntyneen vuonna 843, kun Kaarle Suuren pojanpojat jakoivat Frankkien valtakunnan keskenään Verdunin sopimuksella. Näin syntyi kolme valtakuntaa, joista läntisin, Länsi-Frankia, kattoi suurin piirtein nykyisen Manner-Ranskan alueen. Länsi-Frankiassa valtaan nousi vuonna 987 Hugo Capet. Hänen jälkeläisiään ovat kaikki Ranskan kuninkaat eli kapetingit, myös suvun sivuhaaroihin kuuluneet Valois’t ja Bourbonit.